Ohjaus: Kevin Williamson
Pääosissa: Neve Campbell, Isabel May, Mckenna Grace,
Asa Germann, Celeste O'Connor, Sam Rechner, Joel McHale, Courteney Cox,
Jasmin Savoy Brown, Mason Gooding, Anna Camp, Ethan Embry
Genre: Kauhu, Mysteeri
Kesto: 1 tunti 54 minuuttia
Kauhun genreä mullistanut Scream on vuonna 1996 ensi-iltansa saanut satiirinen kauhuelokuva, joka nosti tarjottimelle tunnetuimpien slasher-elokuvien näyttävimmät viat ja suurimmat kliseet kääntääkseen ne täysin päälaelleen. Kyseinen merkkiteos nousi nopeasti kauhun kannattajien huulille, mikä poiki vuosien varrella lukuisia jatko-osia ja takuuvarmaa menestystä lippuluukuilla. Vuonna 2022 elokuvasarja herätettiin takaisin eloon Halloween-elokuvien lailla.
Tähtäimessä oli hienovaraisen nostalgian lisäksi myös uuden sukupolven istuttaminen tuttuun maailmaan. Vaikka seuraavana osana toiminut Scream VI tavallaan onnistuikin viemään elokuvasarjan astetta raaemmalle ja epätavanomaisemmalle tielle, tuntui etenkin elokuvan loppupuolisko lahoavan rajusti käsiin. Nyt matkamme jatkuukin seuraavan jatko-osan muodossa, joka kieltämättä ennakkoon herätti paljon negatiivisia tunteita maailmalla.

Vaikka elokuvasarjan äärellä pörräsikin positiivissävytteinen optimistisuus, muuttui se nopeasti varsin ongelmalliseksi odotettavaksi. Melissa Barreran taival loppui elokuvasarjassa lyhyeen, kun studio päätti antaa näyttelijälle potkut kärkkäästä poliittisesta kannanotosta. Jenna Ortega seurasi häntä oma-aloitteisesti myös ovelle. Studio päätti sitten paniikissa palkata Neve Campbellin takaisin uuteen jatko-osaansa välttääkseen suuremmat tappiot, mutta millä hinnalla?
Sidney Prescott on rakentanut itselleen uuden elämän traagisten verilöylyjen jälkeen. Menneisyyden haamut kummittelevat häntä kuitenkin edelleen, minkä vuoksi nainen pyrkii suojelemaan tytärtään, Tatumia, ajoittain jopa turhankin rankalla kädellä. Pelot muuttuvat nopeasti todeksi uuden Ghostface-tappajan ilmestyessä kuvaan. Sidneyn on kohdattava traumaattinen menneisyytensä ja asetuttava tappajaa vastaan lopettaakseen murhat lopullisesti.

Alkuun on todettava, että vaikka esiripun takana tapahtuneet seikat vaikuttivatkin kieltämättä ongelmallisilta kokonaiskuvassa, en ymmärrä elokuvan tekijöiden saamaa vihaa ollenkaan. Vaikka studio onkin oman typerän ratkaisunsa tehnyt, se ei todellakaan ole näyttelijöiden tai muiden taustalla toimivien viattomien tahojen vastuulla. Odotukseni olivat todella matalat elokuvaa kohtaan. Tämä johtui tietenkin ongelmallisesta tuotannosta, enkä oikein saanut itseäni innostumaan jatko-osasta muutenkaan.
Lähdin katsomaan sitä kuitenkin avoimin mielin, jos se vaikka onnistuisikin yllättämään minut edes jossain määrin positiivisesti. Scream 7 avaa taipaleensa yllättävän miellyttävällä kohtauksella, joka toki ratsastaa rajusti alkuperäisen osan yksityiskohdilla, mutta joka tekee sen ihan hyvässä hengessä. Ghostface saa oman Michael Myers -hetkensä palavan talon edessä ja kaikki vaikuttaisi vielä tässä vaiheessa etenevän oikealle pientareelle.

Päähahmot esitellään asiansa ajavalla tavalla, vaikka heistä ei Neve Campbellin esittämää Sidneytä lukuun ottamatta saakaan paljoa irti pohjustuksen aikana. Sidney itsessäänkin on jo elokuvasarjassa pitkälle rakennettu hahmo muutenkin, joten on ihan odotettavaa, että saisimme hänestä eniten tarinassa irti. Pääsemme kuitenkin ihan siedettävästi käsiksi myös muuhun käsiteltävään hahmokaartiin ja heitä ympäröivään Pine Grove -nimiseen pikkukaupunkiin kiinni.
Konseptia lähestytään todella kärsivällisellä otteella rakentaen samalla alkuun merkitykselliseltä tuntuvaa draamakaarta Sidneyn ja tämän kolmihenkisen perheen ympärille. Tatum tuntee olonsa ylivalvotuksi ylisuojelevan äitinsä vuoksi. Hänellä on tosin todella pätevä syy siihen. Kun Ghostface palaa takaisin kuvaan, astuu Sidney aivan uudella tavalla valokeilaan. Kokemus ja sisu paistaa naisen päättäväisyydestä läpi ja sen vuoksi hahmo erottuukin elokuvassa niin hienosti puolekseen.

Vaikka Scream 7 onkin paikoitellen todella viihdyttävä luonteeltaan, tuntuu ajoittain sen paikallaan polkeminen turhauttavalta vastaanotettavalta. Ei sillä, etteikö oma kärsivällisyys riittäisi, vaan pikemminkin sen takia, ettei tarjottu käsikirjoitus ole selkeästi elokuvan parhaimpia puolia. Itsetietoinen puoli, mistä elokuvasarja on alkuperäisesti tunnettu, loistaa poissaolollaan - tai ainakin sen nerokkuus. Kaikki tuodaan liikaa etualalle, mikä tekee käsiteltävästä vain vaivalloista vastaanotettavaa.
Vielä kun se tuntuu teini-ikäisen ideoinnilta perimmiltään. Vaikka muutamat yksittäiset kohtaukset jäisivätkin jollain tasolla mieleen positiivisina, on materiaalissa paljon ylimääräistä lihaa, mikä tuo kokonaiskuvalle loppupeleissä todella vähän lisäarvoa. Teknisestä näkökulmasta katsottuna elokuva on paikoitellen mainiota seurattavaa, vaikka etenkin ''toimintapuoli'' tuntuu oudosti kohdistetulta. Kamera heiluu nimittäin sen verran paljon tietyissä kohtauksissa, ettei niistä meinaa saada mitään tolkkuakaan.

Scream 7 on turhankin väsynyt jatko-osa, joka on kyhätty selkeästi järkyttävässä kiireessä. Tosin itse ovat kiireensä itselleen aiheuttaneet, ettei sen puoleen. Tarinallisesti elokuvalla on lupaavia hetkiä etenkin alkupäässä, kunnes sitä aletaan viemään kohti mitäänsanomatonta loppukliimaksia. Mysteeriä pidetään yllättävän hyvin yllä pitkin kestoa, mutta lopputulema on sen verran kaukaa haettua, että aika hiljaiseksi vetää. Elokuva ei ole luokaton missään nimessä, mutta siitä puuttuu se vaadittava potku.

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 1.3.2026
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit
Lähetä kommentti