Paranormal Activity 3 (2011) - arvostelu

 

Ohjaus: Henry Joost, Ariel Schulman
Pääosissa: Christopher Nicholas Smith, Lauren Bittner,
Chloe Csengery, Jessica Taylor Brown, Dustin Ingram, Hallie Foote,
Johanna Brady, Katie Featherston, Sprague Grayden, Maria Olsen
Genre: Kauhu, Mysteeri
Kesto: 1 tunti 23 minuuttia

Matkamme jatkuu Paranormal Activity -elokuvasarjan kolmanteen osaan, jonka ovat ohjanneet Netflixin Project Power -elokuvasta tutut Henry Joost ja Ariel Schulman. Se toimii esiosana sarjan aiemmalle kahdelle elokuvalle, joten nyt on kiehtovaa nähdä, että alkaako konsepti rakoilemaan enemmän, mitä syvemmälle sen alkuperään uppoudumme vai onnistuvatko tekijät vakuuttamaan meidät kekseliäisyydellään. Odotukseni elokuvaa kohtaan olivat hyvin alhaiset, sillä elokuvasarjan toinen osa alkoi jo selkeästi vaikuttamaan väsähtäneemmältä toteutukselta. Konsepti itsessään on tietenkin lypsämisen arvoinen kokonaisuudessaan, mutta viekö se lopulta siltä myös pohjankin alta?

Vuonna 1988 kuvaaja Dennis muuttaa tyttöystävänsä Julien luokse kasvattamaan tämän perhettä, johon kuuluu entuudestaan kaksi tytärtä - Katie ja Kristi. Kristillä on mielikuvitusystävä nimeltään Toby, joka alkaa ajan kanssa aiheuttamaan ongelmia perheelle monin tavoin. Dennis päättää sijoittaa kameransa seuraamaan tapahtumia yön yli ja yllättyy yliluonnollisesta löydöstään. Paneutuessaan lisää talon menneisyyteen, hän huomaa, ettei kaikki olekaan niin mustavalkoista kuin miltä se aluksi tuntuisi näyttävän.


On kieltämättä jännää kokea elokuvasarja, joka lähtee eteenpäin etenemisen sijaan kulkemaan täysin vastakkaiseen suuntaan, kun puhutaan kronologisuudesta. Ensimmäinen elokuva näytti omat tapahtumansa, jonka jälkeen toinen osa hyppää menneisyyteen kuukauden päähän seuraamaan, mitä ennen sitä tapahtui ja nyt hyppäämme oikein kunnolla aikajanalla taaksepäin kahdeksantoista vuoden päähän. Seuraamme elokuvassa aiemmista elokuvista tuttuja Katieta ja Kristiä, jotka ovat vielä lapsia. Pääsemme siis kokemaan heidän erikoislaatuisen lapsuuden käänteentekevimpiä tapahtumia eturivin paikoilta.

Paranormal Activity -elokuvasarja on alusta asti pyrkinyt pinnallisuudestaan huolimatta luomaan yhtenevän aikajatkumon, joka alkaisi muotoutumaan omaksi selkeäksi kokonaisuudekseen, mitä syvemmälle menneisyyteen uppoudummekin. Ideana tämä toimintakaava vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta ratkaisulta, mutta siinä piilee kuitenkin oma riskinsä. Tiedämme kahden elokuvan pohjalta, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan, joten on kieltämättä vaikeaa keksiä merkityksellisiä käänteitä elokuvan efektiivisyyden ylläpitämiseksi.


Kun aloin elokuvaa katsomaan, huomasin, etten ollutkaan nähnyt kyseistä osaa vielä kertaakaan, vaikka muut osat olivatkin jo koettuna. Muistin vain paikoitellen, mitä elokuvassa tulisi tapahtumaan, mikä taas tehosti katselukokemustani entisestään. Olen alkanut pikkuhiljaa huomaamaan myös sen, että elokuvasarja nojaa hyvin vahvasti katsojan tietämättömyyteen. Kun Paranormal Activity -elokuvia katsoo ensimmäisen kerran, on hyvin todennäköistä, että ne saavat sydämen tykyttämään kovaa tahtia.
 
Uudelleenkatsastettuna ne kuitenkin menettävät nopeasti efektiivistä potkuaan, sillä kaikkeen pystyy investoitumaan varautuneemmin. En sano tietenkään, että Paranormal Activity 3 olisi mitenkään harvinaisen ennalta-arvaamaton elokuva, mutta juuri sen verran kutkuttava, että sen katsominen saa katsojan vähintäänkin kerran, jos toisenkin, tuntemaan jänniyksen tunnetta. Elokuva rakentaa tarinaansa paljon hitaammin edeltäjiinsä verrattuna, mikä on mielenkiintoista huomata.


Vaikka jännitystä yritetäänkin rakentaa nousujohteisella otteella, se ei aina ihan toimi kyseisen konseptin suhteen. Elokuva nimittäin laahustaa ensimmäisen puoliskon aikana turhan useasti. Toki, sen hidastempoisuus maksaa itsensä takaisin hyvin kutkuttavalla tavalla viimeisen kolmanneksen aikana, mutta sitä odotellessa katsoja ehtii jo tylsistymään. Elokuvasarja ei ole tunnettu tarinansa syvyydestä, eikä sarjan kolmas osakaan siinä missään vaiheessa tunnu onnistuvan.

Kyseiset elokuvat ovat täynnä pinnallista ja reaktiopainoitteista materiaalia, jotka saattavat säpsäyttää katsojan kuin katsojan hetkellisillä valonpilkahduksillaan. Valitettavasti syvempi investoituminen käsiteltäviin hahmoihin on lähes mahdotonta. Kolmen elokuvan ajan olemme seuranneet näitä risteäviä ja toisiinsa yhteneviä tapahtumia, jotka eivät siitäkään huolimatta onnistu tarjoamaan mitään merkityksellistä efektiivistä tunnelmallisuutta lukuunottamatta. Myös elokuvan juoniaukot alkavat pistämään silmään.
 

Muistaakseni jo ensimmäisessä elokuvassa opimme, että Katiella oli ''mukava'' mielikuvitusystävä nuoruudessa, kun taas tämä elokuva väittää, että Toby oli Kristin löytö. Tietenkin elokuva voi turvautua siihen selitykseen, ettei ihmiset vanhempina muista lapsuuttaan niin hyvin kuin tahtoisivat, mutta mielestäni noin eriskummalliset asiat jäävät kyllä väkisinkin mieleen, vaikka kuinka nuoria saattaisivat olla tapahtumahetkellä. Eikä ainoastaan se, mutta kuten ylempänä mainitsinkin hän kuvaili aavetta ''mukavaksi''. Tässä elokuvassa kyseinen aave ei todellakaan ollut mukava, etenkään Katielle.

Elokuvien budjetti on noussut elokuva elokuvalta yhä korkeammaksi ja korkeammaksi - ja se näkyy kyllä lopputuloksessakin. Materiaali on suurimmaksi osaksi laadukasta seurattavaa. Nipotuksekseni aion kuitenkin mainita myös sen, että elokuva tapahtuu kahdeksantoista vuotta ennen ensimmäisten osien tapahtumia, joten on uskomatonta huomata, kuinka laadukkaita kamerat tuntuivat elokuvassa 1980-luvun lopulla olevan. Ajan kanssa sen kuitenkin tavallaan unohtaa ja antaa anteeksi, jotta keskittyminen oleellisimpaan voisi alkaa.


Paranormal Activity 3 on ehdottomasti elokuvasarjan paremmasta päästä, eikä ainoastaan sen vuoksi, että se on efektiivinen materiaaliltaan, vaan myös sen, että tekijät käyttävät mielikuvitustaan vakuuttavasti hyväksi etenkin teknisestä näkökulmasta katsottuna. Tietyt visuaaliset ratkaisut ovat erittäin vakuuttavia ja ne virkistävät jo kaavamaiseksi muuttunutta konseptia miellyttävästi. Toki, elokuva tarjoaa paljon halpamaisia hyppysäikäytysyrityksiä kestonsa aikana, mutta onnistuu kuitenkin samalla tuomaan hyvin painostavia kohtauksia näytölle etenkin loppupäässä. Paranormal Activity 3 on toistaiseksi elokuvasarjan efektiivisin osa ja sen viimeiset viisitoista minuuttia ovat kutkuttavinta seurattavaa koko sarjassa.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 27.10.2020
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit