Casper (1995) - arvostelu

 

Ohjaus: Brad Silberling
Pääosissa: Malachi Pearson, Christina Ricci, Bill Pullman,
Cathy Moriarty, Joe Nipote, Joe Alaskey, Brad Garrett, Eric Idle,
Garette Ratliff Henson, Jessica Wesson, Amy Brenneman
Genre: Komedia, Fantasia, Perhe
Kesto: 1 tunti 40 minuuttia

"Can I keep you?"

Tällä kertaa uppoudummekin syvälle lapsuuden muistojen uumeniin, jonka siimeksistä paljastuu nostalginen Casper-elokuva. Tuotoksella on oma pieni paikkansa sydämeni pohjalla, joka on kuitenkin ajan kanssa jäänyt jo enemmän tai vähemmän unholaan. Casper on vuonna 1995 ensi-iltansa saanut koko perheen komediaelokuva, jonka ohjauksesta vastaa yhdysvaltalainen Brad Silberling. Ohjaajan esikoiselokuvana toimiva teos pohjautuu Harvey Comics -sarjakuvakustantamon Kasper kiltti kummitus -nimiseen hahmoon, joka on noussut ajan mittaan todelliseksi kansan suosikiksi. Pitääkö elokuva edelleen pintansa vai onko ajan hammas valitettavasti turmellut sen jo?

Haamutohtori James Harvey saapuu tyttärensä Katin kanssa vanhan vetoisaan Whipstaff-sukukartanoon, jossa heitä odottaa todellinen yllätys. Sen ahne omistaja, Carrigan Crittendon, on palkannut tohtori Harveyn karkottamaan näkymättömät asukit tieltä, jotta tämä pääsisi käsiksi myyttien täyteiseen aarteeseen kiinni. Skeptisenä kuulemastaan, kaksikko majoittautuu kartanoon aloittaakseen työnsä, kunnes ''tuonpuoleinen maailma'' herää ihkaoikeana henkiin heidän ympärillään. Kartanossa asusteleva Haamutrio nauttii elämästään riiviöinä täysillä pelotellen tunkeilijoita päivät pitkät. Heidän kanssaan asuva Casper taas toivoo löytävänsä itselleen ystävän.


Muistan kuin eilisen, kuinka innokkaasti katsoin tätä elokuvaa pienenä pojannulikkana. Siihen liittyy paljon lämpimiä muistoja, minkä vuoksi olikin mielenkiintoista nähdä monen vuoden tauon jälkeen, kuinka nämä muistot pitäisivät lopulta pintansa. Onko elokuva tosissaankin hyvä vai oliko se vain ajan kultaama muisto menneisyydestä? Casper on vähän molempia, mutta onneksi juuri sopivissa määrissä. En välttämättä sanoisi sitä mahtavaksi tai kovinkaan erikoiseksi perimmiltään, mutta siinä on muutamia vakuuttavia elementtejä, jotka tekevät siitä tavanomaista merkityksellisemmän kokonaisuuden.
 
Seuraamme elokuvassa Bill Pullmanin esittämää tohtori James Harveytä ja hänen tytärtään, Christina Riccin esittämää Katia, jotka elävät elämäänsä enemmän tien päällä kuin paikoillaan. Tämä johtuu tietenkin isän erikoislaatuisesta työnkuvasta, joka on osoittautunut raastavaksi taakaksi teini-ikään parhaillaan puskevalle tytölle. James nimittäin työskentelee psykiatrina, mutta kuolleille ihmisille. Hän väittää auttavansa haamuja pääsemään tuonpuoleiseen ratkomalla heidän kesken jääneitä tehtäviään. Perheen maine ei tietenkään ulkopuolisesta kaduntallaajasta katsottuna kovin ''viileältä'' vaikuta, minkä vuoksi Kat joutuukin kestämään pientä kiusoittelua muiden lasten toimesta.


James taas luulee tutkimustyönsä ja sen huolellisen analysoimisen johdattavan hänet edesmenneen vaimonsa eteen joku päivä. Vaikka toiveajatteluna hän tätä mahdollisuutta pitääkin, hautaa hän tämän ajatuksen kaiken varuilta pääkoppansa sisälle odottamaan sopivaa hetkeä. Cathy Moriartyn esittämä Carriganina tunnettu Catherine Crittenden perii isältään vanhan ja asuinkelvottomaksi todetun Whipstaff-kartanon. Vihan puuskassa nainen heittää isänsä testamentin liekkeihin, jonka lämpö yllättäen paljastaa mysteerisen salakirjoituksen. Kirjoitus viittaa siihen, että kartanossa piilottelisi kallisarvoinen aarre, jonka omahyväinen nainen haluaa itselleen.

Taloon mentäessä hän huomaakin pian, että tehtävästä tulee astetta hankalampaa, sillä näkymättömät asukit pelottelevat heidät takaisin ulos. Carrigan kokeilee asianajajansa Eric Idlen esittämän Dibsinä tunnetun Paul Plutzkerin kanssa kaikkia vaihtoehtoja savustaakseen haamut pois tontilta, mutta turhaan. Yllättäen nainen törmää tohtori Harveyn teleivisioituun mainokseen, jonka inspiroimana hän palkkaa miehen häätämään kummittelijat pois. Tästä se tarina sitten lähteekin pikkuhiljaa eskaloitumaan. On jopa yllättävää huomata, kuinka paljon tietoa saamme irti alustuksen aikana. Pääsemme helpon oloisesti kiinni käsiteltäviin hahmoihin ja heidän motiiveihinsa.
 

Vaikka näin aikuisiällä Casper onkin vain asiansa ajava elokuva, tarjoaa se lapsille paljon tärkeitä moraalisia opetuksia elämästä ja sen koukeroista. Samaan aikaan tasapainona toimivat kyseenalaiset vitsit ja letkautukset, jotka saattavat ajoittain lyödä ohi maalistaan. Materiaali on kuitenkin monipuolista seurattavaa, minkä vuoksi elokuva pitkästytä yksitoikkoisuudellaan. Casper on toki täynnä epäloogisuuksia ja järkyttävän kliseisiä ratkaisuja, mutta kolikon kääntöpuolella säteilee kovasti sykkivä sydän, joka tuo oman miellyttävän painoarvonsa teokselle. Elokuva alustaa asetelmansa hyvin suoraviivaisesti ja mukaansatempaavasti.
 
Yksinkertaisuudestaan huolimatta se onnistuu miellyttämään katsojaa leikkisän viattomalla luonteellaan, joka varmasti viihdyttää perheen pienimpiä ja miksei myöskin vanhempia osapuolia vallan mainiosti. Tuotannollisesti elokuva on asiansa ajava kaiken kaikkiaan. Vaikka nykymittapuulla visuaaliset efektit saattavatkin paistaa ikävästi läpi näytöltä, olivat ne aikaansa nähden varmasti poikkeuksellisen vaikuttavia vastaanotettavia. Tunnelmallisesti elokuva pujottelee lajityyppien välillä toimivasti, vaikka pääpaino lopulta sijoittuukin enemmän komedisiin ja fantasiapainoitteisiin elementteihin. James Hornerin sävellykset jäävät mieleen ja loppua kohden sitä alkaa jopa itse hyräilemään mukana.


Casper on hyvä elokuva, joka ei taivasta välttämättä halkaise toteutuksellaan, mutta pitää sisällään monia upeita piirteitä. Etenkin sydän on paikallaan ja se sykkii oikeassa tahdissa. Materiaali soveltuu kaikenikäisille, vaikka muutamat kohtaukset saattavatkin ehkä vähän jännittää ensimmäiseltä istumalta. Vaikka en antanutkaan nostalgialle tilaa vaikuttaa kokemukseeni, on se vain myönnettävä, että uusintakatselu teki hyvää pitkästä aikaa. Elokuva herätti nimittäin lämpimiä muistoja ja miellyttäviä tunteita, joiden parissa on mukavaa olla. Pienimmille katsojille Casper toimii ikään kuin ensimmäisenä askeleena kohti ''kauhun'' maailmaa, joka odottaa heitä varmasti vuosien päästä luokseen.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 14.10.2022
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit