Lupaava nuori nainen | Promising Young Woman (2020) - arvostelu

 

Ohjaus: Emerald Fennell
Pääosissa: Carey Mulligan, Bo Burnham, Alison Brie,
Clancy Brown, Jennifer Coolidge, Laverne Cox, Chris Lowell,
Connie Britton, Adam Brody, Max Greenfield
Genre: Jännitys, Draama
Kesto: 1 tunti 53 minuuttia

Lupaava nuori nainen on yhdysvaltalainen mustan huumorin sävyttämä jännityselokuva, joka on herättänyt maailmalla paljon tunteita puolin ja toisin aran teemansa vuoksi. Itse olin jokseenkin skeptinen elokuvaa kohtaan ennakkoon, sillä markkinointimateriaali sai elokuvan vaikuttamaan turhan yksipuoliselta ja saarnaavalta tapaukselta. Konsepti itsessään kuitenkin kiehtoi paljon ja halusin nähdä, että debytoiva ohjaaja Emerald Fennell toisi jotain odottamatonta näytölle. Mistä elokuvassa on oikein kyse?

Cassienä tunnettu Cassandra Thomas on kolmekymmentävuotias nainen, joka keskeytettyään lääketieteen opinnot työskentelee paikallisessa kuppilassa ja elää edelleen vanhempiensa luona. Vuosia aiemmin yliopistossa hänen opiskelukumppaninsa Nina Fisher joutui toisen opiskelijan raiskaamaksi ja kun asiaa yritettiin viedä eteenpäin, koulun johtokunta lakaisi tapauksen maton alle vähäisten todisteiden vuoksi. Nyt Cassie viettää kaksoiselämäänsä käyden päivisin töissä ja rellestäessä illat baareissa antaakseen hyväksikäyttäville miehille pysäyttävän opetuksen.


Niin kuin juonikuvauksestakin tulee varmasti selväksi, elokuva pitää sisällään hyvin ajankohtaisen ja aran teeman, jolla ohjaaja pyrkii tuomaan tärkeän sanoman katsojien vastaanotettavaksi. Heti alkuun täytyy kyllä sanoa, että odotin elokuvan olevan täysin toisenlainen tapaus, mutta se onnistui yllättämään minut omaperäisyydellään. Naiset vastaan miehet -asetelma ei todellakaan toimi elokuvan ytimenä, vaan se millä tavalla epäoikeudenmukaisuus välillä korostuu nykymaailmassa huonossa valossa.
 
Vaikka alkuun se ehkä vaikuttaakin siltä, että miehiä tallotaan elokuvassa ikävällä tavalla, tarinan aikana perustellaan hyvin selkeästi se, että jokaisella tapauksella on monta näkökulmaa, jotka kaikki on otettava huomioon vastauksia selvittäessä. Me Too -kampanja oli 2010-luvun suurimpia liikkeitä maailmalla ja keskustelupalstat edelleenkin täyttyvät toisiaan kumoavista väitteistä ja mielipiteistä. Vaikka liikkeen päämäärä onkin hyvin tärkeä, on sen väärinkäyttö kuitenkin satuttanut sitä vuosien varrella ikävällä tavalla.


Elokuvassa kommentoidaankin hyvin keskeisesti sitä, kuinka osa tapauksista saattavat jäädä täysin pimentoon väärien syytösten noustessa huomion keskipisteeseen. Nämä ''keinotekoiset'' syytökset saattavat samaan aikaan työntää oikeat uhrit kuoppaan, mikä rikkoo koko liikkeen ideologian alkuunsa. Tässä elokuvassa Nina Fisherin tapaus tuupataan varjoon ajaen samalla uhrin henkisesti ahtaaseen paikkaan. Kun hirvein mahdollinen lopputulos tapahtuu, uhrin tukena ollut Cassie lähtee harjoittamaan oman käden oikeutta parhaan ystävänsä puolesta.

Seuraamme elokuvassa Carey Mulliganin esittämää Cassie Thomasia, joka on aina ollut hyvin poikkeuksellinen tapaus kaiken kaikkiaan. Nainen oli suoriutunut lääketieteen opinnoistaan erinomaisesti, kunnes tragedia muutti elämän suunnan päälaelleen. Nyt traumaattisen kokemuksen murtamana nainen on vannoutunut uudelle kaksoiselämälleen. Cassie huijaa moraalittomia miehiä ja naisia antaakseen heille ikimuistettavan opetuksen. Yllättäen hänen eteensä avautuu mahdollisuus päästä raiskatun ystävänsä tapaukseen käsiksi kaksin käsin ja nainen myös ottaakin tilanteen haltuunsa.


Elokuva on jopa yllättävän mukaansatempaava kokonaisuus. Ei ainoastaan, että se onnistuu moitteettomasti vangitsemaan katsojansa hyvin omaperäisen kostoretken keskelle, mutta todellakin ottaa kaiken irti potentiaalistaan. Ottaen huomioon sen, että konsepti vaikutti ennakkoon jokseenkin yksitoikkoiselta, yllätyin kovasti siitä, kuinka monipuolinen ja syväluotaava kokemus se osaa perimmiltään olla. Mustan huumorin edustajana elokuva tarjoilee vaativien teemojensa ohessa myös itsetietoisesti koomisia hetkiä, jotka yllättävät vaikuttavuudellaan.

Vaikka elokuvan keskittyminen kohdistuukin suurimmaksi osaksi päähahmoon Cassieen ja hänen uhkarohkeaan liikkeeseensä, istuvat sivuhahmot moitteettomasti tarinaan tuoden juuri sen verran lisäarvoa, että maailma tuntuu ulottuvammalta ja monipuolisemmalta koettavalta. On hienoa nähdä myös se, että Cassie välillä kyseenalaistaa omaakin toimintaansa moraalisesta näkökulmasta katsottuna. Tämä tuo upeasti myös lisää tunnetta elokuvaan, sillä näemme, kuinka inhimillinen hän hahmona lopulta on. Nainen ei ole perimmiltään psykopaatti, vaikka hänen toimensa saattavatkin ajoittain hiukan kuvastaa sitä.


Teknisesti elokuva on miellyttävää seurattavaa. Ei ainoastaan, että sen leikkaustyö on sulavaa, mutta sen monipuolinen visuaalinen ilme pitää katsojan mielenkiinnon jatkuvasti yllä. Tunnelmallisesti elokuva yhdistelee upeasti eri lajityyppejä toisiinsa pitääkseen kokonaisuuden piristävän monipuolisena ja viihdyttävänä. On myös vakuuttavaa nähdä, kuinka elokuva pyrkii jatkuvasti suuntaamaan tarinaansa uuteen suuntaan pitääkseen materiaalinsa mahdollisimman yllätyksellisenä ja tietyn sortin mysteerin yllä.

Lupaava nuori nainen on ehkä yksi nykyajan tärkeimmistä elokuvista. Ei ainoastaan, että se kommentoi hyvin ajankohtaista ja vakavaa teemaa, mutta se onnistuu myös tekemään sen ilman puuduttavaa saarnaa. Jos mustaa huumoria ei olisi elokuvassa harjoitettu ollenkaan, ei sen vaikutuskaan olisi yhtä osuva ja tärkeä. Debytoiva ohjaaja Emerald Fennell kuitenkin näyttää sen, ettei hän ole yleistämässä kaikkia miehiä samaan hirveään lokerikkoon, vaan pikemminkin kritisoi valtion oikeushallinnollista puolta, joka tuntuu sysäävän oikeat uhrit menneiden haamujensa riepottelemaksi. Rohkea, viihdyttävä ja merkityksellinen elokuva kaiken kaikkiaan.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 3.5.2021
Lähteet: kansikuva www.filmikamari.fi, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit