Ohjaus: Ric Roman Waugh
Pääosissa: Gerard Butler, Morena Baccarin, David Denman,
Hope Davis, Holt McCallany, Scott Glenn, Andrew Bachelor, Roger Dale Floyd,
Merrin Dungey, Gary Weeks, Randal Gonzalez, Claire Bronson
Genre: Draama, Toiminta, Jännitys
Kesto: 1 tunti 59 minuuttia
Koronaepidemian takia emme ole päässeet elokuvateattereihin katsomaan uunituoreita elokuvia moneen kuukauteen. Peninsulan saatuaan oman odotetun julkaisunsa, muut uutuudet alkavat pikkuhiljaa valumaan valkokankaille Suomessa, kun muut kärvistelevät vielä rajoitusten vankeina. Nyt luvassa olisi Gerard Butlerin tähdittämä katastrofielokuva, josta en ennakkoon paljoakaan tiennyt. Sain kuulla siitä ensimmäistä kertaa vasta viikkoja sitten, joten oli vaikea odottaa elokuvalta mitään ihmeellistä.
Odotukseni elokuvaa kohtaan olivat alhaiset, mutta toiveikkaat. Katastrofielokuvilta voi normaalisti odottaa massiivisia ja näyttäviä kohtauskokonaisuuksia, sekä eeppisiä efektejä, mutta laatua tämä mahtipontisuus ei välttämättä automaattisesti tuo mukanaan. Onnistuiko ohjaaja Ric Roman Waugh tuomaan jotain uutta ja ennennäkemätöntä katastrofielokuvien muottiin vai tarjosiko elokuva vain sitä ''samaa vanhaa''?
Ihmiskunta elää jatkuvassa jännityksessä ja pelossa, kun planeettaa uhkaava Clarke-komeetta syöksyy vääjäämättömäst maapalloa kohti. Rakennusinsinööri John Garrity, hänen vieraantunut vaimonsa Allison ja heidän nuori poikansa Nathan joutuvat pakon edessä tekemään vaarallisen matkan hallituksen järjestämiin suojiin, mutta onnistuvatko he pääsemään määränpäähänsä, kun salatut evakuointikutsut vuotavat maailmanlaajuisesti kaikkien tietoisuuteen? Kun lähtölaskenta maailmanlaajuiseen apokalypsiaan alkaa, perhe tekee kaikkensa päästäkseen ainoaan mahdolliseen turvapaikkaan.
Elokuvan alustus on jopa yllättävän perusteellinen ja odottamaton, sillä ennakkoon luulin elokuvan olevan vain kevyehköä katastrofiviihdettä, joka imaisisi katsojan ympärillä tuhoutuvan maailman äärelle. Näin ei asia kuitenkaan ollut. Elokuva alustaa päähahmoja ja heidän tarinakaariaan moitteettomasti. Näemme, kuinka hankalaksi tilanne on muuttunut Garrityn perheen sisällä jatkuvien riitojen ja eripurien takia. Kinastelevat vanhemmat alkavat pikkuhiljaa rauhoittumaan, kun astetta suurempi ongelma kurkistelee edessä. Elokuva alustaa hahmojen tarinakaarien taustalla myös hyvinkin vaaralliseksi muuttuvaa tilannetta, jossa Clarke-komeetta alkaa lähestymään uhkaavasti kohti maapalloa.
Tilanne alkaa radikaalisti kääntymään päälaelleen, kun maapallon ilmakehästä syöksyvä komeetta suuntautuukin odottamattomasti maaperälle. Tämä asettaakin Garrityt välittömään vaaraan ja kaaos on valmis alkavaksi. Perhe joutuu jatkuvasti ikävien käänteiden riepottelemaksi, kun järkyttävä kiire ja paniikki alkaa nostamaan adrenaliinitasoja heidän veressä. Toivottomalta vaikuttava tilanne syventyy yhä hirveämmäksi kokemukseksi, kun asetelma eskaloituu yhä toivottomammaksi. Perheen koettelemukset ovat jopa yllättävän osuvia ja pystymme katsojina investoitumaan heihin vakuuttavasti.
On kyllä pakko sanoa, että vaikka odotukseni elokuvaa kohtaan olivatkin alhaiset, se onnistui yllättämään minut positiivisesti emotionaalisella ja syventävällä toteutustavallaan. Tiukka keskittyminen perheeseen toimii elokuvan pelastavana enkelinä, sillä kaikki ympärillä tapahtuva tuntuu itsessään vain turhan avonaiselta ja yliajavalta, jos esimerkiksi tätä pienimuotoisempaa tarinakaarta ei olisi jollain tavalla mukaan ujutettu. Tarina on yllättävän huolellisesti rakennettu ja jännittävä kokonaisuus kaiken kaikkiaan. Näemme monesti elokuvan aikana, kuinka erilaisia ihmiset voivat olla risteävien motiivien painostuksen alaisuudessa.
Hillitty evakuointiyritys muuttuu silmänräpäyksessä järkyttäväksi kaaokseksi, kun tieto salaisista suojapaikoista vuotavat maailmalle. Garrityt kokevat vaarallisen matkansa aikana sekä ihmiskunnan parhaimmat, että hirveimmät puolet kasvavan paniikin ja sekasorron ympäröimänä. Jotkut ihmiset eivät piittaa muiden kohtalosta liatessaan samalla kätensä pienenkin selviytymismahdollisuuden toivossa, kun taas toiset tarjoavat auttavan kätensä tiukoissakin paikoissa pelastaakseen viattomat ja puolustuskyvyttömät.
Elokuvan aikana katsojana sitä monesti itsekseen pohdiskelee, että mitä itse tekisin samaisessa tilanteessa ja uskaltaisinko itse mennä päätyyn asti pelastaakseni rakkaimpani, vaikka se vaatisikin moraalisesti kyseenalaisia päätöksiä? Greenlandin aikana nimittäin koemme lukuisia vastaavia tilanteita, jotka tarjoavat hyvin radikaaleja tilanteita, kun puntaroidaan hahmojen inhimillisyyttä ja moraalin jäykkyyttä. Visuaalisesti elokuva on suurimmaksi osaksi miellyttävää seurattavaa. Vaikka monet efektiratkaisut näyttävätkin halvahkoilta, elokuvan näyttävää toteutusta ne eivät kuitenkaan murra onneksemme kokonaan.
Greenland on suurimmaksi osaksi positiivinen yllätys. Rakenteellisesti elokuva syventää sidettämme perheeseen ja välittää vakuuttavasti heidän hirvittävät koettelemuksensa näytön toiselle puolelle. Tunnelmallisesti pahaenteisyys ja epätoivo paistaa kirkkaasti kaiken muun edelle ja hahmokeskeisyys toimii elokuvan suolana. Vaikka elokuva muuten tarjoaakin hyvin luontevaa tarinankerrontaa, on jotkut sattumat liiankin käteviä hahmojemme näkökulmasta katsottuna. Elokuva turvautuu pariinkin otteeseen tavanomaisiin ratkaisuihin pitääkseen tarinan elossa ja jännityksen tarpeeksi kireänä.
Elokuva tuntuu kuitenkin paljon pidemmältä kuin mitä se todellisuudessa onkaan, mikä hiukan turruttaakin katsojaa katsastuksen aikana. Myös hidastempoisuus vaikuttaa katselukokemukseen negatiivisesti, sillä ajoittain katsojasta saattaa tuntua, ettei ohjaaja tunnu keksivän tarpeeksi mukaansatempaavia tapoja pitääkseen tarinan jatkuvasti kiinnostavana. Siitä huolimatta Greenland on tasapainoinen ja tunteita jonkin verran herättävä kokonaisuus, joka ajaa asiansa moitteettomasti.
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti