The Last Duel (2021) - arvostelu

 

Ohjaus: Ridley Scott
Pääosissa: Matt Damon, Adam Driver, Jodie Comer,
Ben Affleck, Harriet Walter, Alex Lawther, Marton Csokas,
William Houston, Oliver Cotton, Aurélien Lorgnier
Genre: Draama, Historia
Kesto: 2 tuntia 32 minuuttia

Tällä kertaa uppoudumme laajan filmografian omaavan ohjaajan Ridley Scottin tuoreimpaan historialliseen draamaelokuvaan nimeltään The Last Duel. Se perustuu Eric Jagerin kirjoittamaan “The Last Duel: A True Story of Crime, Scandal, and Trial by Combat in Medieval France” -kirjaan, joka taas perustuu hyvin yksityiskohtaisesti 1300-luvulla tapahtuneisiin tositapahtumiin. The Last Duel pitää sisällään hyvin vaikuttavan näyttelijäkaartin, joten on mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan se lopulta kallistuu materiaalinsa puolesta. Ennakkoon trailerin katsoneena voi elokuvasta kehkeytyä hyvin traditionaalinen kuva, mutta oliko lopputulos lopulta sellainen?

Jean de Carrouges ja Jacques Le Gris kääntyvät ystävistä vihollisiksi kertaheitolla, kun Carrougesin vaimo, Marguerite, päättää uhmakkaasti rikkoa hiljaisuuden. Tämä väittää miehensä parhaan ystävän raiskanneen tämän vasten tahtoa, mikä ajaa kaksikon lopulta verisen välienselvittelyn keskelle. Le Gris tietenkin kieltää kaiken ajautuessaan kulmaan asian tiimoilta, mutta pyrkii vakuuttaa vaikutusvaltaisimpia ystäviään uskomaan häntä asian osalta. Tätä seuraa oikeudellinen kaksintaistelu kuolemaan saakka, jonka myötä kaikkien kolmen kohtalo jätetään Jumalan käsiin. Onko Jumala oikeudenmukainen?


The Last Duel on kyllä hyvin kiehtova elokuva seurata. Vaikka teoksen painostava tematiikka hakeekin vertaistaan, on sen rakennekin hyvin omaperäinen perimmiltään. Tarina on nimittäin jaettu lukuihin - näkökulmiin, joiden avulla pyrimme luomaan kokonaiskuvan tapahtumista. Seuraamme elokuvassa kolmea näkökulmaa, jotka kaikki toimivat osittain ristiriidassa keskenään. Sen tarinankerronta muistuttaa samalla kuin rikkinäistä puhelinta konsanaan, sillä merkitykselliset yksityiskohdat risteävät keskenään luoden samalla oman kokonaiskuvan tapahtumien osalta itselle istuvammaksi.

Elokuvan tarinankerronta on poikkeuksellisen nopeatempoista ja hyppelehtivää seurattavaa. Tarina nimittäin itsessäänkin keskittyy vain päällimmäisiin yksityiskohtiinsa, jotka joka tapauksessa lopulta paljastavat totuuden tapahtumien osalta. Ottaen huomioon, että elokuvalla on pituutta yli kaksi ja puoli tuntia, odotti materiaalin uppoutuvan astetta syvemmälle traagisen kolmiodraaman osalta. Jälkikäteen pohdittuna tämä käy kuitenkin järkeen, sillä monet asiat jäävät vain arvailujen ja oletuksien varaan, emmekä voi täten saada varmuutta tapahtumien todenperäisyydestä.


Mikä myös toimii elokuvassa loistavasti on itse näkökulmat ja niiden uskottavat vajaavaisuudet. Kaikilla on oma tarina kerrottavanaan. Vaikka se ei välttämättä tällaisiin korkeuksiin nousisikaan koskaan materiaalinsa puolesta, muistomme tapahtumista luovat kehykset tapahtuneen ympärille jättäen tämän kuvitteellisen taulun mielemme luoman taidegallerian perukoille odottamaan tutkiskeluaan. Muistot toimivat hyvin merkillisesti muutenkin. Yksi hahmo saattaa muistaa asiat yhdellä tavalla, kun taas toisen mielen luomat yksityiskohdat ajautuvat ristiriitaan tarinan kanssa muovaten sitä uuteen uskoon.
 
Näkökulmien ja yksityiskohtien tärkeys korostuu myös elokuvassa poikkeuksellisen loistavalla tavalla. Ei ainoastaan, että eriävät näkökulmat palvelevat vahvasti hahmojen omaa agendaa, mutta he alkavat itsekin ajan kanssa uskomaan omiin keinotekoisiin yksityiskohtiinsa ajaen tilanteen kohti myrskyisää lopputulosta. Totuus on kirjaimellisesti katsojan silmissä, sillä elokuvassa toimii valtaosin epäluotettava kertoja, joka kertoo monta vaihtoehtoista versiota samasta tarinasta. Nämä versiot tukevat toinen toistaan vahvasti lisätessään samalla uusia yksityskohtia kokonaiskuvaan, mutta ajoittain ne myös eriävät toisistaan omien etuuksien korostamiseksi.
 

The Last Duel ei välttämättä mitään rajoja tunnu rikkovan materiaalinsa puolesta, mutta se toimii oikein esimerkillisesti katsojien kiehtovana pohdiskelun kohteena. Seuraamme elokuvassa Matt Damonin esittämän Jean de Carrougesin ja Adam Driverin esittämän Jacques Le Grisin välirikkoa, joka kääntyy nopeasti poikkeuksellisen vakavaksi kädenväännöksi. Elokuva tutkii miesten kaiken kattavaa valta-asemaa, oikeuden haurautta ja yhden rohkean naisen voimaa puolustaa ainoaa totuutta. Se purkaa pitkään vallinneita olettamuksia Ranskan viimeisestä parlamentin hyväksynnän saaneesta oikeudellisesta kaksintaistelusta ja tekee sen jopa yllättävän ajankohtaisella tavalla.

Elokuvan hahmot ovat moniulotteisia ja kiehtovia kaiken kaikkiaan. Investoidumme katsojina tarinaan poikkeuksellisen helponoloisesti, eivätkä hahmojen koettelemukset todellakaan jää huomaamatta. Vaikka mielestäni kaikki näyttelijät ajavat asiansa loistavasti rooleissaan, nostaisin Adam Driverin, sekä Jodie Cormerin suurimman kohdevalon alle. Ei ainoastaan, että historiallinen asetelma välittyy uskottavasti näytön toiselle puolelle, mutta sen esteettinen olemuskin tuntuu puhkeavan kukkaan ajan kanssa. Etenkin Ben Affleckin maskeeraus näytti aluksi hämmentävän heikolta jälkensä puolesta, mutta ajan kanssa siihen jopa tykästyikin.


Materiaali osaa olla hyvinkin rohkea sisällöltään. Ei ainoastaan, että elokuva käsittelee montaa hyvin vaativaa ja raskasta teemaa kestonsa aikana, mutta se pyrkii parhaansa mukaan alleviivaamaan yksityiskohtien tärkeyttä riviensä välissä. Tekijät eivät säästele katsojaa tilanteen aitoudelta ja uskottavuudelta, vaan todellakin pistävät kaiken likoon tarinansa myymiseksi. Veri roiskuu, kivun huudot raikaa, tuska välittyy kyyneleistä ja armottomuus paistaa historiallisesta asetelmasta. Elokuva osaa olla poikkeuksellisen raaka, mikä on jopa yllättävää nähdä näinkin teemapainoitteisessa kokonaisuudessa.

The Last Duel on asiansa ajava draamaelokuva, joka käsittelee historiallista aikaa uskottavalla tavalla. Vaikka monet yksityskohdat ovatkin selkeästi siloteltu suurempaa yleisöä varten, onnistuu Ridley Scott myös ujuttamaan muutaman hyvin groteskin ratkaisun materiaalinsa sekaan. Elokuva on toki pitkä kestoltaan, mutta sen nopeatempoinen tarinankerronta tekee sen seuraamisesta astetta helpomman. Vaikka tämä elokuva ei valitettavasti taivasta riko, tarjoaa se paljon merkityksellistä pohdiskeltavaa teemojensa puolesta. Ajankohtainen, armoton, dramaattinen ja intensiivinen katsaus historialliseen tapahtumaan.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 8.10.2021
Lähteet: kansikuva www.filmikamari.fi, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit