Ohjaus: Dennis Gansel
Pääosissa: David Schütter, Laurence Rupp Leonard Kunz,
Sebastian Urzendowsky, Yoran Leicher, Tilman Strauss, André Hennicke,
Arndt Schwering-Sohnrey, Alzbeta Malá, Samuel Himal
Genre: Draama, Sota, Toiminta, Jännitys
Kesto: 1 tunti 56 minuuttia
Elokuvan ohjauksesta vastaa saksalainen Dennis Gansel, joka tekemässä parhaillaan omaa nousua urallaan. Mies ohjasi viimeksi yksitoista jaksoa Das Boot -sarjasta, joka toimii samannimisen elokuvan jatkona. On täten reilua sanoa, että Gansel on saanut hieman lämpöä sota-aiheisesta materiaalista. Odotukseni The Tank -elokuvaa kohtaan olivat maltilliset johtuen tietämättömyydestä, mutta toivoin sen yllättävän minut positiivisesti.
Saksalaisen Tiger-panssarivaunun viisihenkinen miehistö yllättäen palaa takaisin Stalingradin taistelusta ehjin nahoin. Tukikohdassa he saavat kouraansa uuden käskyn - salaisen tehtävän, jossa heidän on ajettava eturintaman taakse ja haettava sieppaukselle vaarantuneen salaisia tietoja pitävän von Hardenburgin. Matkallaan paikan päälle miehistö törmää liittolaisiinsa, vihollisiinsa, sekä oman pään sisällä lymyileviin demoneihinsa.
Kuten mainitsin alkuun, odotukseni elokuvaa kohtaan olivat varsin maltilliset. En oikein tiennyt mitä odottaa, enkä myöskään tohtinut pilata katsastustani ylimääräisellä taustatyöllä. Yllätyksekseni voin todeta, että The Tank onnistuu kuin onnistuukin vakuuttamaan varteenotettavuudestaan. Pääsemme heti kättelyssä keskelle intensiivistä tulitaistoa, joka nostattaa odotuksia hetkessä. Ei ainoastaan, että pääsemme hyvin käsiksi vastakkainasetteluun, mutta elokuvan tunnelma välittyy näytölle erinomaisesti.
Alkukohtaus on siitä kiehtova tapaus, että sen merkitys korostuu elokuvan edetessä ja kysymysten noustessa väkevästi pintaan. Siitä tosin myöhemmin lisää. Elokuva ottaa varsin kiehtovan näkökulman tapahtumiin, jotka ovat enemmän tai vähemmän tuttuja jokaiselle katsojalle. Seuraamme sodan aiheuttamaa jälkipuintia saksalaisten näkökulmasta katsottuna, joka saattaa alkuun hieman käännyttää tätä etenkin moraalisiin seikkoihin nojaten.
Miksi hurraisimme saksalaiselle panssarivaunumiehistölle? Todennäköisesti sen takia, että osa heistä ovat värväytyneet pakon uhalla tai manipuloivan propagandan seurauksena. Se on totta, ettei historiaa voi koskaan poistaa yhtälöstä, vaikka aikaa olisikin kulunut monta vuosikymmentä. Tämä pätee myös inhimillisyyteen ja sen puutteeseen. Ihmiset ovat tehneet kauheuksia halumattaankin monessa eri asiayhteydessä, mutta se ei poista syyllisyyttä. He ovat kuitenkin lopulta valinneet tiensä.
Tämän aatteen ympärille The Tank rakentaa ajoittain jopa surrealistista tarinaansa, joka alkaa pikkuhiljaa muuttumaan varsin symbolistiseksi sanomaksi. Käsiteltävät hahmot ovat pääosin loistavasti rakennettuja pitkin elokuvaa, vaikka osa heistä jäävätkin jossain määrin taka-alalle sen edetessä. Sotilaiden takana on oikeaa elämää ja historiaa, johon pystyy katsojana samaistumaan valitsemastaan puolestaan riippumatta.
Audiovisuaalisesta näkökulmasta katsottuna elokuva on monelta osin huikea. Ajoittain tuntuu jopa siltä, että television näyttö ei tee sille ollenkaan kunniaa. Kuvaus on erinomaista, eikä efektityöskentelykään erotu joukosta huonossa merkityksessä, mikä on hienoa nähdä. Sodan inhorealistinen luonne välittyy näytön toiselle puolelle erinomaisesti ja värikylläisyyden vähäisyys varmistaa sen, että uppoudumme efektiivisesti sen synkkään maailmaan moitteettoman helposti.
Sitten on pakko nostaa kissa pöydälle ja ottaa kantaa elokuvan lopetukseen, joka on jakanut rajusti mielipiteitä puoleen, jos toiseenkin. Muistattehan mainitsemastani alkukohtauksesta, jonka merkitys nousisi elokuvan edetessä? Loppukliimaksiin mennessä pääsemme suoraan ohjaaja Ganselin ajaman sanoman äärelle, joka selittää ehkä liiankin selkeästi erikoisten yksityiskohtien aiheuttaman hämmennyksen. Sen spirituaalinen luonne yllättää, vaikka jossain määrin osaammekin odottaa sitä.
The Tank on mainio sota-aiheinen elokuva, joka yrittää parhaansa mukaan panostaa draamaansa ja esillepanoonsa, ja suurimmilta osin onnistuu siinä täysin arvostettavasti. Vaikka materiaali osaakin olla hieman epärealistinen tiettyjen yksityiskohtiensa puolesta, selittyvät ne lopulta varsin luonnollisesti paljastusten muodossa. Elokuvan temaattinen luonne on väkevä ja se on ehkä se vahvin osapuoli audiovisuaalisen esillepanon lisäksi.
Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 17.1.2026
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti