Batman Forever (1995) - arvostelu



Ohjaus: Joel Schumacher
Pääosissa: Val Kilmer, Tommy Lee Jones, Jim Carrey,
Nicole Kidman, Chris O'Donnell, Michael Gough, Pat Hingle,
George Wallace, Drew Barrymore, Ed Begley Jr.
Genre: Toiminta
Kesto: 2 tuntia 1 minuutti

Tim Burtonin loistavan ensimmäisen Batman- ja hyvin omaperäisen toisen Batman - paluu -elokuvan jälkeen on aika siirtyä elokuvasarjassa eteenpäin, joka alkoi tässä vaiheessa muuttamaan luonnettaan rajusti lapsiystävällisemmän materiaalin suuntaan. Kyseessä on vuonna 1995 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalaisen Joel Schumacherin ohjaama Batman Forever. Tim Burtonin Batman - paluu -elokuvan myötä Warner Bros. Pictures -tuotantoyhtiö päätti tehdä elokuvasarjaan suuria muutoksia.

Tämä johtui siitä, että studio olisi toivonut suurempaa tuottoa yllämainitulta elokuvalta. Myös McDonald's -pikaruokaketju päätti lopettaa jatko-osaan kohdistuneen kampanjansa sen synkkyyden ja aikuismaisen luonteen vuoksi, mikä vaikutti kokonaisvaltaisiin tuottoihin merkittävästi. Tim Burton jäi kaikesta huolimatta Batman Forever -elokuvan johtavaksi tuottajaksi ja antoi Joel Schumacherille oman suostumuksensa jatkamaan projektia Lepakkomiehen parissa.


Gothamin viittasankaria esittänyt Michael Keaton päätti olla ottamatta uutta työtarjousta vastaan, sillä hän ei pitänyt siitä, mihin suuntaan elokuvasarja oli eskaloitumassa. Tilalle palkattiin täten ilmeetön Val Kilmer. Tämä laittoi nimensä paperiin lukematta käsikirjoitusta ja tietämättä sitä, kuka elokuvan ohjauksesta lopulta vastasi, minkä vuoksi ei voi olla miettimättä sitä, että minkälainen vastaus olisi mahtanut olla, jos hän olisi ennakkoon asiasta tiennyt. Oliko Batman Forever vihdoin se jättimenestys, jota studio toivoi vai kääntyikö kelkka lopulta heitä vastaan?

Bruce Wayne, eli Lepakkomies, jatkaa Gothamin siivoamista kriminaaleista, jotka alkavat muuttumaan yhä oudoimmiksi ja oudoimmiksi. Tällä kertaa vastaan astelevat ennalta-arvaamaton Arvuuttaja ja impulsiivinen Kaksinaama, jotka lyövät hynttyyt yhteen vallatakseen Gothamin omaan kontrolliinsa. Tämän lisäksi viittasankaria koettelevat orvoksi jäänyt teini-ihme Dick Grayson, sekä psykiatri Chase Meridian. Jakaantunutta persoonallisuushäiriötä poteva Lepakkomies joutuu toden teolla varomaan toimiaan, sillä hänen identiteettinsä on joutua paljastetuksi.


Batman Forever on elokuva, joka kohautti maailmaa monella tapaa. Vaikka vastaanotto olikin loppujen lopuksi hyvin ristiriitainen, tuotti elokuva studiolle toivotut summat. Kritiikiltä ja inholta se ei kuitenkaan tuntunut välttyvän etenkään tosikannattajien keskuudessa, jotka toivoivat Tim Burtonin synkän vision pysyvän ennallaan jatkoa ajatellen. Lopputulos on kuin onkin todellinen sekasotku, joka hakee nimikkohahmon tapaan omaa identiteettiään jatkuvasti siinä onnistumatta.

Tuotos on siitä erikoinen perimmiltään, ettei se näin vanhemmalla iällä vakuuta juuri millään tavalla. Ei ainoastaan, että tarina on huolestuttavan hajanainen ja epätasapainoinen, mutta se ei tunnelmallisestikaan tunnu pitävän yhtenäistä linjaa ollenkaan. Elokuvasta huomaa sen, että se yrittää jossain määrin jäljitellä Tim Burtonin luomaa ankeaa ja satumaista maailmaa, mutta uudet lapsiystävälliset ideat ja muut tätä ajatusmaailmaa rikkovat lisäykset tuntuvat vain sekoittavan pakkaa pahemman kerran yhä sekavammaksi ja epäjohdonmukaiseksi.


Batman Forever ottaa monta Lepakkomiehen sarjakuvista tuttua ikonista hahmoa nippuunsa mukaan ja yrittää kyhätä jotain epämääräistä tästä yhdistelmästä irti. Jim Carreyn esittämä Edward Nygma, eli Arvuuttaja, on yli-innokas tieteilijä, joka työskentelee Wayne Enterprises -nimisessä yhtiössä. Hänen työpanostaan ei tunnuta siellä oikein arvostavan, minkä vuoksi hän päättää vakuuttaa itse johdon, eli Bruce Waynen, uusista vallankumouksellisista keksinnöistään. Kun hänelle tämä mahdollisuus vihdoin avautuu, päättää Bruce torjua miehen työn vedoten keksinnön testaamattomuuteen ja arvaamattomuuteen.

Edward ei saamasta vastauksestaan pidä sitten alkuunkaan, mikä ajaa hänet omille kyseenalaisille teilleen valloittamaan Gothamia omin avuin. Kaupunkia härnäävä Tommy Lee Jonesin esittämä entinen piirisyyttäjä Harvey Dent, eli Kaksinaama, törmää yllättäen Arvuuttajaan, joka värvää hänet mukaan mahtipontiseen projektiinsa. Gothamin johtoon tähtäävä Kaksinaama yrittääkin salaa käyttää hullua tiedemiestä unelmansa saavuttamiseksi. Yhteistyö tuntuu kantavan hedelmää, vaikka heidän jakautuneet persoonallisuutensa ottavatkin yhteen aina aika ajoin.


Elokuvassa nähdään myös Chris O'Donnellin esittämä Dick Grayson, eli Robin, joka on joutunut orvoksi hirvittävän sirkustapaturman seurauksena. ''Lentävinä harmaina'' tunnetut Graysonit olivat esittämässä numeroaan, kunnes Kaksinaama päätti piipahtaa paikalle ja aiheuttaa Dickin kolmelle perheenjäsenelle välittömän kuoleman. Tapahtuma ajaa Dickin raivon valtaan, joka lupasi itselleen, että hän jonain päivänä hankkiutuu Kaksinaamasta eroon. Tämän huomatessaan Bruce päättää ottaa pojan huostaansa, jotta tämä ei tekisi mitään tyhmää.

Jasontodimaiseen tapaan sääntöjen rikkojana esitelty Dick löytää sattumalta Brucen massiivisessa kellarissa sijaitsevan lepakkoluolan. Tästä alkavatkin aivan uudet seikkailut, johon Robin liittyy mukaan. Lepakkomiehellä on luonnollisesti omia lapsuuden traumaan juurtuvia psykologisia ongelmia, johon Nicole Kidmanin esittämä psykiatri Chase Meridian tarttuu kiinni. Nainen lyö silmänsä mieheen muutenkin, mikä taas saa Brucen miettimään, että pitäisiköhän hänen jättää alter-egon ylläpitäminen historiaan havitellakseen tavallista perhe-elämää.


Ristiriitaisesta luonteestaan huolimatta Batman Forever -elokuvalla on kiehtovia ideoita, joihin keskittymällä kokonaisuudesta olisi luultavasti voinut saada enemmän irti. Tämä Brucen psykologinen puoli toimiikin ehkä tarinan miellyttävimpänä seikkana, jota ylläpidetään taustalla kaiken muun räjähdellessä ympärillä kontrolloimattomasti. Ongelmana on kuitenkin selkeästi Warner Bros. Picturesin halu vaikuttaa materiaaliin ja se, jos mikä, ajaakin elokuvan kohti tuhoaan. Kokonaisuus tuntuu perimmiltään niin täyteenahdetulta ja epätasapainoiselta, minkä vuoksi on siihen vaikea investoitua.

Elokuva yrittää olla lapsiystävällinen ja kevyt tunnelmaltaan, mutta se lisäilee silti hyvin aikuismaisia viittauksia ja lapsille sopimattomia ideoita tarjottimelle. Se yrittää pitää yllä tuntua Burtonin maailmasta, mutta silti sortuu liikaa turhien neon-valojen lisäilyyn ja kikkailuun. Roolisuoritukset eivät kovin hyviä ole, vaikka en siitä välttämättä näyttelijöitä syyttäisikään. Materiaali tuntuu olevan ajoittain kuin pikkulapsen päiväkirjasta konsanaan ja samaan aikaan se yrittää osittain olla kuitenkin syväluotaava psykologinen Lepakkomies-tutkielma siinä onnistumatta.


Batman Forever on heikko elokuva, joka ei ainoastaan osaa olla häpeällinen näin kannattajan näkökulmasta katsottuna, mutta harvinaisen tylsää seurattavaa. Sekoilua jaksaa katsoa vain tiettyyn pisteeseen asti, kunnes kaikki kontrolli ja järki on menetetty. Vaikka ymmärränkin mitä studio yritti ajaa takaa, tuntui muutos olevan turhan raju Burtonin visioon verrattuna, mikä sinetöikin sen kohtalon ylilyövänä jatko-osana. Lepakkomiehen lihaksia korostava puku kertoo myös kaiken oleellisen elokuvasta. Naurettava pökälehän se on, vaikka pari muistettavaa kohtausta pitääkin sisällään. Tosin nekin aivan vääristä syistä.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 21.2.2022
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit