Titanic (1997) - arvostelu



Ohjaus: James Cameron
Pääosissa: Leonardo DiCaprio, Kate Winslet, Billy Zane,
Kathy Bates, Frances Fisher, Gloria Stuart,
Bill Paxton, Bernard Hill, Victor Garber
Genre: Draama, Romantiikka
Kesto: 3 tuntia 14 minuuttia

Muistan erityisen hyvin, kuinka katsoin kyseistä elokuvaa nuorempana haltioissani ja ihmettelin sen teknistä täydellisyyttä suu avonaisena jokaisella katsastuskerralla. Elokuva on ehdottomasti yksi nuoruuteni suosikeista, mutta en ollut vuosiin sitä enää katsonut syystä tai toisesta. Nyt oli kuitenkin sopiva hetki katsastaa se pitkästä aikaa uudestaan ja odotukseni sitä kohtaan olivat hyvin odottavaiset. Toivoin tälläkin katsastuskerralla elokuvan tuovan niitä taianomaisia tunteita, joita koin nuorempana poikana.

Titanic-elokuva perustuu oikeaan merionnettomuuteen, joka järkytti maailmaa suunnattomasti. Laiva törmäsi neitsytmatkallaan jäävuoreen ja upposi meren pohjaan Pohjois-Atlantilla, vieden noin puolitoistatuhatta ihmistä mukanaan. RMS Titanic oli aikansa suurin ja loisteliain höyrylaiva, jota kutsuttiin uudenlaisen rakenteensa vuoksi ''uppoamattomaksi laivaksi''. Titanicin uppoaminen on yksi historian kuuluisimpia merionnettomuuksia ja oli vain ajan kysymys, että siitä tehtäisiin varteenotettava elokuvasovitus.


Yläluokkanen Rose elää sulhasensa tukahduttavan mielivallan alla, eikä ole enää niin onnellinen, kuin joskus saattoi olla. Jack taas on huoleton taiteilija, joka vie Rosen sydämen ikimuistettavan laivamatkan aikana. Titanicilla pari kohtaa toisensa ja Rose saa vihdoin toivomansa vapauden mukaansatempaavan miehen rinnalla. Kun ''uppoamaton laiva'' törmää yllättäen jäävuoreen, rakastavaisten matka muuttuu kertaheitolla jännittäväksi selviytymistaisteluksi, joka vaatii uhreja ja uhrauksia, mutta ovatko ne kaikki rakkauden arvoisia kuitenkaan?

Kaikki tietävät jossain määrin Titanicin kohtalosta, mutta tarinoita laivalta on kuitenkin kovin vähän vuotanut julkiseen tietoisuuteen. Tämä elokuva kuitenkin tarjoaa yhden sellaisen. Ohjaajana toimiva James Cameron otti massiivisen haasteen vastaan ja oli kiinnostavaa nähdä kuinka mies siitä suoriutuisikaan. Ottaen huomioon sen, että mies oli jo ehtinyt vakuuttavasti nousemaan elokuvamaailmassa kärkinimien joukkoon Terminator- ja Aliens-elokuvien muodossa, en epäillyt hetkeäkään miehen taitoja tässäkään elokuvassa.


Aarteen metsästäjät tutkivat uponnutta laivaa toiveissaan omaisuuksien arvoisen timanttikorun löytäminen. Kun omat etsinnät jäävät epäonnisiksi, he järjestävät julkisen ilmoituksen tavoitellakseen apua etsinnöissään laivalta selvinneiltä ihmisiltä. Pian he löytävätkin satavuotiaan Rosen, joka kertoo tutkimusryhmälle hurjan tarinansa kokemuksistaan maailmanlaajuisesti tunnetulla laivalla. Tiedämme kyllä laivan kohtalon suuremmassa mittakaavassa, mutta yksityiskohtia ihmisten tuntemuksista ja tarinoista emme tienneet, mikä varmisti sen, että tarina pysyisi kiinnostavana ja ylläyksellisenä.

Kate Winsletin esittämä Rose alkaa saamaan tarpeekseen kaikesta pinnallisesta ja itseään toistavasta ylellisyydestä ollessaan rikkaan sulhasensa Billy Zanen esittämän Calin itsekkään vallanhimon alaisena. Kun nainen yllättäen tapaa laivalla spontaanin ja seikkailunhaluisen Leonardo DiCaprion esittämän Jackin, hänen matkansa muuttuu ikimuistoiseksi rakkaustarinaksi. Pystymme katsojana investoitumaan parin yllättävään yhteyteen ja heidän läpikäymiin koettelemuksiinsa.


Vaikka elokuva kestääkin reilut kolme tuntia kokonaisuudessaan, ajankulkua ei meinaa kuitenkaan huomata ollenkaan tarinan mukaansatempaavan luonteen vuoksi. Se on tahditettu sen verran laadukkaasti, ettei se väsytä katsojaansa missään vaiheessa. Sen vuoksi se toimiikin niin moitteettoman upeasti kokonaisuudessaan. Aikahypyt menneen ja nykyhetken välillä saattavat olla ajoittain hiukan häiritseviä, sillä ne rikkovat vankkaa keskittymistämme laivalla tapahtuvaan pitääkseen kahta aikakautta yhteydessä toisiinsa.

Toisaalta kun lähestymistapa tarinaan on jo valmiiksi tämäntyyppinen, elokuva tarvitsee väkisinkin välillä pieniä taukoja pitääkseen konseptinsa idean elossa ja kertojan tuntemukset muistoistaan ajankohtaisina. Koska elokuva keskittyy niin perusteellisen tarkasti uuden parin taianomaiseen rakkaustarinaan, investoidumme siihen puoleen paljon keskeisemmin. Onneksemme kokonaisuus kuitenkin käy järkeen jokaisella osa-alueella, kun sitä miettii hieman pidempään - vaikka aluksi saattaisikin tuntua hyvin erikoiselta kaiken kaikkiaan.


Elokuva osaa nostattaa monenlaisia tunteita pintaan tarinansa aikana. Se osaa olla tunnelmallisesti samaan aikaan sekä sydäntä lämmittävä, että särkevä; kuin myös romanttinen ja surullinen. Teos leikkii katsojan tunteilla ja tekee sen vailla minkäännäköistä yliiyrittelijäisyyttä, mikä pitää huolen siitä, ettei kokonaisuus tunnu liian kliseiseltä ja ylilyövältä. Elokuvassa on lukuisia muistettavia hetkiä, joita pystyy muistelemaan jälkeenpäin lämmöllä ja joiden aikana kyyneleet virtaavat kontrolloimattomasti vasten poskia.

Teknisesti elokuva on aivan käsittämättömän upea saavutus itsessäänkin. Vaikka muutamat visuaaliset ratkaisut ovatkin kestäneet aikaa hiukan kyseenalaisesti, kokonaisuus toimii edelleen hyvin uskottavasti ja varteenotettavasti näytöllä. Ei ainoastaan, että elokuva säväyttää audiovisuaalisesti upealla toteutuksellaan, mutta laivan jokaisen narinan ja kellahduksen tuntee luissaan asti seuratessamme hahmojemme satumaista rakkaustarinaa.  Massiiviset miniatyyrit laivasta edelleenkin saavat katsojan hieraisemaan silmiään epäuskosta lopullisessa toteutuksessaan.


Niiden käyttö elokuvan aikana on järisyttävän upeaa seurattavaa. Kun sanotaan, että elokuvissa on taikaa, niin se pätee erinomaisesti etenkin tämän elokuvan teknisen toteutuksen suhteen. On hienoa nähdä, miten mittasuhteiden virheetön yhdisteleminen vaikuttaa elokuvan uskottavuuteen ja varteenotettavuuteen. Pienetkin yksityiskohdat on otettu tuotannon aikana huomioon, minkä vuoksi elokuva erottuukin niin upeasti aikansa teoksista. On myös huikeaa nähdä, kuinka tajunnanräjäyttävä saavutus kokonaisuus onkaan jopa nykyhetken mittapuulla.

Titanic on erinomainen elokuva, joka kuuluu ehdottomasti romanttisten draamojen aateliin. Vaikka monien mielestä elokuva saattaa olla liian pitkä, uuvuttava tai epäuskottava, mielestäni asia ei kuitenkaan todellakaan ole niin. Ei sitä välttämättä ihan heti uudestaan pysty katsomaan peräjälkeen vakavaluonteisuutensa ja traagisuutensa vuoksi, mutta se ehdottomasti tarjoaa jokaisella katsastuskerrallaan taianomaisen tunnelman ja hyvin varteenotettavan tarinan puskista yllättävästä rakkaudesta, joka varmasti nostaa monenlaisia tunteita pinnalle katsojassa kuin katsojassa.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 9.5.2020
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit

  1. Täytyy nyt kyllä sanoa, että osaat kirjoittaa arvosteluita todella hyvin! Mahtava teksti jälleen kerran.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti