Hannibal | Kausi 2 (2014) - arvostelu



Luojat: Bryan Fuller
Pääosissa: Hugh Dancy, Mads Mikkelsen, Caroline Dhavernas,
Laurence Fishburne, Kacey Rohl, Gillian Anderson, Hettienne Park,
Aaron Abrams, Scott Thompson, Lara Jean Chorostecki, Eddie Izzard,
Anna Chlumsky, Katharine Isabelle, Joe Anderson
Genre: Rikos, Draama, Kauhu, Jännitys
Jaksoja: 13

Hannibal-sarjan mahtavan ensimmäisen tuotantokauden jälkeen, oli aika hypätä seuraavan äärelle ja katsoa, että onnistuuko se pitämään tasonsa pitkäänkin yllä. Odotukseni sarjaa kohtaan ovat nousseet räjähdysmäisesti hyvin massiivisiksi ensimmäisen kauden aikana, mikä saattaa potentiaalisesti lopulta koitua myös sen kohtaloksi, mutta minulla oli kuitenkin täysi luotto sarjan luojaan Bryan Fulleriin ja hänen tiimiinsä, että he saavat toisesta kaudesta vähintäänkin ensimmäisen veroisen. Onnistuiko se lopulta yltämään toivotulle tasolle?


Will Grahamia epäillään viidestä raa'asta murhasta ja hänet pistetään mielisairaalan telkien taakse, kun kaikki saatavilla olevat todisteet osoittavat miehen suuntaan. Tohtori Hannibal Lecter onnistuu vastoin kaikkia odotuksia pakenemaan mahdollisesta paljastumisesta perusteellisten jälkien peittelyjen ja huolellisen lavastamisen avustuksella. Miehelle tyypilliseksi todettu painostava manipuloimisen taito auttaa tätä myös pääsemään kuin koira veräjästä noutajan ilmestyessä paikan päälle.

Will oli yksi FBI:n lahjakkaimmista ja tehokkaimmista profiloijista, mutta nyt hänet on tehty vaarattomaksi, murrettu ja eristetty mielisairaalan suljetulle osastolle tuomittuna rikoksista, jotka teki hänen entinen työkaverinsa Hannibal Lecter. Will tietää Hannibalin synkän salaisuuden ja häiritsevät motiivit, mutta uskooko kukaan hänen syyttömyyteensä? Voiko Will estää samaa kohtaloa tapahtumasta entiselle esimiehelleen Jack Crawfordille, joka on aloittanut yhteistyön Hannibalin kanssa?


Ensimmäisen tuotantokauden alustaessa asetelmaansa ja kääntäessä sen lopussa päälaelleen, on mielenkiintoista seurata, miten jo valmiiksi rajusti revennyt tilanne lähtisi eskaloitumaan ja vesittymään selkeämmäksi kokonaisuudeksi. Tällä kaudella käsittelemme suoraviivaisempaa vastakkainasettelua Willin ja Hannibalin välillä ja heidän häiritsevän samankaltaisia motiiveja, jotka ajavat heidät toimimaan häkäilemättömästi ja määrätietoisesti oman määränpäänsä saavuttamiseksi, sekä täyttämiseksi.

Toisella tuotantokaudella Hannibal-sarja päättää todellakin mennä astetta synkempään ja häiritsevämpään suuntaan, mikä on aivan mieletön asia katsojana todistaa. Ei ainoastaan, että se onnistuu alusta asti pohjustamaan tulevat tapahtumat perusteellisesti ja huolellisesti, mutta se samalla myös todellakin nostaa sarjan panoksia pilviin, tehden kokonaisuudesta entistä painostavamman ja vangitsevamman seurattavan näin katsojan näkökulmasta katsottuna.


Hugh Dancyn esittämän Will Grahamin kohtalo on ajanut FBI-yksikön kaaoksen partaalle sisäisen tutkinnan ilmaantuessa mukaan kuvan. Pitkäaikaiset kollegat alkavat pikkuhiljaa ottamaan yhteen pohtiessaan tilanteen eriskummallista luonnetta ja sen aiheuttamia seuraamuksia, kun taas Mads Mikkelsenin upeasti esittämä Hannibal Lecter yrittää parhaansa mukaan varmistaa omalla toimillaan, ettei hänen oma polkunsa edessään likaantuisi.

On kiintoisaa huomata, kuinka Hannibal käyttäytyy sarjan aikana asetelman eskaloituessa kontrolloimattomasti. Hänen manipuloimisensa ja kiintymyksensä Williä kohtaan ajavat psykiatrin leikittelemään saaliillaan ristiriitaisten tunteiden ympäröimänä. Samalla kun taustalla observoiva Hannibal nautti olostaan ruokapyramidin huipulla, hänen potilaansa, Will, joutuu toden teolla kärvistelemään ja taistelemaan päästäkseen takaisin kuiville vesille.


Tiukempaakin tiukempi tilanne pistää syytetyn miehen tutkiskelemaan oman hajanaisen mielensä syvimpiä onkaloita päästäkseen käsiksi piilotettuun totuuteen ja sen tuomaan oikeudenmukaiseen vapauteen. Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen ja mustavalkoinen, kuin mitä sen uskoisi olevan, minkä vuoksi Will joutuu todellakin tekemään kaikkensa saadakseen oman hirttosilmukkansa auki ennen kuin on liian myöhäistä.

On hurjaa huomata näin jälkeenpäin, kuinka paljon asetelma muuttui tapahtumarikkaan ja jännittävän kolmentoista jakson aikana. Toinen tuotantokausi piti huolen siitä, että mielenkiintomme pysyisi koko sen ajan katossa, kun tarina eskaloituisi hyvin eriskummallisille teille. Tarina jatkaa erinomaista kehitystään edellisen kauden pohjalta ja pistää uuden vaihteen silmään lyödäkseen itsensä täysin läpi sarjan kannattajien sydämiin.


Tunnelma on selkeästi painostavampi ja efektiivisempi, kuin aiemmalla kaudella, mikä kertoo jo itsessäänkin paljon sen varteenotettavuudestaan. Sarja ottaa itsensä hyvin vakavasti ja hyvä niin, koska sen vaativa materiaali vaatiikin sitä. Vaikka tunnemmekin jatkuvasti jonkin sortin inhoa ja kuvotusta näkemäämme kohtaan, emme voi välttyä sen vangitsevalta viehätykseltä, joka valtaa katsojan kuin katsojan pakottaen heidät häiritsevän vilkkaalle tielle.

Toisen tuotantokauden graafiset kohtaukset nostetaan toden teolla aivan uudelle tasolle intensiteettinsä puolesta. Vaikka ensimmäinen kausi tarjosikin lukuisia epämiellyttäviä kuvia elottomista ruumiista, toinen kausi ei säästele raakuudessaan tippaakaan, vaan ottaa kaiken irti. Vaikka ne ovatkin hurjia koettavia jopa kokeneemman kauhun suurkuluttajankin silmissä, niissä on jotain häirisevän maagista pinnan alla, mikä vangitsee silmämme ja aistimme täysin.


Sarjan visuaalinen ilme painii laadullisesti edelleenkin aivan omissa sfääreissään. Kuvien tulkinnallisuutta ja symbolistisuutta painotetaan kauden aikana vielä enemmän, ja ne herättävät katsojissaan monenlaisia tunteita, sekä ajatuksia. Visuaalisesta näkökulmasta katsottuna sarja on ehkä yksi rohkeimmista ja taiteellisimmista toteutuksista, mitä olen itse koskaan toistaiseksi nähnyt rikosdraamasarjoissa. Kuvakulmat ja kamera-ajot lumoavat omaperäisen taiteellisella lähestymistavallaan, eikä jätä katsojaansa missään vaiheessa tylsistymisen tielle.

Muutamaa pientä yksityiskohtaa lukuunottamatta, Hannibal-sarjan toinen tuotantokausi on lähestulkoon täydellinen kokonaisuus, joka tekee kaiken sen, mitä uuden kauden toivoisi tekevän ladukkaan avauskauden jälkeen. Panokset nostetaan kattoon, asetelmaa tiukennetaan hyvin kireäksi, tunnelmaa synkennetään painostavammaksi, tarinaa edistetään huimasti ja hahmot kehittyvät kauden aikana massiivisesti.


Olen erittäin tyytyväinen sarjan tasapainoiseen pitkäjänteisyyteen ja kehitykseen. Erinomainen kausi tuo omat paineensa jatkoa ajatellen, mutta siitäkin huolimatta odotan tulevaa innolla, sillä nyt pääsemmekin kriittisen tilanteen äärelle sekä tarinassa, että sarjan tulevaisuuden kannalta. On vaikea kuvitella sitä, että kolmas kausi nostaisi tasoa vielä tästäkin, mutta ei sitä kyllä rehellisesti koskaan voi tietää ennalta. Tiemme kohti kolmatta tuotantokautta kuitenkin nyt vie...


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 8.6.2020
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, sarjan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit