Jungle Cruise (2021) - arvostelu

 

Ohjaus:Jaume Collet-Serra
Pääosissa: Dwayne Johnson, Emily Blunt, Jack Whitehall,
Jesse Plemons, Paul Giamatti, Edgar Ramirez, Veronica Falcón,
Dani Rovira, Quim Gutiérrez, Dan Dargan Carter, Andy Nyman
Genre: Seikkailu, Toiminta, Komedia
Kesto: 2 tuntia 7 minuuttia

Pitkän ja suurimmaksi osaksi menestyksekkään piirroselokuvaputken jälkeen Disney on viime vuosikymmenen aikana pyrkinyt uudelleenfilmatisoimaan suurimpia onnistumisiaan fotorealistisempien elokuvien muodossa. Menestys niissä on ollut ailahtelevan tasoista ja se johtuukin siitä, että itse lähestymistavat ovat olleet turhan suoraviivaisia ja sieluttomia perusteiltaan. Tällä kertaa hyppäämmekin uuden seikkailun pariin, joka ei perustuisi aiempiin tuotoksiin, mikä on lupaavaa kuulla. Jungle Cruise on vuonna 2021 ensi-iltansa saanut toimintapainoitteinen seikkailuelokuva, joka on inspiroitunut Pirates of the Caribbean -elokuvien tapaan Disneyland -teemapuiston laitteeseen.
 
Elokuvan suunnittelu alkoi jo 2000-luvun puolessa välissä ja tuolloin sitä tähdittämään valittiin Tom Hanks, sekä Tim Allen. Suunnitelmien muuttuessa ja vuosien vieriessä Jungle Cruise aloitti varsinaisen tuotantoprosessinsa vuonna 2018, jolloin pääosiin palkattiin vetovoimaiset Dwayne Johnson ja Emily Blunt. Odotukseni tuotosta kohtaan olivat suhteellisen alhaiset. Markkinointimateriaali ei nimittäin tuntunut tempaavan minua mukaansa vielä tuolloin. Onnistuiko elokuva kuitenkin yllättämään positiivisesti vai oliko kyseessä taas yksi tyhjänpäiväinen kokoperheen elokuva?



Peloton ja seikkailunhaluinen tutkija Lily Houghton matkustaa Lontoosta Amazonin viidakkoseudulle etsimään ikivanhaa puuta, jolla on parantavia voimia ja joka voisi mullistaa lääketieteen tulevaisuuden. Hän lyöttäytyy yhteen letkeitä puujalkavitsejä viljelevän kippari Frank Wolffin kanssa, joka pyörittää paikallista nähtävyysristeilyä omalla ränsistyneellä paatillaan. Parivaljakko löytää itsensä keskellä hurjaa seikkailua, jonka aikana he kohtaavat sademetsän petollisen kauniissa kätköissä lymyileviä lukemattomia vaaroja ja yliluonnollisia voimia. Valitettavasti joku muukin hamuilee puun voimien perään...

Kuten sanoin aiemmin, odotukseni olivat elokuvaa kohtaan aika alhaiset. Yllätyksekseni se kuitenkin vakuutti minut lupaavuudestaan jo vauhdikkaan avauskohtauksen muodossa, joka toden teolla tempaa katsojan kuin katsojan mukaansa. Se virittää aistimme valmiiksi tulevia koitoksia varten, mikä oli jopa suotavaa, sillä elokuva jatkaa samanlaisella tykityksellä lähes koko kestonsa ajan. Jungle Cruise on kieltämättä hyvin positiivinen yllätys ja monella tapaa, joten lähdetään puimaan sitä nyt syvemmälle.


Emily Bluntin esittämä Lily Houghton on hyvin suorasanainen, seikkailunhaluinen ja uhkarohkea tutkija, joka on pyrkinyt veljensä Jack Whitehallin esittämän MacGregor Houghtonin kanssa saada päteviä retkikuntalaisia brittiläiseltä arvostetulta tutkimusseuralta mukaansa. Koska Lontoossa päämajaa pitävä tutkimusseura ei hyväksy naistutkijoita, käyttää Lily veljeään etunenässä esitelläkseen poikkeuksellisen tutkimusmatkan seuran edustajille. Idea lakaistaan maton alle kuitenkin nopeasti ja Lily päättää ottaa kohtalon omiin käsiinsä.

Varastettuaan historiallisen korun tutkimusseuralta, hän lähtee veljensä kanssa Amazonin viidakkoseudulle etsimään legendaksi muodostunutta ikivanhaa puuta. Valitettavasti tämän korun oli tarkoitus mennä kultaharkoilla maksaneelle saksalaiselle totalitaristille prinssi Joachimille, joka lähteekin Lilyn perään saadakseen omaisuutensa takaisin päästettyään Lilyn käsistään. Lily ja MacGregor yrittävät löytää paatin tutkimusmatkaansa varten ja he törmäävätkin hyvin oikukkaaseen ja erikoislaatuiseen Dwayne Johnsonin esittämään kippariin Frank Wolffiin, joka suostuu viemään kaksikon kohteeseen kunnollista maksua vastaan.


Jos jotain elokuvasta täytyy sanoa, niin mainitsisin ehdottomasti sen, kuinka vauhdikas ja mukaansatempaava se osaa olla. Etenkin ensimmäisellä puoliskolla etenemme tarinassa hyvin jouhevasti eteenpäin vailla sen suurempia kompastumisia. Elokuva on kieli poskessa tehty kokonaisuus, joka onneksi myös tiedostaa olevansa naurettavan ylilyövä ja korni kadottamatta samalla kuitenkaan tietynlaista uskottavuutta, mikä pitääkin katsojan yllättävän pitkään kiinni liimattuna näyttöön. Tämän vuoksi katselukokemus onkin niin viihdyttävä ja se tuntuu tarjoavan enemmänkin kuin vain aivotonta viihdettä.

Ei ainoastaan, että elokuva on viihteellisesti yllättävän miellyttävää seurattavaa, muistaa se myös keksittyä olennaisiin rakenteellisiin yksityiskohtiin. Hahmot ovat hyvin pohjustettuja alusta asti ja pääsemme katsojina invesoitumaan heihin ongelmitta elokuvan mittaan. Hahmojen motiivit ovat myös hyvin vahvoja ja uskottavia elokuvassa, mikä yllätti minut täysin. Lily haluaa löytää ikivanhan puun kehittääkseen lääketiedettä, Frank päättää auttaa tätä saadakseen sievoisen summan velkojaan varten ja prinssi Joachim jahtaa heitä hyötyäkseen itse puun yliluonnollisista voimista.


Karismaattiset näyttelijät varastavat show'n näyttävästi. On hauskaa nähdä, kuinka he heittäytyvät täysillä rooleihinsa ja pitävät hauskaa niiden kustannuksella. Kemia Dwayne Johnsonin ja Emily Bluntin välillä on miellyttävää seurattavaa, vaikka ennakkoon sitä ajattelisi, etteivät nämä kaksi koskaan toimisi samassa elokuvassa. Elokuvan kevytmielisyys ja kornius kuitenkin mahdollistaa sen, että pienetkin ylilyönnit toimivat näytöllä vaivattomasti. Jesse Plemons taas ei pidättele itseään ollenkaan. Seuraamme katsojina, kuinka tämä saksalaistaustainen prinssi kamppailee vihanhallintaongelmiensa kanssa ja purkaa vihaansa esimerkiksi ampiaisiin.
 
Jos muut hahmot olisivat olleet autenttisenttisempia, niin kyseinen hahmo olisi tuntunut hyvin kornilta ja ylilyövältä, mutta tällä kertaa se toimii hyvin. Visuaalisesti Jungle Cruise vakuuttaa laadukkuudellaan. Ei ainoastaan, että elokuvaa on miellyttävää seurata, mutta se onnistuu välittämään fantasialla höystetyn maailman uskottavalla tavalla näytön toiselle puolelle. Kuvaus on tarkoin mietittyä, vaikka toiminnan aikana välillä kuva turhan ailahtelevaksi muuttuukin. Värimaailma tarjoaa paljon räikeyttä ja satumaista tunnelmaa, joka jää todellakin elämään pitkin elokuvaa. Yksittäisiä hetkiä lukuunottamatta efektit yllättävät varteenotettavuudellaan, mikä on hienoa nähdä.


Vaikka olenkin puhunut elokuvasta enimmäkseen ylistävällä tavalla, ei se kuitenkaan selkeitä ongelmia ole onnistunut välttämään. Jungle Cruise tuntuu olevan turhan pitkä tässä muodossaan, eikä sen takia, että se pitäsi sisällään turhia yksityiskohtia, vaan koska siltä tuntuu loppuvan ideat kesken ennen varsinaista loppurutistusta. Hurjan vauhdikkaan ensimmäisen kolmanneksen jälkeen toinen tuntuu hiukan lainehtivan tyhjyydessä. Tarina ei oikein etene mihinkään, eikä varsinaista tarvetta tauolle tuntuisi olevan, mutta sellaisen kuitenkin saamme. Tämän vuoksi elokuva ei enää samalla tavalla onnistu tempaamaan mukaansa viimeisen kolmanneksen aikana kuin elokuvan alussa, mikä on sääli.

Jungle Cruise on hyvin vauhdikas, ylilyövä, mutta viihdyttävä seikkailuelokuva, joka tarjoaa paljon materiaalia laidasta laitaan. Emme ainoastaan saa nasevaa komediaa osaksemme, mutta pysymme ajoittain jopa jännityksessä sademetsän vaanivilta vaaroilta. Toiminta yllättää räjähtävyydellään ja romantiikka ajaa asiansa. Elokuvan seikkailuhenkisyys välittyy kuitenkin joka tapauksessa valloittavalla tavalla näytön toiselle puolelle ja katsojina pystymme hetkeksi unohtamaan omat ongelmamme nauttiaksemme hurjasta kyydistämme. Jungle Cruise muistuttaa monella tapaa Indiana Jones-, Muumio-, sekä Pirates of the Caribbean -elokuvia, eikä se edes peittele sitä. Siitä huolimatta positiivinen yllätys, jota lapset tulevat varmasti rakastamaan ja jolle aikuiset tulevat naurahtelemaan.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 29.7.2021
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit