Ohjaus: Antoine Fuqua
Pääosissa: Denzel Washington, Ethan Hawke, Scott Glenn,
Tom Berenger, Harris Yulin, Raymond J. Barry, Cliff Curtis,
Dr. Dre, Snoop Dogg, Charlotte Ayanna, Eva Mendes
Genre: Rikos, Jännitys
Kesto: 2 tuntia 9 minuuttia
''To protect the sheep you gotta catch the wolf, and it takes a wolf to catch a wolf.''
Kokonaisen ikuisuuden katselulistoilla virunut elokuva sai kuin saikin vihdoin oman mahdollisuutensa. Training Day on vuonna 2001 ensi-iltansa saanut rikoselokuva, jonka ohjauksesta vastaa yhdysvaltalainen Antoine Fuqua. Herran jälkimmäiseen tuotantoon perehtyneenä olin optimistinen ohjaajan kyvykkyydestä, mutta lähdin siltikin katsastukseen suhteellisen varovaisin odotuksin. Fuquan idea pohjautuu Los Angelesissa puhjenneeseen Rampart-skandaaliin.
Kyseinen tapaus nosti virkavallan korruption järkyttävällä tavalla tapetille, mikä vaikutti luonnollisesti poliisien luottoon etenkin paikallisella tasolla. Ohjaaja halusi välittää sekä elokuvansa mahdollisimman realistisesti valkokankaille, minkä vuoksi se kuvattiinkin samaisilla kaduilla, missä korruptiota oli tapahtunut kokonaisen vuosikymmenen ajan. Onko Training Day suuren suosionsa todella ansainnut vai onko aika tehnyt sille jo hallaa näin jälkikäteen mietittynä?
Jake Hoyt on nuori ja kunnianhimoinen LAPD-poliisi, joka määrätään työskentelemään etsivä Alonzo Harrisin kanssa. Harris on todella arvostettu LAPD:n huumepoliisi, joka ottaa Hoytin siipensä alle päivän mittaiseen arviointiin selvittääkseen miehen valmiuden huumeyksikön tehtäviin. Keltanokan yllätykseksi Harris osoittautuu varsin moniulotteiseksi tapaukseksi. Mies nimittäin käyttää asemaansa omaperäisellä tavalla tehtäviensä loppuun viemiseksi.
Training Day on kuin onkin loistava elokuva monella tapaa ja se on syystäkin saanut valtavasti kehuja osakseen. Pääsemme alusta asti poikkeuksellisen hyvin käsiksi käsiteltäviin hahmoihin ja heitä ympäröivään miljööseen, joka välittää elokuvan luonteen hienosti pitkin kestoaan. Denzel Washingtonin esittämä Alonzo ja Ethan Hawken esittämä Jake tuntuvat erilaisuuksistaan huolimatta löytävän todella mukaansatempaavan dynamiikan keskenään.
Tämä dynamiikka maustaa elokuvaa nokkelalla dialogilla ja mieleenpainuvilla roolisuorituksilla, jotka erottuvat poikkeuksellisen hienosti puolekseen. Hahmot ovat toistensa vastakohtia sekä kirjaimellisesta, että kuvaannollisesta näkökulmasta katsottuna. Pukeutumisesta persoonallisuuteen ja lähestymistavasta työjälkeen he eroavat toisistaan valtavasti, vaikka jakavatkin saman työkuvan. Elokuva osoittaa vahvaa tekemistä myös tarinallisella puolella.
Katsoja niin sanotusti ''imaistaan'' tarinan sisälle ja mielenkiinto käsiteltävään pysyy todella vahvana loppuun asti. Vaikka suurimpaan juonenkäänteeseen viitataankin jatkuvasti pitkin ensimmäistä puoliskoa, tuntuu se vielä siinä vaiheessa pitkältä haetulta mahdollisuudelta - tiedostetulta tosin. Elokuva käsittelee vaativia yhteiskunnallisia teemoja, joita tuntuu esiintyvän edelleenkin tavalla tai toisella oikeassakin elämässä.
Ei välttämättä täällä päin ihan samalla tavalla, mutta pienemmissä skaaloissa kuitenkin. Poliisin korruptio - ja oikeastaan koko virkavallan - on aihe, joka pysyy jatkuvasti kielen päällä. Vaikka kyseiset tapaukset tuntuvatkin pysyvän suurimmilta osin hyvin esiripun takana, paljastuessaan avartavat ne astetta suuremman verkon väärinkäytöksiä. Päähahmot omalla tavallaan kyseenalaistavat ja vääntävät sääntöjen, lakien ja moraalisuuden rajoja, joita esiintyy määritettyjen tehtävien puitteissa.
Tämä pistää katsojankin näkemään asiat hieman erilaisesta perspektiivistä. Asiasta tekee kiehtovan myös se, että se perustuu osittain oikeaan elämään. Tällaisten tapausten jäljiltä on ihan ymmärrettävää, että kansalaisten luotto heitä suojeleviin tahoihin järkkyy vuodesta toiseen. Teknisestä näkökulmasta katsottuna elokuva miellyttää silmää. Kuvauksen puolesta elokuva ei vaikuttaisi olevan päällepäin kovinkaan erikoinen.
Pitkin kestoaan se kuitenkin onnistuu väläyttelemään katsojalle varsin upeita otoksia vastaanotettavaksi. Musiikki osuu taas hienosti nappiin. Ei ainoastaan, että kappaleet välittävät elokuvan luonteen nasevasti näytön toiselle puolelle, mutta valinnat seisovat omilla jaloillaan varsin pätevästi myös sen ulkopuolella. Mainittakoon vielä, että elokuvan antagonistia pidetään syystäkin yhtenä kaikkien aikojen parhaimmista, vaikka en itse välttämättä laittaisikaan tätä ihan korkeimmalle huipulle kuitenkaan.
Training Day on todella mukaansatempaava ja vangitseva elokuva kaiken kaikkiaan. Vaikka elokuva ei ehkä arvaamattomuudestaan erotu puolekseen, ajaa se mainiosti asiansa kokonaiskuvassa. Etenkin kahden päähahmon välinen dynamiikka nostaa elokuvan osakkeita itsessään, minkä vuoksi se kannattaa jokaisen kyllä katsoa ainakin kerran elämässään. Vaikka jatko-osasta onkin ollut huhuja hiljattain, elokuva kannattaisi jättää niin sanotusti oman onnensa nojaan. Se ei kuitenkaan kävisi järkeen.
Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 25.2.2026
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti