Ohjaus: Takashi Yamazaki
Pääosissa: Ryunosuke Kamiki, Minami Hamabe, Yuki Yamada,
Munetaka Aoki, Hidetaka Yoshioka, Sakura Ando, Kuranosuke Sasaki,
Mio Tanaka, Yuya Endo, Kisuke Iida, Sae Nagatani
Genre: Draama, Toiminta
Kesto: 2 tuntia 4 minuuttia
Toho on tuotantoyhtiö, joka on vastannut tähän mennessä jo kolmestakymmenestä kahdesta japanilaisesta Godzilla-aiheisesta elokuvasta, eikä loppua tunnu vieläkään näkyvän. Vuonna 2016 Shin Godzilla -elokuvan julkaisun jälkeen ohjaaja Shinji Higuchi totesi pettyneenä, ettei Toho pystyisi tuottamaan toivottua jatko-osaa kuin vasta vuoden 2020 jälkeen. Tämä johtui siitä, että tuotantoyhtiö oli tehnyt Legendary Picturesin kanssa sopimuksen, joka estäisi heitä julkaisemaan uusia elokuvia ristiin.
Vuonna 2018 Tohon toimitusjohtajana toiminut Keiji Ota paljasti, ettei Shin Godzilla tulisi saamaan jatko-osaa ollenkaan, vaan keskittyminen kohdistuisi mahdollisen suuremman Godzilla-elokuvauniversumin luomiseen. Vuonna 2019 japanilainen elokuvaohjaaja Takashi Yamazaki nimitettiin seuraavaksi kapellimestariksi uuteen Godzilla Minus One -elokuvaan. Suunnitteluvaihe pitkittyi maailmanlaajuisen koronaviruspandemian vuoksi. Tänä aikana käsikirjoitusta parsittiin parhaillaan kasaan.
Parin vuoden hiomisen jälkeen kuvaukset saatiin vihdoin aloitettua ja projekti purkitettiin alle puolessa vuodessa valmiiksi jälkituotantoa varten. Ohjaajana toimiva Yamazaki jatkoi kuvauksienkin jälkeen keskeisesti tuotannon parissa, sillä hän vastasi ohjauksen lisäksi myös käsikirjoituksesta, visuaalisista efekteistä, sekä markkinointimateriaalin suunnittelusta. Godzilla Minus One -elokuvan vastaanotto on ollut mielipuolista seurattavaa kaiken kaikkiaan. Se on onnistunut rikkomaan lukuisia ennätyksiä Japanissa ja tienaamaan yli odotustensa myös maailmanlaajuisella säteellä.
Sanotaanko näin, etten ollut edes kuullutkaan koko elokuvasta kuin vasta kesän jälkeen, jolloin huhut uudesta Godzilla-elokuvasta alkoivat rantautumaan myös Eurooppaan. Odotukseni elokuvaa kohtaan olivat täten aika minimaaliset, ennen kuin ensimmäiset arviot tulivat julki. Ei ainoastaan, että kriitikot pitivät näkemästään, mutta myös tavalliset katsojatkin rummuttivat samassa rytmissä heidän kanssaan omissa ylistyksissään. Onko Godzilla Minus One tosiaankin niin hyvä elokuva, että se ansaitsee nostatuksensa vai mistä tässä onkaan kyse?
Vuonna 1945 kamikaze-lentäjä Kōichi Shikishima väittää saaneensa teknisiä ongelmia koneeseensa ja laskeutuu sen seurauksena pienelle Odo-saarelle. Siellä häntä vastaan tulee paikallinen mekaanikkoryhmä, joka uskoo miehen vain paenneen maanpuolustusvelvollisuuttaan. Seuraavana yönä jättimäinen liskoa muistuttava olento hyökkää heidän kimppuunsa. Kōichia käsketään ampua petoa lentokoneen tykistöllä, mutta tämä jähmettyy, mikä johtaa melkein jokaisen ryhmänjäsenen kuolemaan. Selviytynyt päämekaanikko Tachibana toteaa tapahtuneen johtuneen lentäjän petturuudesta.
Vuonna 1947 Kōichi asuu Tokiossa ja työskentelee miinanraivaajana. Syyllisyyden painaessa harteilla mies päättää auttaa Noriko-nimistä naista hädässä, jonka vanhemmat kuolivat Tokion pommi-iskussa. Nainen on ottanut velvollisuudekseen auttaa Akiko-vauvaa, jonka hän pelasti paikan päältä varmalta kuolemalta. Mantereen vesistöillä Godzillaksi tituleerattu radioaktiivinen jättiläislisko mutatoituu entistä suuremmaksi järkäleeksi uusien pommi-iskujen myötä tuhoten samalla Yhdysvaltojen sotalaivoja matkallaan Japaniin. Kun äärimmäinen uhka on lähestymässä, on Kōichin tasattava tilit pedon kanssa saadakseen rauhaa sielulleen.
Godzilla Minus One on elokuva, joka ei välttämättä ennakkoon vaikuttanut kovinkaan erikoiselta lisäykseltä jättiläisliskon tähdittämään kirjavaan elokuvakokoelmaan. Vaikka maailmanlaajuinen ylistys onkin ollut varsin äänekästä vastaanotettavaa, nostatti se enemmän toiveitani kuin ennakko-odotuksiani ollakseni täysin rehellinen kanssanne. Päätin kuitenkin lähteä katsomaan elokuvaa mahdollisimman avoimin mielin pysyäkseni puolueettomana tuomioni suhteen. Sanotaanko alkuun näin, että pienen totuttelun jälkeen elokuva onnistui kuin onnistuikin vaikuttamaan monella tapaa.
Ohjaaja Takashi Yamazaki lähestyy konseptiaan väkevän ihmisdraaman kautta, joka nojaa pääosin päähahmona toimivaan Ryunosuke Kamikin esittämään Kōichi Shikishimaan. Saamme alusta asti hyvän otteen tarinan alkuasetelmasta ja dilemmasta, joka tulisi pelaamaan suuren roolin itse kokonaiskuvassa. Kōichi on mies, jonka menneisyys kummittelee edelleenkin mielen perukoilla. Hän palasi kotiinsa hyljeksittynä ja häpeän täyttämänä, eikä elämä ole sen jälkeen enää tarjonnut oikein mahdollisuuksia uuteen nousukiitoon. Eräänä päivänä tämä ovi kuitenkin avautuu hänen edessään...
Godzilla Minus One tekee jotain poikkeuksellista, mitä yksikään yhdysvaltalainen Godzilla-elokuva ei ole onnistunut vielä tähän mennessä tekemään yhtä laadukkaasti - luoda tarinan väkevän ihmisdraaman ympärille, johon Godzilla tuo oman lisäarvonsa läsnäolollaan. Älkää ymmärtäkö minua väärin. Pidän etenkin Monsterverse-elokuvista, mutta ollakseni rehellinen kanssanne, ne toimivat enemmänkin puhtaina viihdepläjäyksinä kuin omina tarinoina. Ne tarjoilevat kyllä upeaa silmäkarkkia osakseen, mutta tarinallisesti ne jäävät kuitenkin jokseenkin ailahteleviksi vastaanotettaviksi.
Tämä elokuva saa meidät oikeasti tuntemaan asioita käsiteltävien hahmojen kautta, jotka painivat todellisten ongelmien äärellä puhumattakaan edes radioaktiivisesta jättiläisliskosta. Heillä on henkilökohtaisia dilemmoja käsiteltävänään ja kaikki muu tuntuu vain korostavan risteävien tarinakaarien merkittävyyttä. Emotionaalisesta näkökulmasta katsottuna elokuva onnistuu nostamaan panoksia myös luonnollisempienkin elementtiensä kautta, jotka palvelevat kokonaiskuvaa loistavalla tavalla. Etenkin temaattiset lisäykset tuovat konseptiin astetta vakavampaa otetta.
Seuraavaksi täytyykin todeta, että elokuvan tekninen puoli säkenöi minimalistisessa lähestymistavassaan. Ottaen huomioon, että elokuvan budjetti on noin viidentoista miljoonan dollarin tienoilla, on jälki aivan käsittämättömän poikkeuksellista seurattavaa. Ei ainoastaan, että visuaalisesta näkökulmasta katsottuna materiaali miellyttää silmää monin tavoin, mutta se pistää Hollywood-studioita pyörittäviä johtoportaita peilin eteen ihmettelemään omaa ylilyövää rahankäyttöpolitiikkaa. Kyse ei ole nimittäin rahan määrästä, vaan siitä työn määrästä ja halusta toteuttaa.
Toki, Godzilla Minus One ei ole missään nimessä täydellinen sillä osa-alueella, sillä muutamat yksittäiset ratkaisut hyppäävät silmille aika ajoin, mutta on hienoa kuitenkin huomata, kuinka laadukkaaksi ja vaikuttavaksi materiaali hiotaan valkokankaille koettavaksi näinkin rajallisen budjetin kanssa. Elokuva onnistuu erinomaisesti skaalan hahmottamisessa ja sen korostamisessa, mikä ei ole helppo tehtävä alkuunkaan. Godzilla näyttää majesteettisen komealta ja sen tuoma silmitön uhka on vahvasti läsnä kohtauksessa kuin kohtauksessa. Pakko mainita myös Naoki Satōn sävellykset, jotka nostattavat niskavillat pystyyn eeppisyydellään.
Godzilla Minus One on loistava elokuva, joka ei ainoastaan onnistu kertomaan emotionaalisesti latautuneen ja temaattisesti väkevän tarinan, mutta joka onnistuu myös tarjoamaan viihdettä koko rahan edestä. Vaikka elokuva onkin todella perusteellinen tarinallisesta näkökulmasta katsottuna, on siinä kieltämättä muutamia kohtia, joista olisi voinut napsia hieman pintalihaa pois jouhevuuden hiomiseksi. Siitä huolimatta elokuva näyttää sen, että rajallisellakin budjetilla voi saada aikaiseksi jättimäisen skaalan kokonaisuuden ja yllättäen myös poikkeuksellisen toimivan sellaisen.
Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 6.12.2023
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti