I Am Not Okay with This (2020) - arvostelu

Ohjaus: Jonathan Entwistle

Pääosissa: Sophia Lillis, Wyatt Oleff, Sofia Bryant,
Kathleen Rose Perkins, Richard Ellis, Aidan Wojtak-Hissong,
David Theune, Sophia Tatum, Gregg Daniel

Genre: Komedia

Jaksoja: 7

Viime aikoina on tullut niin paljon sarjoja, ettei ole millään meinannut pysyä edes perässä. On ollut oikeastikin vaikeuksia löytää sopivia sarjoja katsottavaksi, joita pystyisi sovittamaan kaikkien uusien elokuvien väleihin, mutta nyt osui näppärä tapaus. Andy Muschiettin It-elokuvista tutut Sophia Lillis ja Wyatt Oleff lyövät jälleen kerran hynttyyt yhteen uuden Netflx-alkuperäissarjan muodossa I Am Not Okay with This.

Mikä teki sarjasta oivan katsottavan, oli sen lyhyt kesto. Nimittäin kaikki seitsemän jaksoa onnistuttiin ujuttamaan vähän reiluun kahteen ja puoleen tuntiin, joten sen pystyi käytännössä katsoa yhdeltä istumalta. Odotukseni sarjaa kohtaan olivat maltilliset. Sophia Lillisin ja Wyatt Oleffin lisäksi itse konsepti ei minua paljoakaan hetkauttanut tai säväyttänyt, mutta päätin siitäkin huolimatta antaa sille mahdollisuuden ja katsoa sen mahdollisimman avoimin mielin. Oliko se mistään kotoisin?

I Am Not Okay with This perustuu Charles Forsmanin samannimiseen sarjakuvaromaaniin, josta Netflix adaptoi oman sarjansa. Tarina kertoo teinitytöstä Sydney Novakista, joka läpikäy nuoren elämän suuria ongelmia ja muutoksia. Kun Sydneyn paras ystävä ja salainen ihastus alkaa seurustella koulun suosituimman urheilustaran kanssa, Sydney kiehuu raivosta ja hänen tunteensa kuohuvat yli yllättävällä tavalla.

Sophia Lillisin esittämä Sydney on tuiki tavallinen 17-vuotias tyttö, joka on hyvin ujo ja sosiaalisesti sisäänpäin suuntautunut tapaus. Hän käy elämässään nuoren naisen muutoksen vaiheita, mutta se paljastaa kuitenkin jotain odottamatonta ja tavallisesta poikkeavaa. Sydney, hänen äitinsä Maggie ja pikkuveljensä Liam ovat muuttaneet tasaisin väliajoin paikasta toiseen ja löytävätkin itsensä tällä kertaa pienestä Brownsvillen kaupungista.

Perheen menettäessä isän, käyvät he läpi hyvin vaikeita aikoja sekä rahallisesti, että mentaalisesti pakottaen Kathleen Rose Perkinsin esittämän yksinhuoltajaäidin Maggien työskentelemään useammin tuplavuoroja aamusta iltaan pitääkseen perheensä talouden kasassa. Sydneyllä on paras ystävä, Sofia Bryantin esittämä Dina, jonka kanssa hän mielellään viettää aikaa sekä koulussa, että sen ulkopuolella.

Muutosten edessä Dina löytää poikaystävän, mikä ajan mittaan vie ystäväsuhteen hyvin huterille teille. Wyatt Oleffin esittämä outo naapurin poika Stanley onnistuu myös löytämään paikkansa tästä hyvin ailahtelevasta asetelmasta, joka ei Sydneyn tapaan ole myöskään kovinkaan sosiaalisissa tilanteissa. He tutustuvat kiusallisten tilanteiden siivittämänä ja tämä soppa on vihdoin valmis kiehuvaksi.

Stephen Kingin lyhyt romaani Carrie on selkeästi ollut sarjan inspiraation lähteenä - ehkä jopa liiankin keskittyneesti tarina seuraakin kirjan asetelmaa ja perusideaa. Onneksi se koettaa hiukan sekoitella ideoita lukuisista suosituista tarinoista pitääkseen oman kokonaisukuvansa erottuvana massasta. Sarjan tarinankerronta seuraa päiväkirjaformaattia, jossa saamme kurkistuksen tämän epätavallisen teinitytön tapahtumarikkaaseen arkielämään.

Aikustuminen tuo kuitenkin tullessaan hyvin erikoisia voimia, joiden tarkoitusperää ja mittavuutta Sydney lähtee tarinan aikana selvittämään. Sarja lyhyen kestonsa vuoksi on kuin onkin hyvin nopeatempoinen ja kompakti kokonaisuus, joka keskittyy kokonaisuudessaan hahmovetoiseen materiaaliin. Tahditus on kuitenkin suhtkoht erinomainen, minkä vuoksi se vangitseekin katsojan heti ensiminuuteista asti ja pitää kokonaiskuvan yllättävänkin tasapainoisena.

Teknisesti sarja onnistuu tuomaan fantastiset yksityiskohtansa uskottavasti näytölle, vaikka perimmäinen keskittyminen ei olisikaan efekteissä. Se keskittyy laajasti hahmovetoiseen tarinaansa ja sen osapuoliin, jotka muuttuvat sarjan aikana sekä luovat tämän hyvin elävän ja muuntautuvan asetelman. Kuvaus ja kamera-ajot ovat monipuolisia ja visuaaliset efektit ajavat kyllä asiansa, vaikka näyttävätkin ajoittain aivan liian keinotekoisilta.

Sophia Lillisin roolisuoritus Sydneynä on jopa yllättävän vangitseva ja varteenotettava. Hän onnistuu heijastamaan hahmonsa tuntemuksia vakuuttavasti näytön toiselle puolelle, etenkin tarinakaarensa ollessa niin aaltoileva ja ulottuva kaiken kaikkiaan. Ilman häntä sarja ei tuntuisi kovin mukaansatempaavalta tai välttämättä toimivaltakaan. Sivuhahmojen näyttelijät tukevat päänäyttelijää parhaansa mukaan ja onnistuvat luomaan Sophia Lillisille juuri sen verran tilaa, jotta tämä voisi rauhassa operoida hahmonsa kanssa.

I Am Not Okay with This on kelpo sarja, mutta potentiaalia olisi ehdottomasti ollut enempäänkin. Laatu laski hitaasti jakso jaksolta, mikä oli hiukan epätyydyttävää, mutta onneksi lopussa se vielä onnistui yllättämään räjähtävällä lisäyksellään. Lopetus itsessään on uskalias ja jossain määrin yllättävä. Jatkoa ajatellen on hienoa nähdä, että tekijät ovat valmiita ottamaan riskejä ja tiukkoja mutkia saadakseen mahdollisimman paljon irti konseptista. Siitä huolimatta olisin kyllä toivonut niitä enemmän.

Tällä kertaa tämä lyhyt kokonaisuus alkaa hyvinkin potentiaalisesti ja vangitsee katsojan mukaansatempaavalla tavalla, mutta jättää ikävästi katsojan roikkumaan loppuajaksi tämän odottaessa jotain essentiaalisen tapahtuvan. Sarjaa kannattaa lähteä katsomaan mahdollisimman avoimin mielin, koska tietämättömyys auttaa katsojaa autenttisen kokemuksen saamisessa. Siihen pystyy varmasti jokainen aikuistumisen vaiheet käynyt taho samaistumaan hyvin helposti omien kokemustensa valossa.

Jatkoa on sarjalle mitä luultavammin luvassa, sillä se jää täysin levälleen ja auki tulevaisuuden kannalta. Toivon, että seuraavalle kaudelle tekijät keksisivät astetta efektiivisempää materiaalia etenkin tuotantokauden keskivaiheille, jotta kokonaisuus ei kärsisi niin paljon siitä myöhemmässä vaiheessa. Muuten ensimmäinen tuotantokausi on oikein menevä tapaus, joka osaa lähestyä materiaaliaan omaperäisellä tavalla. Aika sitten näyttääkin, että miten tarina jatkuu ja eskaloituu eteenpäin.

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 29.2.2020
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, sarjan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com