Ohjaus: Henry Selick
Pääosissa: Chris Sarandon, Catherine O'Hara, William Hickey,
Glenn Shadix, Paul Reubens, Ken Page, Edward Ivory,
Susan McBride, Debi Durst, Danny Elfman
Genre: Animaatio, Perhe, Fantasia
Kesto: 1 tunti 16 minuuttia
Tällä kertaa sukellammekin takaisin stop motion -animaatioelokuvien pariin, kun vuoroon astuu hyvin arvostettu Painajainen ennen joulua. Vaikka elokuvaa markkinoitiinkin rakastetun elokuvaohjaajan Tim Burtonin nimissä, mies ei itse ole sitä ohjannut. Sen ohjauksesta vastasi Henry Selick, joka on ainakin itselleni ollut täysin vieras nimi toistaiseksi. Elokuvan tarina ja sen sisältämät hahmot taas perustuvat Tim Burtonin ainutlaatuisiin luomuksiin, jotka ovat jääneet varmasti monelle mieleen näinkin monen vuoden jälkeenkin.
Olen nähnyt elokuvan kerran aikaisemmin, mutta se ei valitettavasti vielä silloin kovinkaan suurta vaikutusta minuun tehnyt. Vieläkin joudun painottamaan sitä, että olin katsonut elokuvan aloittelijan silmin, joten en onnistunut siitä saamaan tarpeeksi irti, vaikka se paljon positiivisia asioita pitikin sisällään. Kokeneemmin silmin oli tällä kertaa hyvä lähteä kokeilemaan elokuvaa uusiksi ja odotukseni stä kohtaan olivatkin toiveikkaat. Onnistuiko Painajainen ennen joulua vakuuttamaan minut varteenotettavuudestaan vai enkö vain yksinkertaisesti langennut sen taianomaiseen hypnoosiin?
Halloween-kaupungissa kaikuu sama vanha virsi vuodesta toiseen ja kurpitsakuningas Jack Skellington alkaa olemaan kyllästynyt yksitoikkoiseen elämäänsä. Hän haluaisi vihdoin kokea jotain uutta ja innostavaa. Kun hän sattumalta päätyy Joulukaupunkiin, tuntuisi hän löytäneen etsimänsä. Kiltti ja positiivinen joulu vaikuttaisi täydelliseltä muutokselta Jackin elämään. Hän päättää kaapata joulun haltuunsa ja pitää itseään uutena joulupukkina. Mutta kun asiat lähtevät yllättäen sivuraiteille, Jack ja kaikki muutkin saavat kokea oikean painajaisen ennen joulua.
Elokuva alustaa asetelmansa upealla musiikkinumerolla, joka upottaa katsojan kuin katsojan suoraan asian ytimeen. Ei ainoastaan, että taianomainen tunnelma välittyy efektiivisesti näytön toiselle puolelle, mutta olemme heti kättelyssä kartalla siitä, miten tämä konsepti toimii käytännössä, ja kuinka omaperäinen se on perimmiltään. Kauheimpien hirviöiden ja kuolleiden luonnonoikkujen täyttämä kaupunki uhkuu kauhua ja goottisuutta., joka hypnotisoi katsojan mukaansa moitteettomasti.
On kyllä hienoa huomata, kuinka elokuva onnistuu niin lyhyessä ajassa alustamaan maailman niin perusteellisella ja helposti lähestyttävällä tavalla. Seuraamme tarinassa kurpitsakuningasta, Jack Skellingtonia, jota arvostetaan ja ihaillaan Halloween-kaupungissa suuresti. Vaikka Jack tiedostaakin nerokkuutensa ja nauttiikin suosiostaan, hänestä huokuu jonkin sortin alakuloisuus. Kurpitsakuningas ei nimittäin ole aiemmin koskaan tuntenut tylsyyttä hänen ympärillään pyörivässä kaupungissa kuin vasta nyt.
Jack haluaa kipeästi uusia kokemuksia vyölleen puuhasteltuaan saman juhlapyhän äärellä jo vuosikausien ajan. Nyt kun pelotteleminen ei enää vaadi kaikkivoipaiselta kurpitsakuninkaalta juuri mitään, toivoo hän itselleen uusia haasteita, jotka voisivat herättää hänen intonsa elämään takaisin paikoilleen. Eräänä päivänä hän saa tällaisen mahdollisuuden löytäessään metsästä juhlapyhien risteyksen, jossa ovet johtavat toisiin kaupunkeihin. Uteliaisuudessaan Jack avaa oven ja lähtee rohkeasti tavoittelemaan etsimäänsä.
Juhlapyhiä edustavat kaupungit ovat siitä erikoisia tapauksia, että ne ovat olleet aina eristyksissä toisistaan. Kenelläkään ei ole - ainakaan tietämämme mukaan - ollut tarvetta sekaantua muiden asioihin, mutta Jackin uteliaisuuden vietti ottaa hänestä vallan ja tämä singahtaa Joulukaupunkiin. On varmaan sanomattakin selvää, että toisten asioihin sekaantuminen voi johtaa hyvin kohtalokkaisiin seuraamuksiin ja tässä tapauksessa tiedostamme Jackin kulkevan ontolla jäällä tutkiessaan uutta paikkaa.
On kiehtovaa huomata, että vaikka kaupunkeja erottaa hyvin näyttävät ovet, kukaan ei Halloween-kaupungissa tunnu tietävän muiden juhlapyhien olemassaolosta. Palattuaan Joulukaupungista, Jack alkaa pikinmiten selvittämään sen tarjoaman onnellisuuden ja ilon alkuperää. Kurpitsakuningas ei kuitenkaan ponnisteluistaan huolimatta onnistu löytämään kaivattuja vastauksia ja piinaava epätoivon tunne valtaa hänet pauloihinsa. Jack päättää tehdä jotain asialle, mutta ei kuitenkaan alkuun edes tiedosta tekevänsä hallaa kaupunkien väliselle tasapainolle ja sen toimivalle rattaistolle.
Elokuva on lyhyestä kestostaan huolimatta jopa yllättävän monitasoinen ja perusteellinen sukellus tähän taianomaiseen fantasiamaailmaan. Pystymme alusta asti investoitumaan ja samaistumaan Jackin läpikäymiin tuntemuksiin ja koettelemuksiin. Olemme itsekin varmasti olleet joskus siinä tilanteessa, että elämä tuntuu ihan puulta ja sen yksitoikkoinen toimintamalli onnistuu vain kyllästyttämään parhaimmillaan. Tiedämme minkälaisen vietin uteliaisuus ja halu tuo tullessaan, kun löydämme jotain uutta ja kiehtovaa. Tämä on juuri se, mikä puskee Jackia jatkuvasti eteenpäin mysteerin selvittämisessä ja ymmärrämme täysin, miksi hän tekee niin kuin hän tekee.
Tuotannollisesta ja visuaalisesta näkökulmasta katsottuna Painajainen ennen joulua -elokuva on mielettömän upeaa seurattavaa. On huikeaa huomata, kuinka vakuuttavasti stop motion -tekniikka herättää tämän omaperäisen maailman eloon satumaisella otteellaan. Tim Burtonin alakuloisen tyylin ja tunnelman jäljittely välittyy elokuvasta niin vakuuttavalla tavalla, ettei eroa edes tunnu huomaavan. Elokuva on rakennettu musikaalimaisella tavalla uppoutuessamme noin kymmenen minuutin välein sen satumaisiin musiikkikohtauksiin, jotka todellakin herättävät elokuvan eloon aivan uudella tavalla.
Vaikka elokuva onkin enemmän suunnattu lapsille, tarjoaa se kuitenkin myös paljon vaativia teemoja kokeneemman katsojan vastaanotettavaksi. Välillä menemme niinkin syvälle, että jopa psykologisesta näkökulmasta katsottuna katsoja pystyy tekemään paljon mielenkiintoisia havaintoja hahmojen tunteista ja itse persoonasta. Teknisesti elokuva on mestarillinen suoritus kaiken kaikkiaan. On kyllä upeaa huomata, kuinka taitavia ihmiset oikeasti ovat, kun pistävät koko sielunsa likoon. Rakenteellisesti elokuva on tasapainoinen ja laadukas kokonaisuus, joka pitää katsojan lumoutuneena alusta loppuun asti.
Painajainen ennen joulua on poikkeuksellinen animaatioelokuva, joka yllättää syvällisellä ja opettavaisella tarinallaan. Vaikka pienimmille katsojille elokuva saattaakin olla alkuun pelottava, on sillä paljon lämminhenkisyyttä tarjottavanaan sen vastapainoksi. Ei sitä koskaan voisi edes kuvitellakaan, että halloweenia ja joulua voisi yhdistää toimivaksi yhtälöksi, mutta tässä elokuvassa ne pelaavat upeasti yhteen. Onko Painajainen ennen joulua halloween- vai jouluelokuva? Molemmiksi sen voi kyllä laskea, sillä käsitelläänhän siinä molempia juhlia erityisen paljon.
Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 31.10.2020
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti