Spenser Confidential (2020) - arvostelu



Ohjaus: Peter Berg
Pääosissa: Mark Wahlberg, Winston Duke, Alan Arkin,
Iliza Shlesinger, Michael Gaston, Bokeem Woodbine,
Marc Maron, James DuMont, Hope Olaide Wilson
Genre: Rikos, Draama, Mysteeri
Kesto: 1 tunti 51 minuuttia

Netflixin alkuperäiselokuvilla on ollut kylmä ja pitkä tie varteenotettavuuteen. Vielä muutama vuosi sitten vitsailtiin paljon sillä, ettei näin suuri yhtiö ole onnistunut tekemään kaiken rahan ja vaikutusvallan saanenakaan vaikuttavia elokuvia. Striimipalvelun sarjat ovat onnistuneet vakuuttamaan katsojia maailmanlaajuisesti siitä, että tekijät ovat olleet ammattitaitoisia ja hyvin osaavia kaikin puolin, mutta elokuvien osalta ei voinut pitkään sanoa samaa. Vasta viimeisen parin vuoden aikana on Netflix onnistunut tuomaan muutamia yksittäisiä ja oikeasti laadukkaita tuotoksia, jotka ovat kivunneet jopa akatemioiden ehdokkuuslistoille.

Spencer Confidentialin julkaisu tuli minulle aivan puskien takaa, joten en tiennyt siitä mitään muuta ennakkoon kuin, että Mark Wahlberg olisi tähdittämässä sitä ja, että se käsittelisi rikoksia. En tietenkään odottanut elokuvalta paljoakaan, mutta toivoin kuitenkin näkeväni edes jossain määrin varteenotettavan rikosdraaman, joka onnistuisi imaisemaan katsojan sisäänsä ja pitää hetken otteessaan. Onnistuiko elokuva siinä?


Spenser on entinen poliisi, joka on tunnettu enemmänkin ongelmien aiheuttajana kuin ratkaisijana. Hänet tuomitaan vankilaan kotirauhan rikkomisesta ja poliisikapteenin Boylanin pahoinpitelemisestä. Vapautuessaan vankilasta miehen katse suuntaa tulevaisuuteen ja uuteen alkuun, mutta vanhat tapahtumat onnistuvat vetämään hänet takaisin ikävien tapojensa äärelle. Kun kaksi poliisikollegaa murhataan raa'asti lyhyen ajan sisään, Spenser lähtee uuden kämppäkaverinsa Hawkin kanssa selvittämään merkillistä tapausta riskeeraten oman tulevaisuutensa oikeuden puolesta.

Elokuva alustaa asetelmansa hyvin nopeasti, eikä käytä aikaa lähes ollenkaan emotionaalisten siteiden luomiseen. Kevyemmälle elokuvalle pohjustus on juuri sopiva, mutta kovin pitävää sidettä siitäkään huolimatta emme hahmoihimme saa välittääksemme heistä tarpeeksi tarinan aikana. Mark Wahlbergin esittämä Spenser joutuu vankilaan mielestään vääristä syistä, mutta todisteiden pitävyys kuitenkin lähettää hänet siitäkin huolimatta kaltereiden taakse.


Tuomionsa istuneena hän päättää lähteä Bostonista aloittaakseen uuden elämän, mutta jääkin rekkakuskikoulutuksen ajaksi vielä asumaan vanhan tuttunsa Alan Arkinin esittämän Henryn luokse. Siellä hän tapaa Winston Duken esittämän Hawkin, raa'an ja tunteilla runnovan MMA-tappelijan, jonka kanssa hänellä menee aikansa päästä samalle aaltopituudelle asioista kuin asioista. Juuri kuin vapaus alkoi tuntumaan mairittelevalta, poliisikapteeni Boylan murhataan raa'asti teloituksenomaisesti ja kaikki nuolet automaattisesti suuntaavat entisen poliisin suuntaan.

Spenserillä on aina ollut tapana sotkeutua muiden ongelmiin ja hänelle kuulumattomiin asioihin. Kun selviääkin, ettei mies ollut mukana vihamieheksi muuttuneen poliisikapteenin murhassa, nousee ylös kysymys: kuka tappoi Boylanin ja miksi? Spenserin palava halu saada tietää asiasta ajaa hänet takaisin tapauksen äärelle, minkä vuoksi hän lähteekin mysteerimurhaajien jahtiin. Poliisien petollisuus ja manipuloimismahdollisuudet ovat suuressa asemassa elokuvan tarinaa käsitellessämme tätä monitasoista tapausta.


Elokuva osaa olla valitettavan ennalta-arvattava kokonaisuus, joka ei leikittele kaavamaisella konseptillaan lähes ollenkaan. Tämä meinaakin sitä, että kokonaisvaltainen kokemuksemme tuntuu parhaimmillaan hyvin pinnalliselta ja efektivittömältä jo ennen nähdyltä kokonaisuudelta kaiken kaikkiaan. Vaikka aihe itsessään saattaakin kiinnostaa alkuun, laimea toteutus jättää valitettavasti vain toivomisen varaan.

Tuotos ei itsessään ole missään nimessä hirvittävä tai laaduton, mutta se ei myöskään erotu muista tämän sortin massatuotannoista millään tavalla. Ideana elokuva toimii kyllä oikein mainiosti, mutta itse toteutus on hyvin inspiroimaton ja väsynyt parhaimmillaan. Elokuva ei tuota tarpeeksi jännitystä ollakseen tarpeeksi mukaansatempaava ja toimintaa on tarjolla hyvin rajoitetusti - sekin on jo ennen nähty monta kertaa ja paremmin tehtynä.


Roolisuoritukset ajavat asiansa kyllä ympäri pöydän, joten uskottavuutta ei ainakaan tekemisestä tunnu puuttuvan. Mark Wahlberg esittää hyvin ''wahlbergimäisen'' hahmon, joka tuntuu tykkäävän ongelmiin joutumisesta, mutta hän esittää sen oikein toimivasti. Winston Duken roolisuoritus tuntui minusta hiukan vajaavaiselta ja jossain määrin jopa kiusalliselta, sillä itse näyttelijä ei tuntunut oikein sopivan tähän kiusalliseen muottiin kovin kummoisesti. Yksi yllättäjä, jonka haluaisin ehdottomasti nostaa vadille on stand up -koomikkona tunnettu Iliza Shlesinger, joka tuntui olevan pienestä roolistaan huolimatta ehkä luonnollisin suorittaja näytöllä.

Suurimmaksi osaksi toimivista roolisuorituksista huolimatta Spenser Confidential on hyvin keskinkertainen kokonaisuus, jolla olisi voinut olla paremmatkin oltavat astetta perusteellisemmalla toteutustavalla, mutta tällaista kuitenkin saamme tällä kertaa. Elokuvan katsoo kyllä kerran ja heti unohtaa seuraavana päivänä, mikä ei koskaan ole hyvä merkki millekään tuotokselle. Mikä myös jää hieman kaivamaan mieltä, on se, ettei Spenser lopulta koskaan edes opi virheistään tai henkilökohtaisista ongelmistaan. Hän ei kasva ihmisenä mihinkään suuntaan, minkä vuoksi tarinakaari itsessään tuntuu vain hukatulta mahdollisuudelta.


Tämä on juuri se taso, mitä Netflix sai parhaimillaan aikaiseksi muutamia vuosia sitten. Se on hyvin epätyydyttävää huomata, etteivät he ole päässeet keskinkertaisest materiaalistaan vieläkään eroon nykypäivänäkään, vaikka viime aikoina heillä onkin ollut erittäin vakuuttavia elokuvia tarjolla esimerkiksi The Irishmanin ja Marriage Storyn muodossa. Eipä tästä oikein muuta voikaan sanoa kuin, että elämä jatkuu toivo paremmasta toteutuksesta takaraivossa. Yksi hairahtuminen tiellä, mutta se ei kuitenkaan merkkaa mitään. Nyt kohti parempia aikoja.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 8.3.2020
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit

  1. Perustuu kirjoihin, joista tehtiin 1980-luvulla televisiosarja Kovaa peliä Bostonissa / Spenser for hire, jossa Spenser ja Hawk olivat ihmisiä, jotka oppivat virheistään ja hahmot esitettiin kuten kirjoissa. Säälittävää, että tämä elokuva oli kuin Fast and Furious leffat, toimintaa kornilla perusjuonella.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti