Hokkus Pokkus 2 | Hocus Pocus 2 (2022) - arvostelu

 

Ohjaus: Anne Fletcher
Pääosissa: Bette Midler, Sarah Jessica Parker, Kathy Najimy,
Whitney Peak, Belissa Escobedo, Lilia Buckingham, Sam Richardson, Doug Jones,
Tony Hale, Taylor Paige Henderson, Nina Kitchen, Juju Journey Brener
Genre: Komedia, Fantasia, Jännitys
Kesto: 1 tunti 43 minuuttia

"Lock up your children! Yes, Salem, we're back!"

Asiansa ajava Hokkus Pokkus -elokuva ei ehkä suurin hitti ollut ilmestyessään ensimmäisellä teatterikierroksellaan, mutta se löysi siitä huolimatta onnistuneesti kulttiseurantansa vuosien varrella. 2010-luvun puolivälissä keskustelua käytiin kiivaasti mahdollisesta jatko-osasta, josta Disney itse ei tuntunut kuitenkaan olevan kiinnostunut. Pienen painostuksen jälkeen suunnittelupöytä täyttyi kuitenkin Sandersonin siskoksista ja jatko-osa oli virallisesti tekemässä tuloaan.
 
Projektin kapellimestariksi valittiin Step Up -elokuvalla debyyttinsä tehnyt tanssipiireistä enemmän tutuksi tullut yhdysvaltalainen Anne Fletcher, jonka filmografia on kieltämättä jäänyt pimentoon itseltäni. Ikonisia hahmoja esittävät näyttelijät palasivat rooleihinsa täynnä halua ja intoa, joten oli mielenkiintoista nähdä, mitä tekijät saisivat aikaiseksi jatko-osallaan. Odotukseni elokuvaa kohtaan olivat varsin pidättäytyneet, vaikka uteliaisuus kutkuttelikin taustalla. Oliko Hokkus Pokkus 2 lopulta hyvä idea vai olisiko konseptin avartaminen pitänyt jättää alkuperäiseen osaan?


Kaksikymmentäyhdeksän vuotta on ehtinyt kulua kirotun kynttilän sammumisesta. Salemilaiset teinitytöt Becca ja Izzy valmistautuvat halloweenin viettoon vieraillen paikallisessa taikakaupassa, joka sijaitsee Sandersonin siskosten entisessä mökissä. Kaupan pitäjä Gilbert antaa Beccalle syntymäpäivälahjaksi taianomaisen kynttilän tyttöjen hengellistä rituaalihetkeä varten. Tytöt lähtevät metsän uumeniin viettämään perinteikästä iltaansa, kunnes he huomaavat, että kynttilä ei olekaan mikään tavallinen tuikku. Maa rytisee ja repeää liitoksistaan päästäen pahamaineiset Sandersonin siskokset takaisin elävien kirjoihin.

Jos rehellisiä ollaan, Hokkus Pokkus 2 on elokuva, jolle ei varsinaisesti koskaan ollut tarvetta. Vaikka alkuperäinen osa olikin kaikessa veikeydessään miellyttävä kokemus, ei sen konsepti vaikuttanut millään tasolla poikkeukselliselta tai uraauurtavalta tapaukselta. Ottaen huomioon, että ensimmäisen elokuvan sydän sykki enemmänkin noitakolmikon ympärillä, oli ihan odotettavissa, että jatko-osakin yrittäisi elvyttää samaa taikaa näytölle nostalgian voimin. Täytyy näin alkuun sanoa, että Hokkus Pokkus 2 ei valitettavasti yllä edellisen osan tasolle, mutta yrittää kyllä kierrättää tuttuja teemoja ja ideoita hieman modernisemmalla otteella.


Pääsemme heti kättelyssä matkustamaan ajassa taaksepäin 1600-luvun puoleen väliin, jossa nuoret Sandersonin siskokset elivät yhteistä elämäänsä Salemin kylässä. Saamme jokseenkin toimivan selityksen sille, miten he lopulta päätyivät taikojen ja loitsujen tielle, sillä alkuun he olivat tuikitavallisia pikkutyttöjä ankaran alkukantaisessa maailmassa. Tämän pienen alustuksen jälkeen matkaamme takaisin aikajanalla nykypäivän Salemiin, jossa halloweeniä rakastavat Whitney Peakin esittämä Becca ja Belissa Escobedon esittämä Izzy valmistautuvat vuosittaisiin juhlallisuuksiin.
 
Alustuksen aikana saamme alkeellisen otteen hahmojen dynamiikasta ja suhteista, vaikka kovinkaan syvälliseksi ei meno juurikaan muutu elokuvan edetessä. Kynttilän sytyttämisen jälkeen tilanne eskaloituu ja varsinainen tarina potkaistaan käyntiin. Rakenteellisesta näkökulmasta katsottuna elokuva on aikalailla samankaltaista harhailemista paikasta toiseen vailla sen suurempaa tarkoitusta tai tarvetta. Seuraammekin, kuinka Sandersonin noidat yrittävät onnistua samaisessa tehtävässään kuin edellisessäkin elokuvassa, mutta modernisessa asetelmassa. Elokuva ei ole kuitenkaan täysin mitäänsanomaton katsaus menneisyyteen...


Jos ensimmäinen Hokkus Pokkus -elokuva keskittyi enemmän päähahmoina toimiviin lapsiin ja heidän pyristelyihinsä noitien paineen alla, niin jatko-osan mielenkiinto kääntyy enemmän Sandersonin sisaruksiin. Ollakseni rehellinen kanssanne, jokaikinen katsoja varmasti toivoikin sitä, sillä ovathan he koko konseptin sydän perimmiltään. Valitettavasti tämä ratkaisu ottaa kuitenkin uusilta hahmoilta paljon pois, minkä vuoksi heistä ei välitä juuri ollenkaan. Vaikka jonkin sortin draamakaarta ja eripuraa yritettiinkin teinien välille luoda, pyörii varsinainen palo ikonisten noitien ympärillä ja ymmärrettävästikin niin.

Sandersonin siskot pitävät elokuvaa kyllä väkevästi harteillaan. Ottaen huomioon, ettei tarinalla ole paljoakaan uutta kerrottavaa, on hienoa nähdä, että näyttelijät ovat projektissa täysillä mukana. Ei ainoastaan, että heittäytyvät roolisuoritukset tuovat elokuvaan sitä tuttua karismaa ja taikaa, mutta on huvittavaa nähdä, miten viimeiselle vuosituhannelle jämähtäneet hahmot reagoivat uusiin ärsykkeisiin ja aikaan. Elokuva elääkin näillä pienillä sketseillään, jotka saavat katsojan ajoittain kontrolloimattomasti hymyilemään. Vaikka elokuva osaakin ajoittain yllättää tutun juhlallisella tunnelmallaan, jää rakenteellinen puoli valitettavasti toissijaiseksi murheeksi.


Hokkus Pokkus on tullut tutuksi ylilyövästä ja -dramaattisesta näyttelystä, mistä jatko-osa onkin ottanut vakuuttavasti kopin. Vaikka tasapaino leikittelyn ja itse asian välillä onkin mahdottoman suuri, on kohtauksista revittävissä monia positiivisia asioita. Tuotannollisesti elokuva on luonnollisesti nostanut merkittävästi osakkeitaan edeltäjäänsä verrattuna. Toki, onhan tässä jo muutama vuosikymmenkin siitä kulunut, eli on ihan sopivaakin asian olla näin. Vaikka rahaa ja työkaluja onkin käytettävissä enemmän, tuntuvat tapahtumapaikat kuitenkin usein valitettavan keinotekoisilta luonteeltaan, mikä on kyllä sääli huomata. Myös efektityöskentely jättää jossittelun varaan.

Hokkus Pokkus 2 on jatko-osa, jota ei välttämättä olisi kaivannut, mutta sen me kuitenkin saimme kaikkien näiden vuosien jälkeen. On hienoa nähdä alkuperäiset näyttelijät ikonisissa rooleissaan pitämässä hauskaa, mutta siihen se suurimmaksi osaksi lopulta jääkin. Konseptia yritetään kaavia pinnalta enemmän, mutta mitään merkittävää emme noidista tai itse maailmasta valitettavasti opi jatko-osan merkeissä. Tarina on hyvin laskelmoitu ja ennalta-arvattava perimmiltään, minkä vuoksi sen paljastukset ja käänteet eivät valitettavasti pure lainkaan tilanteen eskaloituessa pidemmälle. Hokkus Pokkus 2 toimii kuitenkin loistavasti koko perheen yksittäisenä elokuvahetkenä, jonka aikana pääsemme nostalgian havinoissa takaisin Salemiin todistamaan Sandersonin noitien pääosin miellyttävää paluuta.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 4.10.2022
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit