Halloween Ends (2022) - arvostelu

 

Ohjaus: David Gordon Green
Pääosissa: Jamie Lee Curtis, Andi Matichak,
James Jude Courtney, Nick Castle, Will Patton, Rohan Campbell,
Kyle Richards, Michael O'Leary, Omar Dorsey
Genre: Kauhu, Jännitys
Kesto: 1 tunti 51 minuuttia

Halloween-elokuvat heräsivät Michael Myersin mysteerin tapaan takaisin henkiin vuonna 2018 David Gordon Greenin ensimmäisen samannimisen jatko-osan muodossa, joka toimisi uutena jatkumona John Carpenterin alkuperäiselle osalle. Vastaanotto oli alkuun hieman skeptisen oloista, mutta ajan kanssa se löysi tiensä elokuvasarjan kannattajien sydämiin. Vuonna 2021 ensi-iltansa saanut Halloween Kills taas lähti mässäilemisen tielle kokeilemaan onneaan ja taso olikin sen mukaista. Vastaanotto oli karumpaa ja syystäkin. Nyt ohjaajalla on mahdollisuus pistää saaga niin sanotusti nippuun ja antaa Michaelille, sekä Laurielle heidän ansaitsemansa läksiäiset.


Neljä vuotta on ehtinyt kulua pahamaineisen Michael Myersin verisestä paluusta Haddonfieldiin. Tapahtumien aiheuttamat vastoinkäymiset eivät ole kuitenkaan kuvasta kadonneet, sillä edelleenkin uppiniskaisena selviytyjänä tunnettu Laurie Strode joutuu kuulemaan valintojensa kuolettavasta merkityksestä. Kaupunki on kuitenkin pikkuhiljaa parantumassa traumaattisesta luvusta, joka aikanaan sai kaikki vähintäänkin varpailleen. Laurie asuu nyt lapsenlapsensa Allysonin kanssa rauhallisissa merkeissä eläen elämää vihdoin vapaana pelosta ja jatkuvasta piinasta.

Eräänä päivänä kuvaan astuu nuori Corey Cunningham, jota syytetään lapsen kuolemantuottamuksesta. Syyttömäksi lopulta tuomioistuimessa todettu nuorukainen menettää lupaavan elämänsä ja maineensa joutuen tuuliajolle etsimään uutta suuntaa tulevaisuudelleen. Häneen kohdistuva viha ja inho pistää ohimennen Laurien silmään, joka päättää auttaa tätä takaisin normaalin elämän jyvälle. Hän ystävystyy Allysonin kanssa ja tapailemisen yhteydessä pieni romanssin poikanenkin alkaa pikkuhiljaa potkimaan. Coreyn menneisyys ei kuitenkaan jätä tätä rauhaan, vaan alkaa viemään häntä auttamattomasti kohti silmiäavaavia paljastuksia.


Halloween Ends on hyvin ristiriitainen elokuva monestakin näkökulmasta katsottuna. Ei ainoastaan, että se tuntuu ajautuvan täysin sivutielle elokuvasarjan kokonaisvaltaisen tarinakaaren suhteen, mutta sen varsinainen kulminoiminenkin jää ikävästi puolivillaiseksi. Elokuvan avauskohtaus esittelee Rohan Campbellin esittämän Corey Cunninghamin ja tämän hirveimmän päivän tapahtumat katsojan vastaanotettavaksi. Vahingollinen kuolemantuottamus leimaa miehenalun maineen mustaksi ympäri kaupunkia ja kaikki työ, mitä hän on tulevaisuutensa eteen tehnyt, valuu tuosta vain hukkaan. Tämän jälkeen hyppäämmekin Jamie Lee Curtisin esittämän Laurie Stroden matkaan.

Hän kirjoittaa parhaillaan kirjaansa Michael Myersista, verilöylyistä ja omista kokemuksistaan tapahtumien keskellä. Nainen päättää puristaa viimeiset ajatuksensa ja tunteensa paperille ennen kuin hän jättäisi kaiken tämän taakseen nauttiakseen elämästään täysillä. Valitettavasti kohtalolla on omat suunnitelmansa naisen varalle. Erilaisuudestaan huolimatta Halloween Ends -elokuvan ensimmäinen puolisko pitää katsojan kiinnostuneena tulevasta, vaikka saammekin odottaa poikkeuksellisen pitkään pahamaineisen veitsimiehen ilmestymistä näytölle. Siinä on tosin sekä hyvät, että huonot puolensa. Yhdestä näkökulmasta katsottuna Michael Myersin läsnäolo olisi nostanut tunnelman kattoon alusta asti, mutta se olisi samalla taas ollut yksitoikkoista elokuvantekoa aiempiin osiin verrattuna.


Tällä kertaa mies jätetään odottelemaan kärsivällisesti tapahtumien ulkopuolelle omaa hetkeään. Kysymykset nousevat pikkuhiljaa pintaan, mutta niin myös hämmennys siitä, että mistä elokuvassa olisi perimmiltään kyse. Pitkään näytti jo siltä, että Halloween Ends alustaisi Scream-elokuvasarjan tavoin jotain mielenkiintoista uudelle sukupolvelle, mutta ei. Vaikka elokuva pitääkin vakuuttavasti mysteerin tulevasta yllä, ovat johdattelevat vihjeet turhankin selkeitä, minkä vuoksi tarina rupeaa muuttumaan ennalta-arvattavammaksi mitä pidemmälle siinä etenemmekin. Arvostan tekijöitä siitä, että he yrittävät tuoda jotain erilaista tarjottimelle, mutta kun sen äärelle ei kuitenkaan uskalleta jäädä ja sukeltaa syvemmälle, kompastelee konsepti lopulta omiinkin jalkoihinsa sen seurauksena.

Kuten aiemmatkin osat, Halloween Ends ottaa itsensä hyvin vakavasti, mikä on mielestäni ihan hyvä ratkaisu näin elokuvasarjan pitkäjänteisyyden kannalta. Tunnelma on hyvin synkkä ja alakuloinen, mikä taas korostaa vakuuttavasti Haddonfieldissä läpikäytyä traumaa ja sen ikiaikaista vaikutusta ihmisiin. Valitettavasti varsinaiset ongelmat kumpuavatkin rakenteellisessa mielessä inspiroimattomasta käsikirjoituksesta ja heikoista käänteistä, jotka ajavat elokuvan lopulta alas mukanaan. Ottaen huomioon, että konseptiin tuodaan jotain uutta ja tavanomaisesta poikkeavaa, ei laastaria uskalleta repäistä koskaan irti. Kun sen aika vihdoin koittaisi, niin elokuva turvautuu mukavuusalueensa sisälle kierrättämään samaa vanhaa kaavaa eri paketissa.


Vaikka Halloween Kills ei kovin kummoinen elokuva ollutkaan perimmiltään, oli siinä enemmän sitä vaadittavaa spektaakkelimaisuutta kuin tässä elokuvasarjan päättävässä osassa. Toki on hienoa nähdä kaiken päättyvän alkuperäisten hahmojen varaan, mutta kun takaisinmaksu tuntuu niin minimalistiselta, ei voi kuin ihmetellä lopputulosta. Ottaen huomioon, että yli puolet elokuvasta keskittyy toissijaisiin hahmoihin, on vaikea saada kaikkea intoa irti, kun varsinaiset voimat lyövät lopulta hynttyyt yhteen. Uskaltaisinkin väittää, että kyseisellä elokuvalla on pienoinen identiteettikriisi päällä, minkä vuoksi emme saa mistään näkökulmasta katsottuna juuri mitään merkityksellistä irti puhumattakaan tunnearvoista.

On jopa outoa ajatella, etten vihaa elokuvaa, vaikka rasittavan heikko se osaakin ajoittain olla. Siinä on nimittäin lupaavia piirteitä, jotka samalla myös tosin kulkevat ristiriidassa elokuvasarjan suuremmassa tarinakokonaisuudessa, mutta ainakin tuotos tuntuu alkuun kiehtovan erilaiselta ja mielenkiintoiselta. Kun näitä tarinakokonaisuuksia aletaan yhdistelemään viimeisessä kolmannessa yhteen, alkavat ongelmat kerääntymään kuin vuosittaisessa sukukokouksessa konsanaan. Edellisen osan brutaaliuteen ei tällä kertaa yletetä, vaikka muutamia näyttäviä tappoja tarjoillaankin pitkin elokuvaa. David Gordon Green yrittää myös nyökätä arvostavasti alkuperäisen osan suuntaan muutaman artistisen ratkaisun muodossa, joista kannattajat tulevat varmasti pitämään.


Halloween Ends on turhauttava elokuva kokonaisuudessaan, vaikka konseptia yritetäänkin venyttää moneen suuntaan. Tarina yllättää sekä kaavasta poikkeavalla tuoreudellaan, että pettää järkyttävän mitäänsanomattomilla käänteillään, jotka vain sekoittavat pakkaa entisestään. Ikävintä on huomata, että konsepti tuntuu pitävän sisällään pätevän elokuvan ja uskaliaita piirteitä, mutta kun toteutus jää näinkin heikoksi, ei voi muuta kuin pettyä näkemäänsä. On vaikeaa sanoa näin ennakkoon, että mitä kannattajat tulevat olemaan päätösosasta mieltä, mutta sen sanon ainakin, etteivät tekijät jää kylläisiksi työstään tai saamastaan palautteesta. Kritiikkiä se nimittäin tulee saamaan rutkasti ja syystäkin. On kiehtovaa nähdä mitä konseptilla tehdään seuraavaksi lähitulevaisuudessa, sillä pitkään ei elokuvasarjaa tulla pitämään arkussa ja se on vain fakta.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 11.10.2022
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit