A Page of Madness | 狂った一頁 (1926) - arvostelu



Ohjaus: Teinosuke Kinugasa
Pääosissa: Masao Inoue, Ayako Iijima, Yoshie Nakagawa,
Hiroshi Nemoto, Misao Seki, Minoru Takase, Eiko Minami,
Kyosuke Takamatsu, Tetsu Tsuboi, Shintarō Takiguchi
Genre: Draama, Kauhu, Jännitys
Kesto: 1 tunti 10 minuuttia

Mykkäelokuvat ovat niitä tapauksia, joihin olen vasta viime vuosien aikana alkanut paneutumaan astetta syvällisemmin. Tähänastisista katsastuksista ne uraauurtavimmat klassikot ja mullistavimmat teokset ovat jääneet kyllä vakuuttavalla tavalla elämään mielen perukoille, eikä niiden painavaa vaikutusta pysty edes kyseenalaistaa. Päätin eräänä päivänä käydä läpi listaa vanhemmista elokuvista, jotka ovat jääneet vähäisemmälle huomiolle ja törmäsin ohimennen A Page of Madness -nimiseen elokuvaan, joka herätti kiinnostukseni jo pelkän julisteen perusteella.

A Page of Madness on vuonna 1926 ensi-iltansa saanut kauhudraama, jonka ohjauksesta vastaa japanilainen Teinosuke Kinugasa. Avantgardea edustava mykkäelokuva on yksi niistä tapauksista, jonka uskottiin olevan jo menetettyä mediaa, kunnes se löydettiin ohjaajan kirjavista varastotiloista vuonna 1971. Itse tarina perustuu Nobelin kirjallisuuspalkinnonkin myöhemmin urallaan saaneen Yasunari Kawabatan tarinaan. Elokuva edustaa modernistista suuntausta, joka levisi myöhemmin myös jälkijunassa Eurooppaan vaikuttaen moniin elokuvateollisuuden mullistavimpiin teoksiin.


Tarinassa eläkkeelle jäänyt merimies palaa työelämään syrjäisen mielisairaalan talonhoitajaksi päästäkseen lähemmäs vieraantunutta vaimoaan, joka on yksi laitoksen potilaista. Mies tuntee syyllisyyttä tapahtuneesta, sillä hänen oma julma ja armoton käyttäytymisensä naista kohtaan johti tämän lopulta hulluuden partaalle. Eräänä päivänä pariskunnan tytär saapuu paikan päälle ja ilmoittaa menevänsä naimisiin. Valitettavasti isän pelko ja tuska vaimonsa henkisestä tilasta alkavat uhkaamaan koko perheen tulevaa onnellisuutta, eivätkä hänen omat surrealistiset näyt auta asiaa enempää.

A Page of Madness -elokuvaa pidetään laajalti yhtenä varhaisen avantgarde-suuntauksen tukevimmista kulmakivistä, joka toimii myös yhtenä aikakautensa haastavimmista ja tarinankerronnallisesti monimutkaisimmista elokuvista. Ohjaaja Teinosuke Kinugasa hyödyntää teoksessaan loistavasti ajassa hyppimistä, rytmistä vuorovaikutusta ja impressionistista symboliikkaa, jotka operoivat yhtenäisenä tulkinnanvaraisena kokonaisuutena ilman mykkäelokuville tavanomaisia kuvaavia välitekstejä. Kinugasa antaa katsojalle jatkuvasti viittailevia yksityiskohtia, joista tämän täytyy itse nitoa jouheva kokonaiskuva näytölle ikuistetuista tapahtumista.


Vaikka alkuun tarinankerronta vaikuttaakin sekavahkolta, alkaa elokuva nivoutumaan ajan kanssa varsin kiehtovaksi ja syväluotaavaksi tapaukseksi, joka yllättää monimuotoisuudellaan. Koska kyseessä on mykkäelokuva, täytyy tekijöiden luonnollisesti nojata kokonaisuudessaan visuaaliseen tarinankerrontaansa välittääkseen hahmot, tapahtumat ja tunteet mahdollisimman vakuuttavasti. Vaikka tarina ei välttämättä pääpiirteidensä puolesta vaikuta kovinkaan monimutkaiselta, kytee pinnan alla paljon tulkinnanvaraisia yksityiskohtia, joiden kautta elokuva puhkeaa niin sanotusti kukkaan.

A Page of Madness erottuu joukosta poikkeuksellisen kokeilunhaluisella visuaalisella olemuksellaan ja viiltävän efektiivisellä tunnelmallaan, joka unenomaisella tavalla piinaa katsojaa pitkin kestoaan. Materiaalin korostettu surrealismi ja kaoottisuus puskee väkevästi näytön toiselle puolelle, eikä sen vaikuttavuutta voi edes kyseenalaistaa vastaanottavana osapuolena. Elokuva audiovisuaalinen toteutus on se, mikä tekee teoksesta niin muistettavan ja aavemaisen. Ei ainoastaan, että kuvaus on monipuolista ja nerokasta perimmiltään, mutta monet artistiset ratkaisut tuntuvat olevan todellakin edellä aikaansa.


Rakenteellisesta näkökulmasta katsottuna elokuva osaa olla vaativaa katsottavaa, minkä vuoksi se ei ihan jokaisen kuppi teetä tule todellakaan olemaan. Tarina poukkoilee paikoitellen hyvin hengellisille ja tulkinnanvaraisille urille, minkä vuoksi se tuntuukin vaativan katsojaltaan entistä korostetumpaa keskittymiskykyä ja aivotyöskentelyä osakseen. Vaikka kestonsa puolesta elokuva onkin lyhyt etenkin nykypäivän mittapuulla, tykittää se näytölle sen verran kaoottisen kyhäelmän, että pidemmän päälle se olisi voinut edetä kieltämättä liiallisuuksiin.

Temaattisesti se kommentoi sodan aiheuttamia sosiologisia ja yhteiskunnallisia seuraamuksia, sekä niiden kanssa elämistä pakon edessä. Aihe oli tuolloin hyvinkin arka, mutta ajankohtaisesti kielen päällä teoksen julkaisun alla. Elokuva paneutuu myös varteenotettavasti perheväkivaltaan ja sen tuhoisiin vaikutuksiin käsiteltävien hahmojen kautta, jotka joutuvat todelliseen psykologiseen mankeliin tapahtumien edetessä ja kukin tavallaan. Näyttelijöiden työpanos välittyy näytölle yllättävänkin uskottavalla tavalla, vaikka ajoittain melodramaattinen vivahde saattaakin ajoittain vesittää yksittäisiä hetkiä.


A Page of Madness on loistava mykkäelokuva, joka on selkeästi inspiroinut monia elokuvantekijöitä jo melkein kokonaisen vuosisadan ajan. Vaikka se ei ihan timanttiseen täydellisyyteen ylläkään toteutuksensa puolesta, säkenöi se vaikuttavuutensa puolesta monella osa-alueella. Audiovisuaalisesta näkökulmasta katsottuna elokuva on todellakin mestarillinen, vaikka tarinallisesti se ontuukin hieman tasapainoa. Olisi ollut kieltämättä sääli, jos kyseistä teosta ei olisi koskaan löydetty ohjaajan varastosta, sillä onhan se nyt poikkeuksellisen vaikuttava ilmestys kaiken kaikkiaan.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 16.10.2023
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, www.youtube.com


Kommentit