Saw V (2008) - arvostelu

 

Ohjaus: David Hackl
Pääosissa: Scott Patterson, Costas Mandylor, Julie Benz,
Greg Bryk, Meagan Good, Carlo Rota, Laura Gordon, Tobin Bell,
Mark Rolston, Betsy Russell, Joris Jarsky
Genre: Kauhu, Mysteeri
Kesto: 1 tunti 32 minuuttia

Heikon neljännen osan jälkeen olikin aika kääntää katseet Saw-elokuvasarjan viidenteen osaan - Saw V:een. Taso on elokuvien mittaan laskenut yhä enemmän ja enemmän, eikä elokuvasarjan jatko tuntuisi tässä vaiheessa olevan enää kovin järkevää, sillä se alkaa kompastelemaan omiin jalkoihinsa monimutkaisen, mutta ennalta-arvattavan konseptinsa vuoksi. Ohjaajan ruoriin astelee tällä kertaa Darren Lynn Bousmanin jalanjäljissä seuraava David Hackl, joka on ainakin itselleni täysin tuntematon nimi. Nostavatko uudet tuulet elokuvasarjan vielä uuteen nousuun vai onko se parhaat päivänsä jo nähnyt?

Etsivä Mark Hoffman nousee sankariksi pelastettuaan pienen tytön ja vapauduttuaan yhdestä Jigsaw'n pelistä naarmuitta - tai näin se tilanne näyttäisi ainakin ulospäin heijastuvan. FBI-agentti Peter Strahm alkaa epäilemään miestä, kun hänen vakavasti loukkaantunut työparinsa Lindsay Perez mainitsee Hoffmanin nimen. Samaan aikaan kun agentti Strahm paneutuu etsivä Hoffmanin menneisyyteen, viisi uutta ihmistä joutuu uuteen Jigsaw'n peliin maksamaan verivelkaansa.


Saw-elokuvasarja on ollut toistaiseksi hyvin vauhdikasta ja kiehtovaa seurattavaa, vaikka laatu onkin laskusuhdanteisesti syöksynyt yhä alemmas ja alemmas jokaisen elokuvan myötä. Kun kokonaiskuva paisuu paisumistaan, on sitä luonnollisestikin vaikea pitää kontrollissa. Erityisesti silmään on pistänyt se, että vaikka käänteet ovat osanneet olla ajoittain hyvin rajuja, samaa kaavaa on tähän mennessä toistettu jo muutamaan otteeseen uudelleen ja uudelleen tehden konseptista yhä ennalta-arvattavamman ja väsähtäneen.
 
Onnistuiko Saw V rikkomaan tämän toistuvan kaavan vai jatkaako ohjaaja David Hackl edelleen edeltäjiensä tiellä? Sanotaanko alkuun näin, että kyllä ja ei. Kuten saimmekin Saw IV -elokuvassa jo tietää, etsivä Mark Hoffman on ottanut vastuukseen jatkaa Jigsaw'n työtä tämän menehdyttyä aiemmassa vaiheessa elokuvasarjaa. Tiedämme siis jo valmiiksi kuka uusi Jigsaw on ja minkälainen asetelma vastassamme on. Paperilla se saattaa jo itsessään kuulostaa hiukan riskialttiilta, sillä tämän tieto vähentää automaattisesti elokuvasta sitä mysteeriä, mikä voisi tehdä elokuvasta jännittävän.


Toki olemme aiemminkin olleet samaisessa tilanteessa ja tekijät ovat siltikin löytäneet tapoja pitääkseen konseptin suhtkoht pitkäjänteisenä. Valitettavasti nyt ajaudumme kuitenkin siihen pisteeseen, että uusien apureiden avustuksella luodut juonenkäänteet on jo nähty, eikä niillä enää pitkälle pötkitä. On siis kiehtovaa nähdä, kuinka elokuva pyrkisi ajamaan katsojiaan harhaan käyttämättä sarjalle klassista käännettä yhä uudestaan ja uudestaan. Onneksi sitä emme tällä kertaa saa, vaan elokuva kokeilee pitämään asetelman sellaisenaan alusta loppuun - jatkaen samalla vaarallista kissa-hiiri-leikkiä pidemmälle.

Jatkamme tarinassa siitä mihin edelliset kaksi elokuvaa jäivät. Tällä kertaa kuitenkin seuraamme samoja tapahtumia toisesta näkökulmasta katsottuna. Tämä tuo mukavasti syvyyttä aiempiin tapahtumiin ja avaa myös samalla sen, miten tilanne eskaloitui siitä eteenpäin. Seuraamme agentti Strahmia, joka löytäessään alkuperäisen Jigsaw'n, Tobin Bellin esittämän John Kramerin, ja tämän ensimmäisen apurin, Shawnee Smithin esittämän Amanda Youngin ruumiit hylätystä varastotilasta, alkaa tutkimaan paikkaa uusien todisteiden toivossa.


Elokuvassa käsitellään pääosin Costas Mandylorin esittämän etsivän Mark Hoffmanin menneisyyttä ja hänen oppipoikasuhdettaan Jigsawiin. Miehen hairahtaminen toiselle puolelle on mielenkiintoista seurattavaa ja se selkeyttää hiukan enemmän aiemman juonenkäänteen juuria. Saamme paljon selkeämmän kuvan siitä, miten tämä monimutkainen asetelma on eskaloitunut nykyasemaan ja mitä seuraavaksi olisi mahdollisesti tarjolla. Etsivä Hoffman jatkaa Jigsaw'n työtä, mutta miehen motiivit tuntuvat pikkuhiljaa muuttuvan alkuperäisestä suunnasta.

Uuden Jigsaw'n metodit alkavat tuntumaan astetta radikaalisemmilta kuin aiemmin. Vaikka hän seuraakin John Kramerin ideologiaa peleissään, ottaa hän sivutyökseen omia pienempiä pelejä kostaakseen menneisyyden haamuilleen ja pitääkseen henkilöllisyytensä salassa. Mark nimittäin joutuu ponnistelemaan yhä enemmän pitääkseen uuden harrastuksensa piilossa urkkijoilta ja niitähän hänen lähettyviltään löytyy monia oman toimialansa vuoksi. Tämä riskialtis kaksoiselämä tuokin miehelle mukavasti paineita ja paljastumisen pelkoa esteeksi.


Elokuva mukailee edeltäviä osia tunnollisesti sekä tarinankerronnallisesta, että teknisestä näkökulmasta katsottuna. Ohjaaja David Hackl pyrkiikin parhaansa mukaan jatkamaan tarinaa mahdollisimman turvallisesti eteenpäin ottamatta sen suurempia riskejä, mutta siitä huolimatta muutamat yksittäiset ratkaisut saattavat kuitenkin ajaa elokuvasarjan tulevaisuuden vaakalaudalle, sillä tarinassa oiotaan yksityiskohtia lähes jatkuvasti. Logiikkaa ja maalaisjärkeä on Saw-elokuvilta vaikea odottaa muutenkaan, sillä konsepti itsessään poukkoilee niin huteralla nuoralla, mutta on sarjan jatkuvuudenkin puolesta on hyvä ottaa kuitenkin kaikki yhtälöt huomioon.

Elokuvasarja on tunnettu hyvin alakuloisesta ja likaisesta esillepanosta, eikä tämäkään elokuva ole siinä poikkeus. Värimaailma on hyvin tumma ja totinen, mutta se sopii mainiosti elokuvan tarjoamaan raakaan ja armottomaan maailmaan. Jos jostain elokuvasarjalle on nostettava hattua, niin räikeästä mielikuvituksesta. Jigsaw'n pelit ovat hyvin omaperäisiä ja toinen toistaan järkyttävämpiä. On myös hienoa nähdä, ettei loukkuja ole kierrätetty aiemmista elokuvista, vaan uusia ideoita satelee puolelta toiselle. Saw V on ehdottomasti edeltäjäänsä parempi elokuva, joka sukeltaa syvemmälle konseptin uumeniin ja etenkin uuden Jigsaw'n tarinaan.


Vaikka Saw-elokuvasarjan ongelmat piilevätkin edelleen rakenteellisissa ja maalaisjärjellisissä seikoissa, osaa se tarjota vieläkin viihdettä verisemmän kauhun ystäville ihan yksittäistenkin kohtausten muodossa. Elokuvan loppu avaa kyllä uusia mahdollisuuksia jatkolle, mutta kovinkaan pitkälle ei luultavasti tule puntti kestämään, sillä vastaan alkavat tulemaan entistä isommat esteet potentiaalisten juoniaukkojen kera. Olen kuitenkin kiinnostunut näkemään, mihin tiemme seuraavaksi vie, sillä mahdollisuudet alkavat pikkuhiljaa hupenemaan.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 21.1.2021
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit

  1. 2/5 ohoh antaisin 6/5 Saw on luku omansa, vaikken pidä splatterista Saw ohittaa sen.
    Olen käynyt katsomassa leffateatterissa varmaan ekat Saws, loput DVD tai muutakautta, koronan takia osa 9 viivästynyt kuten moni muukin, niin vekkuli on korona.
    Jotkut leffat mukailee Sawia, se vähän häiriikin, myös monet pakohuoneet tuovat Sawin mieleen. Paraneeko Saw kerta kerran jälkeen sen näkee sitten, harva tuottaa 9 osaa mitään, ja nyt en puhu ikuisuussarjoista. Jostain syystä Saw 1 puhutteli niin paljon että vaatiii että kaikki on nähtävä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti