Guardians of the Galaxy Vol. 3 (2023) - arvostelu

 

Ohjaus: James Gunn

Pääosissa: Chris Pratt, Zoe Saldana, Dave Bautista,

Karen Gillan, Pom Klementieff, Vin Diesel, Bradley Cooper,

Will Poulter, Sean Gunn, Chukwudi Iwuji, Linda Cardellini

Genre: Toiminta, Seikkailu, Komedia

Kesto: 2 tuntia 30 minuuttia

Marvel Cinematic Universe -elokuvasarjan kolmantenakymmenentenä toisena ja viidennen vaiheen toisena elokuvana toimii Guardians of the Galaxy Vol. 3, joka oli ollut pidemmän aikaa jäissä Disneyn ja ohjaajana toimivan James Gunnin välisen välirikon takia. Sosiaalisen median vaikuttajat löysivät Gunnin vuosien takaiset tätä nykyä kyseenalaiset twiitit, jotka eivät kuuleman mukaan edustaneet Disneyn tiukasti vahdittuja arvoja. Väliselkkauksen jälkeen kukaan ei enää uskonut, että mies saisi työtään takaisin puhumattakaan työskentelemisestä elokuvasarjan parissa. Toisin kuitenkin kävi, kun johtoporras päätti ottaa yhteyttä mieheen ja selvittää välit mahdollista paluuta varten.

Gunn ilmoitti kuitenkin viimeistelevänsä ensin vastapuolella kilpailijana toimivan DC Comicsin sarjakuviin perustuvan The Suicide Squad -elokuvan, ennen kuin hän lähtisi piirtämään tulevaisuuttaan pidemmälle. Osapuolet pääsivät sopuun viimeisestä elokuvasta, jonka jälkeen Gunn lähtisi DC Comicsin puolelle suunnittelemaan omaa elokuvauniversumia yllämainitun elokuvan saatua loistavat arvostelut maailmalla. Mutta miten Guardians of the Galaxy Vol. 3 -elokuvan sitten kävi? Onnistuiko ohjaaja lähettämään lämpimät jäähyväiset laadukkaan trilogian päättävän osan muodossa vai alkoiko keskittyminen nojaamaan jo Marvel-aikaa seuraavaan elämänvaiheeseen?

Galaksin Vartijat ovat löytäneet uuden kotinsa Knowhere-planeetalta, joka toimi aikaisemmin Taneleer Tivanin, eli Keräilijän, perustaman Exitar-nimisen kaivosiirtokunnan kotimaailmana. Eräänä rauhallisena päivänä heidän kimppuunsa singahtaa Sovereign-rodun ylipapittaren, Ayeshan, tuorein luomus - täydellisenä soturina toimiva Adam Warlock. Hektisten tapahtumien aikana Rocket joutuu kriittiseen tilaan. Auttaessaan ystäväänsä Vartijat huomaavat, että tämän sydämeen on ilmestynyt kauko-ohjattava tappokytkin, jota ei voi poistaa sellaisenaan. Kun taistelu on aikaa vastaan lähtevät he täyttä höyryä kohti Orgocorp-yhtiön päämajaa korjatakseen tilanteen.

Ensimmäinen Guardians of the Galaxy -elokuva onnistui kuin onnistuikin vakuuttamaan Marvel Cinematic Universen kannattajat siitä, että astetta tuntemattomammillakin konsepteilla on potentiaalia jaetussa universumissa. Ensimmäinen jatko-osa taas ajoi vain asiansa, vaikka se tuntuikin hieman ontuvan sitä toivottua tasapainoa ja karismaa, mikä teki edeltäjästä niin mahtavan. Siirrymmekin nyt toiseen ja viimeiseen jatko-osaan, jonka pitäisi sulkea Guardians of the Galaxy -elokuvatrilogian osittaisten jäähyväisten merkeissä. Vastaako tuotos kannattajien odotuksia vai jääkö se toisen osan tapaan vain asian ajavaksi lisäykseksi?

James Gunn on siitä hieno ohjaaja, että hän tekee kaiken palavasta tahdosta ja intohimosta, joka nojaa esimerkiksi vahvasti sarjakuvamaailmaan. Hänen asiantuntemuksensa ja arvostuksensa alkuperäismateriaalia kohtaan näkyvät aina näytöllä, vaikka lopputulos ei välttämättä toimisikaan saumattomasti. Hän pitää kuitenkin tyylistään aina kiinni ja yrittää tuoda uusia elementtejä työhönsä kehittyessään entistä taitavammaksi elokuvaohjaajaksi. Välittyykö tämä rakkaus tälläkin kertaa katsojien vastaanotettavaksi? Ehdottomasti. Ei kahta sanaakaan siitä, ettei hän olisi laittanut kaikkea peliin viimeistä osaa varten.

Elokuva alustaa asetelmansa varsin nopeasti, mutta tarpeeksi huolellisesti kuitenkin. Vaikka tapahtumat eskaloituvatkin nopeasti ensiminuuttien aikana, on aikaa säästetty rutkasti monenlaisille tuleville ideoille, jotka pääosin osuvat maaliinsa. Ollakseni rehellinen kanssanne, olin hieman peloissani ennakkoon Gunnin puolesta, koska paineet kasvoivat megalomaanisiksi häntä kohtaan elokuvasarjan viime aikaisten ailahtelevien suoritusten myötä. Hänen uskottiin kuitenkin kääntävän kurssin takaisin voittojen tielle. Sanotaanko näin, että vaikka tämäkään elokuva ei ensimmäisen osan tasolle ylläkään juuri millään tasolla, onnistuu se antamaan toivoa tulevalle.

Tarina puikkelehtii kahden aikakauden välillä, joista toinen keskittyy nykyhetkeen ja toinen Bradley Cooperin esittämän Rocketin menneisyyteen. Se on kuitenkin siitä erikoinen asetelma, että toinen näistä aikakausista tuntuu tarjoavan erinomaista laatua, kun taas toinen ailahtelee rajustikin kohtauksesta toiseen sekä tunnelmansa, että materiaalinsa puolesta. Vaikka teos tarjoaakin vastaanottavalle osapuolelle jossain määrin edellisten osien harmoniaa ja tunnelmaa, se ei onnistu valitettavasti nitomaan niitä yhteen ihan yhtä saumattomasti kuin esimerkiksi ensimmäinen osa, joka tuntui erottuvan joukosta tasapainonsa puolesta.

On myös erikoista huomata, että sivutarina tuntuu peittoavan päätarinan kokonaan. Eikä tässä puhuta pelkästään sisällön puolesta. Ei ainoastaan, että tämä ikään kuin sivutarinana toimiva Rocketin menneisyys tuntuu vievän kaiken huomion, mutta se todellakin onnistuu herättämään tunteita. Sen vaikutus on poikkeuksellisen vahva, eikä sen vaativa tematiikkakaan tunnu antavan helpolla periksi. Eläinrääkkäys on ollut viime vuosien aikana hyvinkin ajankohtainen aihe, joka on herättänyt tunteita ympäri maailman ja ymmärrettävästikin. Tämän vuoksi tuo aspekti tuntuukin elokuvassa osuvan niin hyvin maaliinsa, etenkin kun pidetty hahmo on tässä asiayhteydessä kohteena. 

Trilogian päättävä osa myös tiedostaa sen, mikä se on. Ohjaaja yrittää parhaansa mukaan luoda ylitsepääsemättömiä esteitä ja haasteita hahmoille, jotka joutuvat vielä viimeisen kerran taistelemaan yhdessä galaksin vapaudesta ja turvallisuuden hetkittäisestä sinetöimisestä. Elokuva tarjoaa tunnetta joka lähtöön, eikä sen vaikutus jää ohkaiseksi. Miljööt ovat kuitenkin yllättävä pettymys. Värikkäiden ja omaperäisen räiskyvien maailmojen jälkeen tapahtumapaikat tuntuvat hieman inspiroimattomilta ja väsyneiltä versioilta omasta planeetastamme, jota karkuun yritämme vastaavanlaisissa elokuvissa karata. Visuaalisesti elokuva on loistavalla tasolla, vaikka muutamat yksittäiset erikoisuudet silmään pistävätkin negatiivisessa valossa.

Kuten mainitsinkin tunnelmallisesti elokuvalla on paljon annettavanaan: viiltävä draama haavoittaa ja komedia pääosin miellyttää. Muutamat vitsit tosin osaavat hieman yllättää laimeudellaan. Yhteinen tarinakaari viedään miellyttävästi loppusuoralle, eikä niistä yksittäisistäkään syvällisyyttä puutu. Näyttelijät selviytyvät työstään arvostettavalla tavalla. Esimerkiksi antagonistina toimiva Chukwudi Iwujin esittämä Suuri Kehittäjä erottuu joukosta intensiivisyydellään. Edeltäjiensä tapaan elokuva pitää sisällään miellyttävän musiikkikattauksen, joka ulottuu nyt myös 1990-luvulle asti. John Murphy on ottanut tässä osassa säveltäjän valtikan Tyler Batesilta ja sen huomaa. Sävellykset eivät nimittäin enää oikein erotu joukosta samalla tavalla kuin aiemmin.

Guardians of the Galaxy Vol. 3 on mainio supersankarielokuva, joka tuo Galaksin Vartijoiden yhteisen matkan vakuuttavasti emotionaaliseen päätökseen. Vaikka tuotos ei ehkä se tasapainoisin osa olekaan trilogiassa, onnistuu se tarjoamaan viihdettä koko rahan edestä. Monet yksityiskohdat ja kysymykset viedään loppuun asti pitkän ajan jälkeen ja on miellyttävää huomata, että niihin keskitytään näinkin huolellisesti. Riskejä ei ohjaaja tohtinut liikaa ottaa vastuulleen, mikä on tietenkin ikävää nähdä näin kannattajan näkökulmasta katsottuna - etenkin kun niitä tunnutaan alustavan aika tiukkaan tahtiin.

Sanotaanko näin, että Marvel Cinematic Universe on ollut pari viimeistä vuotta pienessä syöksykierteessä uusien nimikkeiden tunkeutuessa ovista, ikkunoista ja seinistä läpi jatkuvalla syötöllä. Kun laatu on alkanut hiipumaan ja keskittyminen on kääntynyt määrään, on lopputuloskin arvattavissa. Guardians of the Galaxy Vol. 3 antaa kuitenkin toivoa tunnelin päähän, vaikka se ei ehkä vielä näyttäisikään kovin kirkkaalta kokonaiskuvansa puolesta. Intohimo ja huolellisuus tuo yleisimmin pelkkää hyvää esille, joten toivotaan sen puolesta, että tulevaisuus palaa näiden kahden asian äärelle takaisin.

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 23.5.2023

Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com