Luther: The Fallen Sun (2023) - arvostelu

 

Ohjaus: Jamie Payne
Pääosissa: Idris Elba, Cynthia Erivo, Dermot Crowley,
Andy Serkis, Thomas Coombes, Hattie Morahan, Lauryn Ajufo,
Vincent Regan, Einar Kuusk, Guy Williams, Henry Hereford
Genre: Rikos, Draama, Mysteeri
Kesto: 2 tuntia 9 minuuttia

Miellyttäväksi yllätykseksi osoittautunut Luther-sarja jatkaa tarinaansa siirtyen sarjojen maailmasta elokuvien puolelle. Vuonna 2010 alkanut sarja herätti minussa kiinnostusta ennakkoon etsiessäni uusia sarjoja käsiteltäväksi ja voi pojat kuinka positiivisesti se yllättikään minut. BBC:n tuotantona toiminut sarja siirtyi Netflixin puolelle odotetun jatkon muodossa, kun huhut kuudennesta kaudesta alkoivat vuotamaan julkisuuteen. Nimikkohahmoa esittävä Idris Elba totesi kuitenkin tulevansa mukaan, jos kyseessä olisi elokuva. Sen kummemmin ihmettelemättä Netflix antoi budjetin ja työkalut elokuvaa varten.

Sitä lähdettiinkin sitten työstämään pikimmiten sarjan luojan ja käsikirjoittajan Neil Crossin, sekä ohjaajan Jamie Paynen kanssa. Itse olen odottanut jatkoa sarjalle jo siitä lähtien kun katsoin sen kokonaan läpi. Paljon huhuja liikkui mahdollisesta uudesta tuotantokaudesta, mutta mitään konkreettista ei kuitenkaan julkisuuteen noussut. Kuin salamana kirkkaalta taivaalta ilmoitettiin, että Luther: The Fallen Sun -nimisen elokuvan olevan tuotannossa ja siitähän meikäläinen innostuikin. Oliko elokuva lopulta sarjan mainiota tasoa mukaileva teos vai jäikö se unohdettavaksi keskinkertaisuudeksi?


Varakas kauppias ja sarjamurhaaja David Robey kiristää ja sieppaa nuoren Callum Aldrichin. Etsivä John Luther määrätään tapaukseen ja tämä lupaa Callumin äidille, Corinnelle, että hän löytää tämän pojan elossa hinnalla millä hyvänsä. Robey on huolissaan paljastumismahdollisuudestaan ja päättää vastaukseksi kaivaa likaa erilaisista laittomista teoista, joita Luther on tehnyt urallaan pysäyttääkseen suurimman uhan kuin seinään konsanaan. Löydettyään arvokasta tietoa miehestä ja tämän menneisyydestä, vuotaa Robey ne julkisuuteen, minkä seurauksena Luther erotetaan asemastaan ja langetetaan syytteiden sumaan.

Tämä johtaa siihen, että kokenut etsivä passitetaan telkien taakse pitkäksi aikaa. Kyseinen vankila on täynnä Lutherin vangitsemia rikollisia, jotka odottavat kuumeisesti kostoaan. Vuosia myöhemmin Lutherin vangitsemisesta Robey houkuttelee Corinnen ja muiden uhrien vanhemmat syrjäiseen taloon, jossa hän polttaa heidän lapsensa ruumiita heidän edessään. Tapahtuman jälkeen nainen vierailee entisen etsivän luona vankilassa ja pettymyksen turmelemana kohtaa miehen, joka lupasi löytää pojan tappajan. Robey lähettää samaan aikaan Lutherille radiotaajuudella tallenteen Callumin murhasta, joka saa hänet vihdoin toimimaan. Mies ilmoittaa asiasta yksikköönsä ja päättää paeta vankilasta kollegavartijansa avustuksella pysäyttääkseen sarjamurhaajan lopullisesti.


Mikä Luther-sarjasta teki niin koukuttavan ja kiehtovan oli sen syvällinen mysteeri ja mukaansatempaava tarinankerronta. Ei ainoastaan, että siihen uppoutui täysin rinnoin, mutta laadullisesti se onnistui todellakin yllättämään varteenotettavuudellaan. Mitä elokuvaan tulee, se onkin toinen asia. Luther: The Fallen Sun on kieltämättä hyvin ristiriitainen ja erikoinen tapaus kaiken kaikkiaan. Se yrittää parhaansa mukaan mukailla sarjaa tunnelmansa ja osittain myös toteutuksensa puolesta, mutta se valitettavasti tuntuu kuitenkin enemmänkin esittävän sarjaa kuin mitään muuta.

Elokuva alustaa asetelmansa epätavanomaisen nopeasti vailla vaadittavaa rauhallisuutta, minkä vuoksi tarina tuntuu lentävän siivillään vailla tarpeellista keskittymistä. Ohjaaja paljastaa korttinsa poikkeuksellisen ajoissa, mikä on myös hieman erikoista, kun kyseessä on mysteeriä korostava rikoselokuva. Näemme molemmat puolet alusta asti ja ihmettelemme sitä, että miten elokuva voisi mahdollisesti yllättää tarinan edetessä. Sanotaanko näin, ettei se juurikaan yllätä - ainakaan positiivisessa mielessä. Päinvastoin.


Sarjan kannattajana on todettava, että vaikka John Lutherin paluu näytölle onkin miellyttävä yllätys, jota on odottanut kauan aikaa, elokuvasta voi olla montaa eri mieltä. Luther: The Fallen Sun tuntuu nimittäin unohtavan sen, mistä se on alun perin lähtenyt liikkeelle. Sarjassa ei ollut kyse toiminnasta tai vedenselvistä käänteistä. Sen vahvuudet nojasivat syvään mysteeriin ja monipuolisiin hahmoihin, jotka yhdessä loivat loistavia ja monipuolisia tarinakokonaisuuksia. Elokuva taas tuntuu hieman kiirehtivän materiaalinsa kanssa, minkä vuoksi aikaa ei ole näille hahmovetoisille hetkille.

Tarina etenee hyvin ennalta-arvattavien tapahtumien keskellä ja yrittää venyttää vääjäämätöntä, mikä kurkistaa jo kulman takaa poikkeuksellisen ajoissa. Vaikka paperilla idea onkin hyvin ''lutherimainen'', jää toteutus valitettavan kehnoksi etenkin rakenteellisesta näkökulmasta katsottuna. Tunnelmallisesti elokuva on lupaava. Saamme hieman sitä tuttua painostavuutta, jota kaipailemme suuresti, mutta niin vähissä määrin, ettei se kokemusta tunnu pelastavan juuri ollenkaan. Jos jotain positiivista täytyy sanoa, niin on nostettava esille elokuvan tekninen puoli.


Tuotos todellakin parantaa sillä saralla johtuen tietenkin suuremmasta budjetista. Visuaalisesti elokuva pyrkii mukailla sarjaa miellyttävällä tavalla, mutta panostaa enemmän astetta sinemaattisempaan ulkonäköönsä, joka on parhaimmillaan mainiota seurattavaa. Hahmot tarjoavat lupaavia piirteitä puolin jos toisin, vaikka niistä voikin olla montaa mieltä. Idris Elban esittämä John Luther on jo iskostunut verkkokalvoille, eikä mies tunnu edelleenkään erkanevan tieltään. Andy Serkisin esittämä David Robey on taas hieman kaksihaarainen tapaus kaiken kaikkiaan. Vaikka näyttelijä onkin lahjakas roolissaan, tuntuu hahmo poikkeuksellisen mitäänsanomattomalta.

Luther: The Fallen Sun on keskitasoinen elokuva, joka yrittää parhaansa mukaan yltää sarjan tasolle siinä onnistumatta. Vaikka pelinappulat ja asetelmat ovatkin lupaavat, jää toteutus varsin inspiroimattomaksi ja ennalta-arvattavaksi rypistykseksi. Uskaltaisin väittää, että aiemmilla tekijöillä ja sarjan muodossa konsepti olisi voinut olla paljon syvällisempi ja keskittyneempi, mutta näillä eväillä se jää vain puhtaaksi ajankulutukseksi. On myös erikoista, että elokuva lähestyy konseptia ikään kuin James Bondina kuin maanläheisempää John Lutherina, minkä vuoksi se keskittyy enemmän toimintaan ja sen tuomiin epärealistisiin yksityiskohtiin. Epäilen, että jatkoa tulee enää, mutta jos tulee, niin palataan takaisin sarjamaailmaan, kiitos!


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 2.5.2023
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit