Annabelle: Creation (2017) - arvostelu



Ohjaus: David F. Sandberg
Pääosissa: Anthony LaPaglia, Talitha Eliana Bateman, Samara Lee,
Lulu Wilson, Grace Fulton, Miranda Otto
Genre: Kauhu, Mysteeri, Jännitys
Kesto: 1 tunti 49 minuuttia

Nihkeän ensimmäisen Annabelle-elokuvan jälkeen oli aika vihdoin uppoutua nuken varsinaiseen alkuperään ja saada selville kuinka tämä nukke joutui tämän aggressiivisen demonin riivaamaksi. Elokuva tosiaan sijoittuu ennen ensimmäisen Annabelle-elokuvan tapahtumia, mikä on mielestäni outoa, että studio päätti luoda ja julkaista tämän Kirottu-elokuvasarjan haarautuvan polun täysin päinvastaisessa aikajärjestyksessä. Joka tapauksessa se oli jo valitettavasti aloitettu tällaisessa järjestyksessä, joten nyt oli aika keskittyä itse alkuperätarinaan ja syventyä yhä enemmän Kirotun universumiin.

Odotukset eivät olleet kovin korkealla ennakkoon hyvin ailahtelevan ensimmäisen osan jälkeen, mutta toivoin kuitenkin salaa, että tämä esiosa hyvittäisi edeltäjänsä hairahduksen laadullisesti. Ainakin elokuvantekijät ovat konseptinsa kanssa menossa oikeaan suuntaan, joten toivoa vieläkin on. Onnistuiko Annabelle: Creation vetämään Kirotun sisällä muodostuneen Annabelle-elokuvasarjan vihdoin raiteilleen vai oliko se jo alusta asti tuhoon tuomittu ajatus?


Nukentekijä Samuel Mullins on omassa perheessään onnellinen aviomies vaimolleen Estherille ja isä tyttärelleen Beelle. Yllättäen perheen nuorin kuolee jäätyään traagisesti auton alle Samuelin vaihtaessa vioittunutta rengasta tien kupeessa. Kaksitoista vuotta myöhemmin Samuel vaimonsa Estherin kanssa päättävät avata kotinsa ovet kuudelle orpotytölle, jotka olivat joutuneet oman lakkautetun orpokotinsa vuoksi muuttamaan pois.

Hän kertoo tytöille, että he voivat kuljeskella talossa muuten vapaasti, mutta kahteen huoneeseen heillä ei saanut ollut asiaa milloinkaan: Been ja Estherin huoneisiin. Jalkahalvausta poteva orpotyttö Janice onnistuu kuitenkin hiipimään Been huoneeseen yöllä ja löytää erikoisen nuken lukittuna tämän piilotettuun kaappiinsa. Hyvin pian hän huomaa vapauttaneensa kyseisestä kaapista jotain pahaa kummittelemaan Mullinsien taloa. Tahtooko tämä demonin riivaama nukke jotain tytöistä vai onko sillä jotain muuta valloitettavanaan?


Nyt uppoudummekin vihdoin Annabelle-nuken alkuperään ja sen matkaan Mullins Toy Companyn pöydältä kauhistuttavaksi kuoleman lähettilääksi voimakkaan demonin riivaamana. Nukke ei itsessään tietenkään ole mitenkään vaarallinen tapaus, kun nukentekijä Samuel Mullins sen rakensi yleiseen keräilytarkoitukseen, mutta varsinainen tarina sen takana, joka toimii sidonnaisena perheen traagiseen vastoinkäymiseen on erityisen hyytävä. Tämä valitettavan surullinen menneisyys kummitteleekin perhettä edelleen, minkä vuoksi he tekevät hyvin tunnepohjaisia ratkaisuja selvitäkseen tapahtuman tuottamasta traumasta ja tuskasta.

Lakkautetusta orpokodista lähetetään kuusi tyttöä Mullinsien juuri avattuun orpokotiin. Tyttöjen tutustuessa taloon he huomaavat pikkuhiljaa, että siellä sattuu tapahtumaan mitä merkillisimpiä asioita ja se johtuu pitkälti uteliaan Janicen takia. Janice on poliota sairastava tyttö, jonka jalka on sen vuoksi osittain halvaantunut ja tämä rajoittaakin hänen vapaamman liikkumisen mahdollisuuksia. Hän ei pääse paljoakaan kuljeskelemaan talossa jalkansa vuoksi, vaan tyytyy kiltisti vain tutkailemaan yläkerran huoneita ja sen sisältämiä tavaroita. Yhtenä yönä hän sitten löytääkin jotain mitä hänen ei olisi ikinä kuulunut löytää ja vielä paikasta, josta Samuel varoittelikin hyvin vakavaluonteiseen sävyyn.


Annabelle-nuken pahuuden alkuperä on hyvin järkeenkäypä ja surullinen tapaus kaiken kaikkiaan, sillä Mullinsin pariskunta päättää tehdä kaikkensa, jotta voisivat kommunikoida kuolleen tyttärensä kanssa. Katsojana tämän ratkaisun voi ymmärtää täysin sen tunnepainoitteisten syiden vuoksi, mutta se eskaloituukin kontrolloimattomaksi yhteydeksi, jota hyväksikäyttäen voimakas demoni onnistuu kanavoimaan itsensä nuken kautta elävien maailmaan odottamaan kriittistä vapautumisen hetkeä ja se myös tapahtuukin loppujen lopuksi Janicen uteliaisuuden seurauksena. Asetelma on hyvin kiintoisa jo ennakkoon, sillä tarinalla on hyvin monta etenemisen suuntaa käytettävänään, vaikka toki tietyt tapahtumat olivat selvillä ja odotettavissa hyvissä ajoin ennakkoon. Kuitenkaan ilman näitä tarinan pakollisia painopisteitä se ei olisi ikinä oikein päässyt järkevästi vauhtiin.

Elokuva on hyvin tasapainotettu kokonaisuus, joka pitää sisällään hyvin alustetun ja rakennetun tarinan, sekä hyvin pelottavan kutkuttavan tunnelman. Tunnelmasta sen verran voisin sanoa, että se on hyvin vakuuttavasti luotu, sillä jännitystä rakennetaan pitkäjänteisemmällä otteella ja se onnistuu myös paljon vakuuttavammin pelästyttämään katsojansa pitkin elokuvaa edeltäjäänsä verraten, joka nojasi enemmän reaktiopohjaisiin metodeihin ja äänieditoimiseen.


Mikä minut yllätti tässä elokuvassa oli se, että hyvin väsyneiden säikäyttelymetodien sijasta tekijät päättivät okeilla hieman erilaisempaa lähestymistapaa säikäytyksiin. Yleisimmin modernissa kauhussa käytetään ihan liikaa reaktiopainoitteista säikäyttelyä ja vailla kontekstia, kun taas tässä elokuvassa kaikki säikäytykset tuntuvat pitävän sisällään perimmäisen tarkoituksen ja tarpeeksi kontekstia toimiakseen elokuvassa jossain roolissa.

Elokuvan tunnelma ei onneksi nojannut ainoastaan pelkkiin säikäyttelyihin, vaan myös hyvin pitkäjänteisesti rakennettuun jännitykseen ja varteenotettavaan tuotannontyyliin, joiden avulla kasattiin hyvin kutkuttava ilmapiiri ja uskottava tapahtumapaikka. Huonekalut, pukeutumistyyli ja musiikki mukailivat autenttisesti 1950-lukua tuoden vanhanajan tunnelman hyvin vakuuttavasti näytölle. Hyvin laadukkaat leikkaukset ja uniikit siirtymät hivelivät silmää muutamissa kohdissa ja vakuutti kyllä katsojansa siitä, että editointihuoneessa on ollut selkeästi laatua kerrakseen.


Kuvaustyyli on paljon filmaattisempi ja laadukkaampi, sillä se pitää selkeästi yhden ennalta sovitun kuvaustekniikan yllä koko elokuvan ajan sekoittamatta sitä muihin tyyleihin liikaa, kuten edellisessä osassa oli tapana hyppiä tavasta toiseen. Myös lämpimämmältä tuntuinen värimaailma tuntuu sopivan paljon paremmin aikakauteensa ja luokin siinä samalla tällä tavalla hyvin varteenotettavan ilmapiirin elokuvalle.

Näyttelijät ovat kokonaisuudessaan erittäin vakuuttavia rooleissaan, mutta mielestäni näyttelijäkaartin nuorimmat kokelaat säväyttävät elokuvassa eniten autenttisuudellaan. Ei ainoastaan, että heidän hahmot tuntuvat uskottavimmilta ja vähemmän stereotyyppisimmiltä tapauksilta muihin verrattuna, mutta heidän kokemuksiin pystyy myös investoitumaan yllättävän hyvin tarinan edetessä kohti miellyttävää kliimaksiaan.


Lopussa elokuva yhdistyy edeltäjäänsä erittäin vakuuttavasti samalla hieman syventäen tuon elokuvan tapahtumia hyvinkin yllätyksellisellä tavalla, kun asiaa analysoi jälkeenpäin. Se myös ajoittain viittaa hyvin vakuuttavasti muihin Kirottu-universumin yksityiskohtiin ja elokuviin, kuten parhaimpana esimerkkinä Nunnaan Romanian luostarista otetun kuvan avustuksella, jossa saammekin tietää tämän kauhuelokuvasarjan seuraavan luvun alustavaan tyylin ja aihealueen. Maailma osaa olla kyllä pieni paikka myös tässäkin universumissa.

Annabelle: Creation on se elokuva, jota toivoimme ensimmäisen Annabelle-elokuvan olevan. Se ei ainoastaan keskity tällä kertaa nuken varsinaiseen alkuperään, mutta myös selittää miksi ja miten tämä hyvin voimakas sitä riivaava demoni on päässyt nukkeen käsiksi alkuunkin kanavoidessaan itsensä sen kautta orpokodin suureksi riesaksi. Esiosa kertoo varteenotettavamman tarinan ja onnistuu myös luomaan paljon kutkuttavamman ilmapiirin saadakseen katsojansa ajoittain vapisemaan pelosta. Se ei tietenkään yllä modernin kauhun parhaimmistoon, mutta ehdottomasti nostaa tasoaan Annabelle-elokuvasarjan jatkoa ajatellen.


Seuraavaksi Annabelle suuntaakin ensimmäisen Kirottu-elokuvan jälkeiseen aikaan, jossa nukke on eristetty ulkomaailmasta vitriiniinsä Warrenien riivaamien artefaktien täyttämään huoneeseen. Trilogian päättävällä osalla Annabelle Comes Homella on nyt varmasti massiiviset paineet suoriutua, sillä kyseisessä elokuvasarjassa ollaan edetty toistaiseksi hyvin nousujohteisella ja lupaavalla otteella ensimmäisen hairahduksen jälkeen. Vain aika näyttää...


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 23.6.2019
Lähteet: kansikuva ja elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit