Petteri Kaniini | Peter Rabbit (2018) - arvostelu

 

Ohjaus: Will Gluck
Pääosissa: James Corden, Domhnall Gleeson, Rose Byrne,
Margot Robbie, Elizabeth Debicki, Daisy Ridley, Colin Moody,
Sam Neill, Marianne Jean-Baptiste, Fayssal Bazzi
Genre: Komedia, Seikkailu, Perhe
Kesto: 1 tunti 35 minuuttia

Loistavan Paddington-elokuvan jälkeen brittiläiset lastensadut alkoivat saamaan nostetta alleen, kun huomattiin, että näillä konsepteilla saattaisi jopa olla laajaa kysyntää liikkuvien kuvien muodossa. Petteri Kaniini on vuonna 2018 maailmanlaajuisensa julkaisunsa saanut komediapainoitteinen elokuva, joka perustuu brittiläisen kirjailijan Beatrix Potterin luomaan rakastettuun nimikkohahmoon. Elokuvan ohjauksesta vastasi yhdysvaltalainen Will Gluck, joka on ollut tunnettu kutakuinkin vain komediaelokuviensa puolesta.
 
Alkuperäismateriaali oli minulle tuttu vain pintapuolisesti, joten kovin suuria ennakko-odotuksia adaptaatiota kohtaan ei minulla näin ollen ollut. Odotukseni elokuvaa kohtaan olivatkin suhteellisen alhaiset, mutta toiveikkaat, sillä tuotos piti sisällään hyvin nimekkäitä näyttelijöitä etenkin paperilla. Elokuva vastaanotti myös jonkin verran kritiikkiä ennen julkaisuaan modernisoivasta lähestymistyylistään alkuperäismateriaaliin, joka ei kuuleman mukaan kunnioittanut Beatrix Potterin satua tarpeeksi. Onnistuiko elokuva lopulta vakuuttamaan ihmiset varteenotettavuudestaan?


Petteri Kaniini on kujeileva ja seikkailuja rakastava oman elämänsä sankari, joka asustelee kolmen siskonsa Kuhnastelijan, Nykerönenän ja Töpöhännän, sekä serkkunsa Pennan kanssa Englannin rauhallisella järviseudulla. Heidän arkiaskareisiin kuuluu suurimmaksi osaksi naapuritontilla asuvan herra Vänskän kiusoittelu. Kanien käsittelyssä kovia kokenut mies yllättäen menehtyy. Hänen ainoa sukulaisensa Tuomas perii tontin itselleen ja aikoo pistää sen kuntoon myyntiä varten, mutta kaneilla on toisenlaiset suunnitelmat samaiselle maalle.

Petteri Kaniini on kieltämättä jollain tasolla kiehtova tapaus kokonaisuudessaan. Ottaen huomioon, että Beatrix Potterin sadut olivat yleisimmin lyhyitä ja opettavaisia, tämä elokuva ottaa klassikkosadut paljon modernisempaan käsittelyyn. Nykyajan lapset eivät enää pysty keskittymään liikkuvaan kuvaan ihan samalla tavalla kuin ennen vanhaan, ellei elokuva pidä sisällään paljon vauhtia ja vilinää. Siihen pyrittiinkin tässä adaptaatiossa keskittyminen painottamaan.


Toki, Petteri Kaniini pitää sisällään paljon alkuperäismateriaalista tuttuja yksityiskohtia ja ideoita, mutta lähestymistapa elokuvaan oli selkeästi tavanomaisempi etenkin nykyisiin perhe-elokuviin verraten. Se tietynlainen kaavamaisuus paistaa selkeästi teoksen rakenteesta, eikä siitä pääse kyllä valitettavasti mihinkään. Elokuva alustaa asetelmansa suhteellisen vakuuttavasti esitellen James Cordenin esittämän nimikkohahmon Petteri Kaniinin, hänen perheensä ja hyvin vaativan vastakkainasettelun Sam Neillin esittämän herran Vänskän kanssa.

Vaikka elämä ei olekaan aina ollut pelkästään ruusuilla kävelemistä, ovat Petteri perheineen onnistuneet elättämään itsensä näpistäen naapurimaan kasviksia ja marjoja. Nämä ruoanhakuoperaatiot ovat kuitenkin alkaneet muuttumaan yhä vaarallisemmiksi ja vaarallisemmiksi, minkä vuoksi kanit ovatkin alkaneet koventamaan otteitaan vastarinnaksi. Vastakkainasettelusta tekee myös mielenkiintoiseksi sen, että tontin omistava herra Vänskä onnistui aikoinaan nappaamaan yhden perheenjäsenistä ja tekemään tästä piiraan.


Nyt Petteri on ottanut elämäntavoitteekseen kiusata vanhaa miestä ja kauan tämä jaksoikin heidän metkujaan katsella, kunnes hänen päivänsä olivatkin luetut. Herra Vänskän sukulainen, Tuomas, perii arvokkaan tontin maaseudulta ja päättää kunnostaa sen myyntiä varten. Domhnall Gleesonin esittämä Tuomas on Harrods-tavaratalon leluosaston vastaava, joka on pakkomielteinen monestakin asiasta. Mies on hyvin pikkutarkka ja tunnollinen työntekijä, joka pyrkii saamaan ylennyksen työpaikallaan.

Eräänä päivänä tämä ylennys meneekin tavaratalon johtajan tuhlaajapojalle, mikä saa Tuomaksen sekoamaan ja menettämään työpaikkansa. Arvokas tontti takataskussaan mies päättää matkustaa maaseudulle pistääkseen perinnön rahoiksi. Tuomas toivoo avaavansa tontista saaduilla rahoilla oman lelukaupan, jolla hän pääsisi kostamaan entiselle työnantajalle. Päästessään paikan päälle häntä odottaakin suuri yllätys - Petteri Kaniini.


Tarina on hyvinkin yksinkertainen perimmiltään, mutta se ajaa kyllä asiansa. Vaikka se osaakin ajoittain yllättää nerokkailla ideoillaan, kovin montaa sellaista emme elokuvan aikana valitettavasti näe, minkä vuoksi se ei tarraakaan katsojaa mukaansa sen kummoisella tavalla. Pystymme toki investoitumaan tarinaan ja sen tarjoamiin hahmoihin juuri sen verran, ettei katselu mene ihan pakkopullasta, mutta samaan aikaan se ei tunnu pitävän sisällään mitään tavanomaisesta poikkeavaa tai omaperäistä, mikä onnistuisi tempaamaan katsojan kunnolla mukaansa.

Elokuva pitää sisällään veikeän tunnelman, asiansa ajavia roolisuorituksia ja hyvin ylienergisen luonteen, jotka muodostavat jokseenkin toimivan kokonaisuuden. Mistä minun kuitenkin täytyy nostaa hattua, on elokuvan upea tekninen toteutus. Kanit ja muut eläimet näyttävät uskottavan varteenotettavilta, vaikka niiden ulkonäkö ja kehon motoriikka muistuttaisivatkin ajoittain ihmisille tavanomaisia piirteitä. Siitä huolimatta eläimet tuntuvat sopivan elokuvan luomaan satumaiseen maailmaan, joka pitää sisällään paljon väriä ja autenttisuutta.


Petteri Kaniini on asiansa ajava perhe-elokuva, joka kaavamaisuudestaan huolimatta onnistuu ajoittain tarjoamaan katsojalle sitä toivottua viihdettä. Vaikka huumori ei ole elokuvassa aina osuvaa, onnistuvat kanit ajoittain tarjoamaan jonkin verran huvittavia tilanteita pitääkseen elokuvan edes jollain tasolla miellyttävänä. Sanotaanko näin, että vaikka elokuva ei merkittäviä rajoja rikokaan materiaalinsa suhteen, saa se aika ajoin ainakin perheen nuorimmat viihtymään hetken, jos toisenkin, näytön äärellä. Uskoisin, että klassisempi lähestymistapa alkuperäismateriaaliin olisi voinut olla ehkä parempi ratkaisu, mutta ajaa tämäkin keskitasoinen toteutus varmasti asiansa tuntemassamme ylienergisessä nykymaailmassa.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 1.6.2021
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit