Ohjaus: Quentin Tarantino
Pääosissa: Uma Thurman, David Carradine, Michael Madsen,
Daryl Hannah, Michael Parks, Samuel L. Jackson, Larry Bishop
Genre: Toiminta, Rikos, Jännitys
Kesto: 2 tuntia 17 minuuttia
Hyvin nerokkaan ensimmäisen osan jälkeen oli aika jatkaa matkaa kohti Morsiamen absurdisen väkivaltaista määränpäätä - Billiä. Hyvin psykedeelisen ja omaperäisen tarinan aloituksen jälkeen, olin erittäin kiinnostunut sen jatkosta. Vaikka Kill Bill-elokuvia pidetäänkin käytännössä yhtenä massiivisena kokonaisuutena, arvioin ne joka tapauksessa erikseen omina teoksina. Tällä kertaa olin tietenkin hieman valmistautuneempi eriskummallisen tarinankerronnan varalle, mutta en tiennyt vielä kuinka paljon railakkaammaksi meno voisi vielä aiemmasta muuttua ja kuinka paljon pelivaraa sillä oli hengittää.
Kahden onnistuneen kuolettavan kostoyrityksen jälkeen, Morsian on lukinnut tähtäimensä viimeiseen kolmeen kohteeseensa, jotka olivat vastuussa häävalmistelujen keskellä tapahtuneesta traagisesta verilöylystä. Samalla kun hänen kostamisputkensa saavuttaa Billin veljen Buddin, tämän kätyrin Elle Driverin ja lopulta itse Billin, opimme lisää Morsiamen taustasta ja verilöylyn luomista käänteentekevistä yksityiskohdista. Uppoudumme Morsiamen aikaan Kiinassa, jossa kamppailulajien elävä legenda Pai Mei kouluttaa naisesta lyömättömän brutaalin tappokoneen.
Erityisen ankara ja brutaali koulutus antaa Morsiamelle kaikki mahdolliset työkalut tulevaisuuden ammattia varten. Kaiken tämän tiedon ja taidon osaavana taistelukoneena, Morsian joutuu selvittämään tiensä vielä kahdesta esteestä päästäkseen viimeiseen päämääräänsä ja saadakseen vihdoin kostonsa, mutta onnistuuko hän siinä kuitenkaan, kun Billin jäljelle jääneet kätyrit Elle ja Budd ovat hänen kintereillään vai onko operaatio liian vaativa jopa hänelle?
Erityisen ankara ja brutaali koulutus antaa Morsiamelle kaikki mahdolliset työkalut tulevaisuuden ammattia varten. Kaiken tämän tiedon ja taidon osaavana taistelukoneena, Morsian joutuu selvittämään tiensä vielä kahdesta esteestä päästäkseen viimeiseen päämääräänsä ja saadakseen vihdoin kostonsa, mutta onnistuuko hän siinä kuitenkaan, kun Billin jäljelle jääneet kätyrit Elle ja Budd ovat hänen kintereillään vai onko operaatio liian vaativa jopa hänelle?
Tämän tarinan keskipisteenä on alusta asti ollut käänteentekevä häiden harjoitustapahtuma, jonka aikana Morsian menettää kaiken elämässään, mikä olisi voinut tuoda hänelle sitä kaivattua rauhaa. Tässä elokuvassa tätä verilöylyä ja siihen johtavia yksityiskohtia avataan hiukan enemmän, jotta saisimme hieman selkeämmän kuvan siitä, mitä tilanteessa oikeasti tarkalleen ottaen tapahtui ja mikä lopulta aiheutti tilanteen verisen eskaloitumisen.
Elokuva on paljon hidastempoisempi ja hahmovetoisempi kokonaisuus, joka jatkaa ja pohjustaa tarinaa entisestään, sekä uppoutuu enemmän Morsiamen ja Billin eriäviin maailmankuviin ja heidän ristiriitaisen suhteen koukeroihin. Tämä hieman hämäsikin minua katsastukseni aikana, sillä tämä jatko-osa eroaa yllättävänkin paljon edeltäjäänsä, eikä ainoastaan toisenlaisen lähestymistapansa vuoksi, vaan myös tunnelmaltaan. Elokuva tuntuu ottavan tällä kertaa tarinan paljon vakavammin otteeseensa ja pyrkii panostamaan enemmän hahmoihin ja heidän välisiin suhteisiin.
Elokuva tarjoaa paljon vähemmän psykedeelisyyttä ja uniikkeja artistisia ratkaisuja, minkä vuoksi se tuntuukin hieman laahaavan pitkäveteisellä kokonaisuudellaan. Siitä tuntuu puuttuvan hieman vauhtia, omaperäisyyttä ja pontevuutta, mikä teki ensimmäisestä osasta niin kertakaikkisen miellyttävän ja viihdyttävän kokemuksen. Musiikillakin tuntuu olevan vähemmän roolia tässä elokuvassa. Kyllä, sitä käytetään yhtälailla tässäkin elokuvassa, mutta ei yhtä paljon, eikä niin kekseliäästi kuin edeltävässä osassa, jossa musiikki tuntui kokonaisuudessaankin aivan omalta hahmolta. Muutenhan tässä elokuvassa ei varsinaisesti ole vikaa näin rakenteellisesti puhuen. Sen istui kyllä läpi, mutta se ei tarjonnut mitään ihmeellisempiä sykähdyksiä.
Näemme myös vihdoin Morsiamen periksiantamattomuuden ja armottomuuden varsinaisen alkuperän ja mistä hänen taistelutaitonsa ovat peräisin. Mestari Pai Mei muovaa tästä kokemattomasta miekan heiluttajasta pätevän taistelijan hyvin painostavan ja ankaran harjoitusohjelmansa ansiosta. Tämä tuo mukanaan paljon syvyyttä Morsiamen hahmoon ja tämä muutos on niin käsinkosketeltavan laadukasta katsottavaa. Uma Thurman on kyllä tehnyt esittämästään hahmostaan omansa näiden kahden elokuvan aikana, enkä kyllä pystyisi enää kuvittelemaan ketään muuta siihen rooliin.
Bill on hyvin näppärä sanoissaan ja sillä tavalla pääseekin Morsiamen pään sisälle hyvin helposti. Lukuisten aiempien esteiden jälkeen tämä viimeinen pysäkki ei tunnu olevan yhtään niin helppo, kuin mitä Morsian uskoi sen olevan ennakkoon. Vaikka Bill ei olekaan paras mahdollinen taistelija fyysisissä taisteluissa, hänellä on kuitenkin toinen laadukas vahvuus, joka tekee hänestä astetta vaarallisemman hahmon. Hän tuntuu olevan hyvin pätevä manipuloija ja psykologisen sodankäynnin edustaja, joka yrittää jatkuvasti saada ympärillä olevat ihmiset aina miettimään kolikon toistakin puolta vedoten vastustajansa luonteenomaisiin heikkouksiin harkitusti valituin sanoin ja toiminnoin.
Vaikka elokuva onkin vähän omilla tasaisilla raiteillaan liikkuva kokonaisuus, niin siinä on kyllä yksi yllättävä käänne, joka kääntää asetelman aivan päälaelleen ja nostattaa tunnelmaa ja panoksia vaaditulle tasolle. Juuri silloin, kun katsojana ajattelee jo, että elokuva ei pystyisi enää yllättämään, ohjaaja Quentin Tarantino vetää yllättäen ässän hihastaan ja tekee asetelmasta erittäin mielenkiintoisen ja jännittävän.
Tämän pitkän ja väsyttävän matkan jälkeen varsinainen ratkaisu tuntuu hyvin antiklimaattiselta nousujohteisen rakentamiseensa nähden, minkä vuoksi tämä uurastus tuntui valuvan suoraan sanottuna hukkaan, kun tilanne ratkesi niin laiskahkon oloisesti. Vaikka Kill Bill Vol. 2 ei ollutkaan yhtä sykähdyttävä kokemus kuin edeltäjänsä, se ajoi kuitenkin asiansa ja avasi hieman enemmän tätä kokonaiskuvaa, jotta ymmärtäisimme asioiden oikean laidan.
Kiinnostaisi kyllä nähdä tästä kokonaisuudesta jonkin sortin yhtenäisen leikkauksen, joka parilla hitsauksella ja paikoittaisella hiomisella saattaisi muodostua erittäin varteenotettavaksi kokonaisuudeksi. Olen joka tapauksessa tyytyväinen näiden kahden elokuvan kokonaisuuteen, vaikka tasoeroa löytyykin omasta mielestäni jonkin verran. Olen kyllä hyvin kiinnostunut näkemään lisää Quentin Tarantinoa ja matka jatkuukin seuraavaksi Reservoir Dogsin parissa...
Lähteet: kansikuva ja elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti