Ohjaus: Chloé Zhao
Pääosissa: Frances McDormand, Gay DeForest, Patricia Grier,
Linda May, Angela Reyes, Carl R. Hughes, Douglas G. Soul, Ryan Aquino,
Teresa Buchanan, Karie Lynn McDermott Wilder, Brandy Wilber
Genre: Draama
Kesto: 1 tunti 47 minuuttia
Palkintogaalakausi on jo täydessä vauhdissa ja matka sen sinteöivään Oscar-palkintogaalaan on jo loppusuouralla. Nyt onkin aika kääntää katseemme Nomadland-elokuvaan, joka on rohmunnut pystejä kovaa tahtia lähes jokaisessa palkintogaalasssa. On siis kiehtovaa nähdä, että mikä on kyseisessä elokuvassa kriitikoita miellyttänyt. Nomadland perustuu yhdysvaltalaisen journalistin Jessica Bruderin vuonna 2017 julkaistuun Nomadland: Surviving America in the Twenty-First Century -kirjaan, joka on elokuvan tapaan myös saavuttanut lukuisia vaikuttavia kunniamainintoja.
Jätin tarkoituksella aiheeseen liittyvät tekstit lukematta, jotta kokemukseni olisi mahdollisimman varteenotettava. Asiaa helpotti myös sekin, etten tiennyt aiheesta ennakkoon muutenkaan kovinkaan paljoa, minkä vuoksi annoinkin elokuvan niin sanotusti viedä mennessään. Tiesin vain, että Oscar-voittaja Frances McDormand esittäisi pääroolia ja lupaava Chloé Zhao vastaisi elokuvan ohjauksesta. Onko elokuva maailmanlaajuisen ylistyksen todella ansainnut?
Menetettyään kaiken mahdollisen täydellisen ekonomisen taantuman seurauksena, lähtee nainen vaellusretkelle Länsi-Yhdysvaltoihin etsimään onneaan. Seuranaan vain vanha ja ruostunut pakettiauto, yrittää Fern selvitä arjen vaativista koukeroista kulkurina, tehden määräaikaistyötä ja ystävystyen muiden köyhtyneiden kulkurien kanssa. Löytääkö nainen vaikeahkosta elämästään vielä onnea vai onko ne päivät haudattu taantuman mukana?
Nomadland on hyvin epätavallinen elokuva koettavaksi. Se on yksi niistä tapauksista, jotka heittävät katsojan suoraan syvään päätyyn alustelematta konseptia sen enempää ja antavat tämän hautua tarinan rakentuessa Frances McDormandin esittämän päähahmon Fernin ympärille. Voin heti kättelyssä kyllä sanoa sen, ettei elokuva sovi kaikille silmäpareille, sillä sekä aihealue, että toteutustapa ovat hyvin vaativia käsiteltäviä. Vaikka jokainen varmaan saakin elokuvasta jotain merkityksellistä irti, eivät kaikki tule välttämättä pitämään sen hidastempoisesta ja jokseenkin puuduttavasta luonteesta.
Seuraamme elokuvassa pakettiautossaan asuvaa Ferniä, joka pyrkii parhaansa mukaan selvitä arjen vaativista vaikeuksista. Nainen yrittää löytää kunnollisen työpaikan, joka kohentaisi hänen elämänlaatuaan, mutta ikänsä ja kovan kilpailun vuoksi tämä ei enää meinaa löytää sellaista mistään. Vaikka Fern saakin mahdollisuuksia tehdä töitä määräaikaisesti kaiken sortin aloilla, mikään ei tunnu olevan pysyvää, eikä tienestit todellakaan päätä huimaa. Päivä kerrallaan nainen pyristelee ympärillään hulmuavan yhteiskunnan keskellä, joka yrittää pitää positiivisen tunteen katossa vaikeuksista huolimatta.
Frances McDormandin esittämä Fern on hyvin mielenkiintoinen hahmo kaiken kaikkiaan. Vaikka elämä ei olekaan aina ollut kaikkein helpointa koettavaa, on nainen onnistunut pitämään hymyn huulillaan ja asenteensa vankkumattomana. Elokuva näyttää vakuuttavasti sen, ettemme todellisuudessa tiedä kaikkien köyhien ja asunnottomien elämäntarinaa, vaikka oletuksemme mukailisivatkin odotuksiamme usein miten negatiiviseen suuntaan.
Vaikka toki jotkut pistävätkin itsensä sellaiseen tilanteeseen, kaikki tarinat eivät ala sillä tavalla. Päätöksiin ovat voineet vaikuttaa monikin asia, joiden todellista luonnetta emme itse omassa tapauksessamme välttämättä ymmärrä. Monilla on omat olettamuksensa köyhistä ja oman onnen kulkureista ja vaikka ne joskus osuvatkin maaliinsa, eivät ne todellakaan päde jokaisen kohdalla. Kirjojakaan ei voi lukea kansien perusteella, vaikka kansi viittaisikin suuntaa-antavasti sen sisältöä.
Nomadland on elokuva elämänilosta, yhteisöllisyydestä, periksiantamattomuudesta, sekä kokemuksien tärkeydestä. Jokaisella ihmisellä on oma sisäinen kellonsa, joka tikittää taustalla. Vaikka se kuulostaakin hyvin dramaattiselta ja alakuloiselta, kukaan ei elä ikuisesti. Ihmisten on opittava arvostamaan elämäänsä ja kokemuksiaan, vielä kun heillä on aikaa siihen. Ennemmin tai myöhemmin elämänkaari sulkeutuu ja matka päättyy. Siihen asti jokaisen on määre tehdä kaikkensa onnellisen elämän saavuttamiseksi, vaikka aloittaisimme matkamme eri viivoilta.
Näin koronapandemian aikana elokuva tuntuu osuvan jopa paremmin maaliinsa, kun otetaan huomioon se, mitä se pyrkii viestimään tarinallaan. Nyt kun ihmisiä koetellaan mentaalisesti, täytyy meidän löytää muita elämäniloja oman mielenterveyden ylläpitämiseksi. Positiivisuutta voi löytää pienemmistäkin asioista, vaikka kuinka synkkää elämä ympärillä saattaisikin olla. Tietynlaisella asenteella sekin on mahdollista, kuten Fern näyttääkin elokuvan aikana. Toki, elämä tulee potkimaan päälle, eikä positiivista ilmapiiriä voi pitää ikuisesti pystyssä, mutta koskaan ei kannata luovuttaa.
Nomadland on hieno elokuva, joka onnistuu hyvin vaivattomasti tempaamaan katsojan kuin katsojan mukaansa. Vaikka materiaali itsessään ei välttämättä olisikaan perimmiltään oma kuppini teetä, osaa se herättää hyvin mielenkiintoisia ajatuksia ja tunteita pinnalle. Elokuvan teemat myös heijastuvat upeasti näytön toiselle puolelle ajankohtaisilla yksityiskohdillaan. Vaikka elokuva ei täydellinen olisikaan, osaa se miellyttää katsojaansa laadukkaalla toteutuksellaan ja hyvin omaperäisellä visiollaan.
Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 22.3.2021
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti