Jurassic World: Kaatunut valtakunta | Jurassic World: Fallen Kingdom (2018) - arvostelu

 

Ohjaus: Juan Antonio Bayona
Pääosissa: Chris Pratt, Bryce Dallas Howard, Rafe Spall,
Justice Smith, Daniella Pineda, James Cromwell, Toby Jones,
Ted Levine, B. D. Wong, Isabella Sermon, Geraldine Chaplin
Genre: Toiminta, Seikkailu
Kesto: 2 tuntia 8 minuuttia

Hyvin menestyksekkään Jurassic Park -elokuvasarjan uudelleenkäynnistymisen myötä uutta Jurassic World -elokuvatrilogiaa alettiin suunnittelemaan ja viemään eteenpäin. Jatko-osan päätuottajat Colin Trevorrow ja Steven Spielberg päättivät yhteistuumin palkata espanjalaisen Juan Antonio Bayonan ohjaamaan tulevaa elokuvaa ja vaikka alkuun suunnitelmat menivätkin ristiin aikataulutusten kanssa, mies saatiin ohjaimen peräsimeen ideoimaan jatkoa hyvin vastaanotetulle Jurassic Worldille.

Tosin kuin edellisen osan kanssa, Jurassic World: Kaatunut valtakunta -elokuvan tuotanto tuntui menevän enemmän suunnitelmien mukaisesti, mikä oli positiivista huomata. Ottaen huomioon, että aiemmin käsikirjoitukset olivat aiheuttaneet tekijöille paljon päänvaivaa, tällä kertaa kaikki olivat samalla aaltopituudella. Jurassic World: Kaatunut valtakunta sai ensi-iltansa vuonna 2018 ja menestyksestään huolimatta jakoi katsojien mielipiteet kahtia. Ansaitsiko odotettu jatko-osa krititikkinsä?


Kolme vuotta on kulunut Jurassic World -teemapuiston luhistumisesta ja Yhdysvaltain senaatti on ottanut tehtäväkseen sopia siellä elävien dinosaurusten kohtalosta. Isla Nublarin uinuva tulivuori on aktivoitunut, mikä on saanut ihmiset liikkeelle protestoimaan eläinten oikeusten puolesta. Painavia kysymyksiä käsittelevä senaatti päättää kuitenkin jättää dinosaurukset oman onnensa nojaan vastaanottamaan historiallisesti tutun kohtalonsa. Tämä päätös ei kaikkia tahoja kuitenkaan odotetustikaan miellytä.
 
Tohtori John Hammondin yhteistyökumppani Sir Benjamin Lockwood päättää tehdä asialle jotain ja pistää avustajansa Eli Millsin vastaamaan yhdentoista dinosauruslajin siirtämisestä uudelle prototyyppisaarelle, jossa eläimet pääsisivät vapaasti elämään omillaan. Tämä palkkaa Jurassic Worldin operatiivisena johtajana toimineen Claire Dearingin, velociraptorkouluttajan Owen Gradyn, paleontologisen eläinlääkärin Zia Rodriguezin, analyyttisen teknikon Franklin Webbin, sekä Ken Wheatleyn johtaman palkkasoturijoukon. Onko operaatiossa perää vai lähtevätkö suunnitelmat lapasesta?


Jurassic World: Kaatunut valtakunta on hyvin kiehtova elokuva monestakin näkökulmasta katsottuna. Ei ainoastaan, että sillä oli muutenkin järkyttävät suorituspaineet edellisen osan menestyksen johdosta, mutta konseptia piti viedä pikkuhiljaa seuraavalle tasolle, jonka tarkoituksena on muuttaa jo moneen kertaan kierrätettyä kaavaa. Sanotaanko heti kättelyssä näin, että vaikka se tuttuja piirteitä pitikin sisällään tiettyjen ideoiden valossa, oli ne onnistuttu muovaamaan tarpeeksi omaperäisiksi yksityiskohdiksi pidemmällä matkalla. Elokuva on siitä erikoinen tapaus, että se koostuu kahdesta erillisestä tarinasta, joita on pyritty yhdistämään mahdollisimman luontevasti yhteen pakettiin.
 
Vaikka voisinkin argumentoida sitä, että tuotos tuntuu kiirehtivältä ja hieman aliravitulta rakenteellisesta näkökulmasta katsottuna, tekee Juan Antonio Bayona kaikkensa saadakseen kokonaisuuden niin sanotusti sykkimään elämää. Elämää elokuvassa tarjoillaankin moneen lähtöön, sillä missään vaiheessa ei katselun aikana tunnu siltä, että se matelisi tai polkisi liian kauan paikallaan. Tarinakokonaisuus etenee jatkuvasti eteenpäin ja tempaa katsojan mukaansa. Ensimmäinen puolisko keskittyy Jurassic Park -elokuville jossain määrin tuttuun asetelmaan, jossa saarelle mennään pelastusoperaation merkeissä pyydystämään eläimiä turvaan.
 

Vaikka tunnelmallisesti tarina tuntuukin vakuuttavan pahaenteisellä ja vaarallisella luonteellaan, juostaan prosessin läpi aika huolettomasti ja jossain määrin jopa välinpitämättömästi jättäen yksityiskohdat oman mielikuvituksen varaan. Toki, tärkeimmät tapahtumat käsitellään näytöllä vaivattomasti ja mukaansatempaavasti, mutta yksityiskohdille ei jätetä paljoakaan hengitystilaa, minkä vuoksi valtavat alustetut panokset valuvat osittain hukkaan näytön ulkopuolelle jätetyistä aspekteista. Siitä huolimatta ensimmäinen puolisko pitää sisällään muutaman hyvin vaikuttavan kohtauksen, jotka nostavat selkäkarvat pystyyn erinäisistä syistä.
 
Toinen puolisko taas tuntuu paljon enemmän kokeilunhaluisemmalta ja moniulotteisemmalta jatkumolta. Tarina ajautuu mustan pörssin maailmaan, jossa laittomat eläinkaupat kukoistavat ja dinosaurukset ovat markkinoiden halutuinta sijoitusomaisuutta. Vaikka elokuvasarja onkin leikitellyt eläinkaupan idealla aiemminkin jokseenkin primitiivisellä tasolla, näin kirjaimellista käsitystä emme ole aiemmin saaneet viittauksista. Surrealistiselta tuntuva asetelma lähtee odotetustikin käsistä, jonka aikana luonto ottaa niin sanotusti ohjat takaisin vieden kartanossa vierailevat ihmiset kaaoksen partaalle.


Toinen puolisko alkaakin muuttumaan hyvin painostavaksi jännitysnäytelmäksi, jossa ohjaajan kauhutausta alkaa pilkistämään nurkan takaa. Lockwoodin kartanoon sijoittunut tilanne tuo todellakin innostuksen tunteen esille, sillä emme ole katsojina aiemmin päässeet kokemaan mitään vastaavaa näin pienessä mittakaavassa. Tämä pienimuotoisuus herättääkin elokuvan tunnelmallisen puolen kunnolla henkiin ja loppumatka onkin muutamista erikoisista ja kliseisistä ratkaisuista huolimatta silkkaa viihdettä. Ohjaaja tekee mielestäni myös yhden rohkeimmista ratkaisuista elokuvasarjassa koskaan Isabella Sermonin esittämän Maisie Lockwoodin hahmoon liittyen.
 
Se idea valitettavasti menee ikävästi tarpeettoman ylikuormituksen puolelle, joka vetää katsojan vain hetkellisesti pois elokuvasta. Teknisestä näkökulmasta katsottuna Jurassic World: Kaatunut valtakunta on pääosin vaikuttavaa seurattavaa. Ei ainoastaan, että visuaaliset efektit yllättävät yksityiskohtaisuudellaan, mutta käytännölliset toimet pitävät eläinten ''realistisen'' luonteen yllä upealla tavalla. Kuvaus on hyvin monipuolista. Seuraamme tapahtumia sekä suuremmasta skaalasta, jossa eeppisyys purkautuu valkokankaan läpi, mutta myös pienemmästä, joka tuo vaaran ja jännityksen tunteen vaikuttavasti pintaan.


Jurassic World: Kaatunut valtakunta on saanut paljon kritiikkiä ja hyvin ymmärrettävistä syistä. Konseptin futuristiset ideat alkavat kukoistamaan, mikä saattaa monista katsojista tuntua vieraannuttavalta ajatukselta. Kaikki tämä kehittynyt teknologia, mutta mikään ei tunnu pysyvän siltikään kontrollissa. Ihmiset oppivat tietenkin virheistään, mutta samoihin saappaisiin voi uskottavasti astua vain muutaman kerran uudestaan, kunnes se alkaa muuttumaan ylilyöväksi. Voihan sitä sanoa myös argumentoida, että dinosaurusten olemassaolo ihmisten maailmassakin on ylilyövä ajatus, enkä ole todellakaan eri mieltä. Mutta tietyn sortin uskottavuus säilyy tieteen puolesta, jota elokuvassa yritetään esitellä aktiivisesti.
 
Elokuva on mielestäni mainettaan parempi kokonaisuus, joka olisi luultavasti kahdessa osassa tai pidemmässä kestorajoituksessaan pystynyt sukeltamaan syvemmälle pinnalla kelluvien teemojen sekaan käsitelläkseen niitä yksityiskohtaisemmin. Siitä huolimatta se osaa viihdyttää ja tuo ennennäkemättömän rohkeita ideoita pöydälle katsojien vastaanotettavaksi. Vaikka elokuva jääkin Jurassic Park -elokuvien keskikastiin laatunsa puolesta, on se monella tapaa miellyttävä yllätys. Tapahtumat jäävät myös kiehtovalla tavalla auki seuraavaa osaa ajatellen, joten siinä olisi potentiaalia mitä omaperäisimmälle jatko-osalle.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 9.6.2022
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit