I'm Thinking of Ending Things (2020) - arvostelu

 

Ohjaus: Charlie Kaufman

Pääosissa: Jesse Plemons, Jessie Buckley, Toni Collette,

David Thewlis, Guy Boyd, Hadley Robinson, Gus Birney,

Abby Quinn, Colby Minfie, Jason Ralph, Oliver Platt

Genre: Draama, Jännitys

Kesto: 2 tuntia 14 minuuttia

 

Seuraavaksi vuorossa olisikin Charlie Kaufmanin käsikirjoittama ja ohjaama psykologinen jännityselokuva I'm Thinking of Ending Things. Se perusuu Ian Reidin samannimiseen romaaniin vuodelta 2016. Jätin tarkoituksella pohjatyön tralerin varaan, sillä tästä Netflix-alkuperäiselokuvasta on riittänyt paljon puhuttavaa maailmalla. Suureen suosioon ponnahtanut elokuva oli minulle täten lähes täydellinen mysteeri, enkä malttanut odottaa sen katsastamista. Oliko elokuva mistään kotoisin?

Nuori nainen matkaa uuden poikaystävänsä Jaken vanhempien luo, mutta jokin mättää. Niin miehen, tämän perheen kuin oman todellisuudentajunkin suhteen. Vierailun aikana tämä kyseenalaistaa kaiken tietämänsä ja kamppailee elämän suurien kysymysten äärellä etsiessään omaa paikkaansa maailmassa. Löytääkö nainen lopulta etsimänsä?

Nyt olemme kyllä hyvin erikoisen elokuvan äärellä. Alusta asti se tempaisee mukaansa vangitsevan poeettisella lähestymistavallaan ja onnistuu herättämään katsojan mielenkiinnon moitteettoman oloisesti. Vaikka itse tapahtumat tuntuvatkin aluksi rauhallisilta, tietyn sortin kaoottisuus valtaa katsojan kuin katsojan vahvaan imuunsa ja elokuva alkaa pikkuhiljaa latomaan omaperäisiä ideoitaan meidän vastaanotettavaksi.

Elokuvan tarinankerronta ottaa avukseen päähahmon ajatukset ja pohdiskelun, jotka tuovat nin paljon syvyyttä hetkeen kuin hetkeen. Ei ainoastaan, että seuraamme nuoren naisen ensimmäistä matkaa poikaystävänsä Jaken kanssa, mutta pääsemme samalla käsiksi hänen ristiriitaisiin ajatuksiin, jotka alkavat valtaamaan tämän mieltä ja vaikuttamaan hänen ratkaisuihinsa. Elokuvan aikana näytöllä tapahtuvien tapahtumien ja ajatusten välillä hypitään hyvin aktiivisesti, mikä saattaa ehkä joistain katsojista tuntua järkyttävän yliajavalta ratkaisulta, mutta ainakin omassa tapauksessani olin haltoissani, mitä ohjaaja yritti tällä mahtipontisella kaoottisuudella saada aikaiseksi.

Teos tarjoaa monia filosofisia kysymyksiä katsojan pohdittavaksi. Mitä on inhimillisyys? Mitä on elämä tai kuolema? Onko lopettaminen heikkoutta? Päähahmomme tarjoaa syvällisten ajatusten muodossa monia näkökulmia asioihin, joita on varmasti itsekin monesti miettinyt päässään. Elokuva korostaa näyttävästi ajatusten ja pohtimisen tärkeyttä. Pystymme samaistumaan käsiteltäviin teemoihin ja niiden kautta moniulotteisiin hahmoihin, joita elokuva tarjoaa kestonsa aikana kourallisen, jos toisenkin.

Alusta asti katsojasta tuntuu, että elokuva vie häntä pahaenteisen tulevaisuuden pariin, jota emme pystyisi millään odottaakaan. Jokin vain tuntuu olevan pahasti vinossa. Kun tilanne vihdoin lähtee eskaloitumaan raiteiltaan, se todellakin eskaloituu hyvin merkillisille teille. Kysymyksiä satelee puolelta toisin ja katsojan on itse löydettävä vihjeet niiden ratkaisemiseksi. Elokuva vaatii keskittyneisyyttä ja puhtaan mielen, jotta siitä voisi saada kunnollisen otteen, sillä on hyvin helppoa sotkeutua sen vihjailevaan olemukseen.

Elokuva on visuaalisesti hyvin miellyttävää seurattavaa. A Ghost Story -elokuvan lailla I'm Thinking of Ending Things käyttää laatikkomaista kuvasuhdetta. Sillä ei ainoastaan pyritä artistiseen näyttävyyteen, mutta myös yksityiskohtien korostamiseen, jotka kyseisessä teoksessa ponnahtavat nätisti esille taka-alaltakin. Kuvaus on itsessäänkin hypnotisoivaa seurattavaa ja käsikirjoittaja-ohjaaja Charlie Kaufmanin artistiset ratkaisut säväyttävät innovatiivisuudellaan, sekä monipuolisuudellaan.

 

Tunnelma on jopa yllättävän painostava. Kun tilanne lähtee eskaloitumaan, epätietoisuus ja mysteerisyys valtaa katsojan mielen kokonaisvaltaisesti. Elokuva hypnotisoi ja saa katsojan tuntemaan lukuisia tunteita samaan aikaan. I'm Thinking of Ending Things -elokuvaa ei oikein pysty lokeroimaan yhteen tiettyyn laatikkoon. Se tarjoaa laajan ja epätavallisen sekoituksen viatonta komediaa, viiltävää draamaa, satumaista fantasiaa ja jopa kauhunomaista vainoa, jotka kaikki yhdistyvät yhdeksi kaoottiseksi kokonaisuudeksi.

Roolisuoritukset ovat vakuuttavia ympäri pöydän. Jessie Buckley välittää samaistuttavan hahmonsa upeasti näytölle ja yllättää muovautuvaisuudellaan. Jesse Plemons taas ottaa rauhallisemman lähestymistavan oman roolinsa suhteen, mutta vakuuttaa uskottavalla esiintymisellään. Myös yksi tämän hetken parhaimmista näyttelijöistä Toni Collette vakuuttaa muuntautuvalla ja monipuolisella roolisuorituksellaan. Näyttelijät toden teolla piiloutuvat rooliensa taakse ja saavat hahmot tuntumaan poikkeuksellisen uskottavilta, vaikka liioitteluakin on paikoitellen tarjolla myös.

I'm Thinking of Ending Things on hyvin merkillinen tapaus kaiken kaikkiaan. Elokuva on monimutkainen ja filosofinen luonteeltaan. Se vaatii katsojaltaan paljon keskittymistä, mutta palkitsee lopulta hänet kärsivällisyydestään hyvin tulkinnanvaraisella lopetuksellaan. Elokuva ei todellakaan tule miellyttämään kaikkia katsojia, mutta toisaalta se ei muutenkaan ole suunnattu kaikille silmäpareille. Ajatuksia herättävä tuotos kuitenkin tarjoaa paljon pohdittavaa ja monenlaisia tunteita katsojan vastaanotettavaksi.

Tällaisia teoksia ei paljoakaan ole tarjolla, joten kokemus on varmasti hyvin erikoinen kaiken kaikkiaan. Elokuva on kuitenkin laadukas ja se ehdottomasti kuuluu Netflix-alkuperäiselokuvien parhaimmistoon. Netflix tunnetaan hyvin monipuolisena tapauksena, kun puhutaan elokuvista, mutta tällaista teosta ei heiltä luultavasti kukaan pystyisi edes odottamaankaan. Kun palvelu on täyttynyt yksinkertaisista ja pinnallisista tuotoksista, on hienoa nähdä, että välillä uskalletaan ottaa myös riskejäkin ja tarjota jotain täysin omalaatuista katsojien koettavaksi.

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 19.9.2020
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com