The Fall Guy (2024) - arvostelu

 

Ohjaus: David Leitch
Pääosissa: Ryan Gosling, Emily Blunt, Aaron Taylor-Johnson,
Winston Duke, Hannah Waddingham, Stephanie Hsu, Teresa Palmer
Genre: Toiminta, Komedia
Kesto: 2 tuntia 6 minuuttia

The Fall Guy on vuonna 2024 ensi-iltansa saanut romanttinen toimintakomedia, jonka ohjauksesta vastaa yhdysvaltalainen David Leitch. Mies on tullut monille varmasti tutuksi hiljalleen avartuvasta stunttimaailmasta, josta mies ponnisti itsensä elokuvaohjaajan rooliin noin kymmenen vuotta takaperin. The Fall Guy pohjautuu löyhästi vuosien 1981 ja 1986 välillä esitettyyn samannimiseen televisiosarjaan, joka on sittemmin jäänyt unholaan televisiohistoriaan.

Elokuvaprojektia yritettiin saada jaloilleen jo 2010-luvun taitteessa DreamWorks Pictures -tuotantoyhtiön toimesta, mutta loppujen lopuksi alkukantaiset pyristelyt eivät tuottaneet mitään valkokankaille näytettävää ja elokuva pistettiin jäihin odottelemaan parempaa ajankohtaa. Noin kymmenen vuotta sen jälkeen Universal Pictures päätti ottaa projektista kopin ja loput onkin sitten historiaa. Onnistuiko The Fall Guy yllättämään positiivisesti?


Colt Seavers on uransa huipulla majaileva stunttimies, joka kokee yllättäen vakavan vamman viimeisimmän elokuvansa kuvauspaikalla. Tapaus pitää hänet poissa kuvioista noin puolentoista vuoden ajan, eikä miehellä ole ollut sen jälkeen enää samanlaista intoa palata takaisin tositoimiin vammansa seurauksena. Mies elelee rauhallista elämäänsä autojen pysäköijänä burritoravintolassa ja irtautuu siinä lomassa kokonaan ystävistään ja tyttöystävästään Jody Morenosta.

Eräänä päivänä tuottajakollega Gail Meyer onnistuu taivuttelemaan miehen takaisin pelipaikoille, kun hän kuulee, että Jodyn ensimmäiseltä ohjauspestiltä voidaan mahdollisesti repiä töpseli irti ennen aikojaan päänäyttelijä Tom Ryderin katoamisen johdosta. Vastahakoinen Colt päättää lähteä etsimään Ryderiä pitääkseen tuotannon pystyssä ja entisen tyttöystävänsä näytönpaikan elossa. Kaninkolo alkaakin osoittautumaan astetta mutkikkaammaksi tilanteen väljetessä selvemmille vesille.


The Fall Guy on elokuva, joka ei vaikuttanut alkuun kovinkaan erikoiselta ilmestykseltä. Rehellisesti vielä muutamaa kuukautta aiemmin odotukseni sitä kohtaan olivat aika olemattomat syystä tai toisesta, mutta monille muille se on ollut kuitenkin vuoden odotetuimpia elokuvatapauksia. Lähdin katsomaan sitä avoimin mielin ja suhteellisen tietämättömänä perimmäisestä konseptista saadakseni mahdollisimman puolueettoman kokemuksen irti. Voittiko se lopulta minut puolelleen?

Ehdottomasti. Yllättävää kyllä, mutta elokuva onnistui kuin onnistuikin lyömään ällikällä loistavalla toteutuksellaan. Vaikka The Fall Guy onkin tehty ikään kuin ''kieli poskessa'' ylilyövien maneereidensa säestämänä, tarjoaa se myös paljon merkityksellistä sanomaa ja antaa lisäarvoa vähemmän huomioon otettujen osastojen tärkeydestä elokuvamaailmassa - eli tässä asiayhteydessä pelottomille stunttien vangitsijoille. Viime vuosien aikana on ollut paljon puhetta stunttityön ja sen tunnustamisen tärkeydestä.


On hurjaa ajatella, etteivät nämä hurjapäät ole saaneet ansaitsemaansa tunnustusta maailmalla, vaikka se toimintaelokuvien lumo ja kauneus on nojannut heidän työhönsä niin vahvasti monien vuosikymmenten ajan. Ehkä tähän on tulevaisuudessa tulossa muutos. Seuraamme tarinassa Ryan Goslingin esittämää Colt Seaversia, joka on yksi arvostetuimmista tekijöistä omalla alallaan. Loukkaantumisen johdosta hän irtautuu urastaan, mutta saa kuin saakin uuden mahdollisuuden palata aiempaan lumoonsa.

Mies joutuu kuin kala kuivalla maalla käyttämään osaamistaan ja taitojaan hyväksi löytääkseen kadonneen Aaron Taylor-Johnsonin esittämän päänäyttelijä Tom Ryderin. Samaan aikaan Coltin entinen tyttöystävä Emily Bluntin esittämä Jody Moreno on saanut elämänsä mahdollisuuden ohjaajan pallilta. Koska tuotanto on nyt vaikeuksissa, näkee Colt mahdollisuuden toimia sankarina saadakseen Jodyltä toisen mahdollisuuden. Tilanne lähtee sitten yllättäen kehittymään mitä hurjimmille teille.


Elokuva tekee monia asioita oikein kokonaiskuvansa muovaamiseksi. Ei ainoastaan, että se tempaa katsojan kuin katsojan upeasti mukaansa keskelle posketonta asetelmaa, mutta se itseironisesti kritisoi elokuvateollisuutta esimerkiksi karikatyyrimäisten sivuhahmojen kustannuksella, jotka sellaisinaan tuntuisivat aivan ylitsepääsemättömiltä tapauksilta. Koska ohjaaja David Leitch lähestyy konseptiaan kevyemmällä otteella, tuntuvat nämä ylilyönnit istuvan poikkeuksellisen hyvin käsiteltävään maailmaan.

Toiminnan kannalta elokuvassa on painettu niin sanotusti kaasu pohjaan. Stuntit ovat energisiä ja realistisia luonteeltaan, mikä nostaa adrenaliinitasoja vakuuttavasti koholle. Myös visuaalisia efektejä moititaan jossain määrin pitkin elokuvaa - tai ainakin jossain asiayhteyksissä. Nykyään kun monet studiot mieluummin nojaavat vihreään kankaaseen kuin käytännön ratkaisuihin, niin siitä saa monta hyvää kritisoivaa tökkäystä aikaiseksi.


Sen lisäksi myös Ryan Goslingin ja Emily Bluntin saumaton kemia pitää elokuvan jatkuvasti viihdyttävänä. Vaikka tarinan romanttinen puoli itsessään osaakin olla ennalta-arvattavaa ja paikoitellen jopa turhankin alleviivaavaa, ajaa se asiansa vallan mainiosti kokonaiskuvassa. Toinen toistaan miellyttävämmät karismat paukkuvat näytölle efektiivisellä tavalla, minkä vuoksi sitä vain tuntuu ottavan kaiken mielellään sisään naurettavuudesta huolimatta.

The Fall Guy on vilpitön rakkauskirje stunttiosastoille, joka nostaa nämä unholaan jääneet sankarit upeasti valokeilaan. Ei ainoastaan, että elokuva viihdyttää mukaansatempaavan räjähtävällä ja hulvattomalla luonteellaan, mutta se muistaa myös pitää tarinansa tarpeeksi inhimillisenä katsojien puolelleen voittamiseksi. Kokemuksena se ylittää kuin ylittääkin odotukset ja tarjoaa miellyttävän reilun kaksituntisen katsojien tapettavaksi.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 19.4.2024
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, www.youtube.com


Kommentit