Indiana Jones and the Dial of Destiny (2023) - arvostelu



Ohjaus: James Mangold
Pääosissa: Harrison Ford, Phoebe Waller-Bridge, Mads Mikkelsen,
Antonio Banderas, John Rhys-Davies, Toby Jones, Boyd Holbrook,
Shaunette Renée Wilson, Thomas Kretschmann, Karen Allen
Genre: Toiminta, Seikkailu
Kesto: 2 tuntia 34 minuuttia

Vuonna 1979 konseptin kyhännyt George Lucas ja ohjaaja Steven Spielberg tekivät Paramount Pictures -tuotantoyhtiön kanssa sopimuksen viidestä Indiana Jones -elokuvasta vailla sen suurempia vaatimuksia. Vuonna 2008 ensi-iltansa saanut Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta -elokuva sai osakseen paljon kritiikkiä katsojilta, vaikka se onnistuikin olemaan poikkeuksellisen tuottoisa lippuluukuilla. Alkuun Lucas mietti seuraavan jatko-osan keskittyvän Shia LaBeoufin hahmoon Mutt Williamsiin, mutta lopulta käänsikin takkia ajatukselleen.

Aiempien osien ohjaajana toiminut Steven Spielberg halusi seuraavan osan vievän elokuvasarjan takaisin maanläheisemmille teille, kun taas Lucas toivoi vievänsä sen kohti tulevaisuutta. Vuonna 2012 Disney päätti ostaa Lucasfilm-tuotantoyhtiön ja kaikki sen mukana tulleet immateriaalioikeudet itselleen rakentaakseen omaa dynastiaansa alalla pidemmälle. Ennen Indiana Jones -elokuvasarjan jatkamista Lucas päätti keskittyä Tähtien sota -elokuvasarjaan, joka oli tekemässä uutta nousua uuden suunnitellun elokuvatrilogian muodossa.


Vuonna 2016 Disney ilmoitti kuitenkin, että uusi Indiana Jones -elokuva ilmestyisi vuonna 2019 kaikkine vanhoine tekijöineen. Valitettavasti suunnitelmat alkoivat pikkuhiljaa murenemaan alta, kun Steven Spielberg ei meinannut saada tilaa omaan kalenteriinsa lukuisten muiden töidensä vuoksi. Pitkän ja turruttavan suunnittelujakson jälkeen Spielberg päätti lopulta jättää projektin ja antaa mahdollisuuden uudelle ohjaajalle, joka voisi ottaa manttelin itselleen. Tuotantoa puskettiin tämän vuoksi eteenpäin ja ongelmat tuntuivat vain jatkuvan.

Uudeksi ohjaajaksi kaavailtiin yhdysvaltalaista James Mangoldia, jolla oli mielenkiintoisia ideoita jatko-osaa varten. Hänet lopulta kiinnitettiinkin kapellimestarin asemaan, jonka olisi määre viedä elokuvasarja loppuun. Samaan aikaan kaiken tämän keskellä jylläsi maailmanlaajuinen koronapandemia, joka pakotti elokuvan jäihin ja ensi-illan siirtymään muutamalla vuodella eteenpäin. Pitkän suunnittelun ja tuotannon päätteeksi Indiana Jones and the Dial of Destiny -elokuva saatiin vihdoin purkkiin ja valmiiksi levitystä varten. Onko elokuvasarjan viides osa se ansaittu lopetus nimikkohahmon tarinalle?


Vuonna 1944, toisen maailmansodan aikana, yhdysvaltalainen arkeologi Indiana Jones ja hänen kollegansa Basil Shaw ovat Euroopassa etsimässä natsien varastamia esineitä. He yrittävät estää natsitutkijaa Jürgen Volleria hankkimasta Arkhimedesin kellotaulua, laitetta, jonka avulla pystyisi matkustamaan ajassa taaksepäin. Riehakkaassa välienselvittelytilanteessa Voller ja kellotaulu katoaa jäljettömiin, jonka jälkeen Indiana ja Basil päättävät matkustaa takaisin kotiin tapahtumarikkaalta seikkailultaan.

Kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin Indiana tuntee olonsa vaivaantuneeksi siitä, että Yhdysvaltain hallitus on päättänyt värvätä entisiä natseja auttamaan avaruuskilvan kanssa Neuvostoliittoa vastaan. Entisenä natsina tunnettu Voller, joka on nyt NASA:n jäsen ja joka on osana Apollo-laskeutumisohjelmaa, haluaa tehdä maailmasta paremman paikan haluamallaan tavalla hankkimalla Arkhimedesin kellotaulun haltuunsa. Indiana ja tämän kummitytär Helena matkaavatkin anastamaan esineen itselleen ennen kuin maailma ajautuu todelliseen kaaokseen.


Ollakseni rehellinen kanssanne, en odottanut elokuvalta juuri mitään ennakkoon. Pelkkä ajatuskin uudesta osasta tuntui väkisin väännetyltä idealta, joka huusi halpaa rahastusyritystä. Päätin kuitenkin siitä huolimatta katsoa sen matalin odotuksin, jos se onnistuisi edes jossain muodossa viihdyttämään materiaalillaan. Kysymys kuuluukin, että onko Indiana Jones and the Dial of Destiny hyvä elokuva? Alustavasti voin todeta, että se on ihan asiansa ajava kokonaisuus, vaikka kaikkia eteen tulleita ongelmia se ei odotetustikaan onnistunut väistämään.

Teos alustaa asetelmansa elokuvasarjalle tuttavallisella tavalla hypäten ajassa taaksepäin keskelle mukaansatempaavaa takaa-ajoa. Pääsemme sen aikana mainiosti käsiksi Harrison Fordin esittämän Indiana Jonesin ja Mads Mikkelsenin esittämän Jürgen Vollerin väliseen vastakkainasetteluun, sekä kohteeseen, jota molemmat osapuolet yrittävät saada haltuunsa. Tämän jälkeen etenemme ajassa eteenpäin aikaan, jolloin elävänä legendana tunnettu arkeologi on vanha ja kyllästynyt ympärillä jatkuvasti muuttuvaan maailmaan. Vollerin paluun myötä mies vetää kuitenkin hatun päälleen ja piiskansa mukaansa viimeistä palvelusta varten.


Vaikka paperilla tarina ei vaikuttaisikaan kovinkaan erikoiselta tai ideaaliselta, onnistuvat tekijät herättämään sen siitäkin huolimatta asiansa ajavalla tavalla eloon. Konsepti sijoittuu aikaan, jolloin Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kävivät kilpaa sekä ollakseen ensimmäisenä Kuussa, että muissa vastaavanlaisissa saavutuksissa. Kun soppaan heitetään mukaan myös entisiä soluttautuneita natseja, muodostuu yhdistelmästä varsin kiehtova kokonaisuus koettavaksi. Elokuvalla on paljon hyviä piirteitä, joiden avulla sekä itse elokuvasarja, että Indianan hahmo saavat jonkin verran enemmän syvyyttä.

Vaikka rakenteellisesti suurin osa ratkaisuista käyvätkin luonnollisesti järkeen tarinan edetessä, tuntuvat ongelmat kumpuavan enemmänkin sivullisista ideoista ja lisäyksistä, jotka pidentävät elokuvan kestoa ilman mitään hyvää syytä. Toki, meno on paikoitellen vauhdikasta ja aika kuluu nopeaan tahtiin etenkin ensimmäisen kahden kolmanneksen aikana, mutta loppua kohden alkaa kokemus muuttumaan hieman odottelevammaksi. Nostalgiaa tarjotaan tarpeeksi hyvän maun rajoissa, eikä tunnelmakaan kaihda menneiden elokuvien vangitsevaa luonnetta.


Teknisestä näkökulmasta katsottuna elokuva kokeilee varsin rohkeita ratkaisuja tuodakseen tarinansa uskottavasti näytölle. Vaikka käytännön efektit ovatkin vaaditulla tasolla, ovat visuaaliset efektit ajoittain todella häiritseviä luonteeltaan. Se tietenkin johtuu osittain siitä, että esimerkiksi tarinan alussa nimikkohahmoa esittävää Harrison Fordia nuorennetaan efektien avulla vastaamaan tuon ajan versiota. Myös muita jälkikäteen tehtyjä teknisiä muunnelmia huomaa elokuvan edetessä monessakin kohtaa. Työ on kuitenkin valitettavan ailahtelevaa, vaikka jotkut yksityiskohdat ovatkin vaikuttavia. 

John Williams palaa jälleen kerran takaisin elokuvasarjan säveltäjäksi, eikä jälki todellakaan petä. Ei ainoastaan, että nämä sävellykset herättävät kohtaukset mukaansatempaavasti eloon, mutta ne antavat paljon lisäarvoa näytöllä näkemäämme. Näyttelysuoritukset ovat oikein mainioita ympäri pöydän. Harrison Ford hurmaa jälleen kerran Indiana Jonesina. Mads Mikkelsen jää hieman taka-alalle Jürgen Vollerinä, mutta häneltä voi siitä huolimatta aina odottaa pelkkää laatua. Indianan kummityttärenä Helena Shaw'na esiintyvä Phoebe Waller-Bridge toimii mainiosti elokuvan sivuhahmona, vaikka hän välillä tuntuukin varastavan tarpeettomasti ruutuaikaa päähahmoltamme.


Kuten mainitsinkin aiemmin, Indiana Jones and the Dial of Destiny on elokuva, jolta en odottanut yhtään mitään ennakkoon. Onnekseni voin todeta, että se yllättää positiivisesti muutamia yksityiskohtia ja rakenteellisia ratkaisuja lukuun ottamatta. Tarina on mielenkiintoinen ja vastakkainasettelu tuntuu kiehtovalta tarjotussa asetelmassa. Elokuva on kieltämättä tarpeettoman pitkä ja sen olisi vallan mainiosti voinut saksia astetta tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Lopetuskin saattaa jakaa mielipiteitä vahvasti, vaikka edellisen osan kohuun ei varmasti enää ylletäkään. Siitä huolimatta elokuva osaa olla mukaansatempaava kokemus, joka paikoitellen onnistuu imitoimaan edeltäjiensä luomaa taikaa.

Tämäkin tosin on oma juttunsa, mikä antaa ristiriitaisen kuvan katsojalle loppupeleissä. Elokuvassa yritetään päästää irti menneisyyden haamuista, mutta se silti tuntuu tarrautuvan samaisiin haamuihin tuodakseen viimeisen sinettinsä elokuvasarjalle. Tämän vuoksi viides osa ei erotu joukosta juuri mitenkään, vaan painuu varmasti nopeasti unholaan katsastuksen jälkeen. Onneksi sen pitäisi toimia Indiana Jones -elokuvien viimeistelevänä osana, joka kunnioittaa aiempia osia ja antaa sille asiansa ajavan lopetuksen. Kunhan tekijät vain ymmärtävät jättää elokuvasarjan rauhaan, niin olemme ihan sujut sen kanssa.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 27.6.2023
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, www.youtube.com


Kommentit