Kadonneen aarteen metsästäjät | Raiders of the Lost Ark (1981) - arvostelu

 

Ohjaus: Steven Spielberg

Pääosissa: Harrison Ford, Karen Allen, Paul Freeman,

Ronald Lacey, John Rhys-Davies, Denholm Elliott, Wolf Kahler,

Anthony Higgins, Don Fellows, William Hootkins

Genre: Toiminta, Seikkailu

Kesto: 1 tunti 55 minuuttia

''It's not the years, honey, it's the mileage.''

Kadonneen aarteen metsästäjät on elokuva, joka onnistui mullistamaan elokuvateollisuutta merkittävällä tavalla lyöden itsensä samalla läpi populaarikulttuurin keskiöön. Indiana Jones ja kadonneen aarteen metsästäjät -nimellä myös tunnettua merkkiteosta pidetäänkin katsojien keskuudessa yhtenä kaikkien aikojen elokuvista. Vaikka se ei yleisesti valikoidukaan ihan korkeimpaan huippuun järjestykseltään, pidetään sitä etenkin seikkailuelokuvien kirkkaimpana jalokivenä, joka on inspiroinut monia elokuvantekijöitä myös tänäkin päivänä.

George Lucas sai idean elokuvaan 1970-luvun alussa ja hänen määränpäänä oli modernisoida 1900-luvun alkupäästä tutut sarjaelokuvat, joita esitettiin järjestyksessä elokuvateattereissa vähintään viikon ajan. Lucas kehitti ideaa vielä Philip Kaufmanin kanssa, joka ehdotti tarinan keskittymispisteeksi liitonarkkia. Ajatus lyötiin yhteishengessä lukkoon ja Steven Spielberg saatiin myös suostuteltua ohjauspuikkoihin. Vaikka toiminta- ja stunttikohtausten suunnittelu olikin jo pitkällä tekijöiden mielissä, päätettiin tarinankerronnallisia aukkoja saada täytettyä käsikirjoittaja Lawrence Kasdanin avustuksella.

Julkaisua edeltänyt yleisöäänestys osoitti sen, ettei kiinnostus elokuvaa kohtaan ollut kovin kummoinen ennakkoon, mikä aiheuttikin harmaita hiuksia tekijöille. Siitä huolimatta teoksesta tuli jättimenestys sekä lippuluukuilla, että katsojien keskuudessa. Maailmanlaajuisen suosion kasvaessa elokuva poiki jälkeensä vielä neljä jatko-osaa, televisiosarjan, videopelejä, sarjakuvia, leluja ja teemapuisto nähtävyyksiä. Pystyykö Kadonneen aarteen metsästäjät pitämään pintansa kaikkien näiden vuosikymmenten jälkeenkin vai alkaako aika pettämään jalkojen alta?

Vuonna 1936 yhdysvaltalainen arkeologi Indiana Jones löytää kultaisen patsaan raskaasti loukuilla varustetusta perulaistemppelistä, josta hän hädin tuskin meinaa löytää tiensä ulos elävänä. Sen ulkopuolella kilpaileva arkeologi René Belloq ajaa miehen alkuperäiskansan avustuksella nurkkaan ja varastaa patsaan itselleen. Indiana joutuu täten pakon edessä pakenemaan paikalta ilman patsasta. Palattuaan Yhdysvaltoihin, mies jatkaa työskentelyään historioitsijana opettaen oppilailleen omista löydöksistään ja havainnoistaan.

Eräänä päivänä kaksi armeijan tiedusteluagenttia kertovat miehelle, että natsi-Saksan joukot ovat alkaneet etsimään ja kaivamaan maailman himotuimpia aarteita haltuunsa. Tuohon aikaan heidän kurssinsa suuntaa kohti Tanisia, Egyptiä, jossa huhuttu liitonarkki mahdollisesti olisi piilotettuna maanalaiseen kadonneeseen hautakammioon. Agentit rekrytoivat Indianan kirjoihinsa ja lähettävät tämän vaaralliseen pelastusoperaatioon, jonka panoksena on nopeasti järkkyvä maailmanrauha. Onnistuuko arkeologi löytämään vastaukset ongelmiin vai ovatko Hitlerin joukot jo pysäyttämättömiä?

Kuten mainitsinkin jo aiemmin, Kadonneen aarteen metsästäjät on elokuva, joka mullisti seikkailuelokuvien muotin kertaheitolla ja tarjosi modernimman sukelluksen sarjaelokuvien pariin, jotka olivat tätä nykyä jo parhaat päivänsä nähneet. Ei ainoastaan, että sitä pidetään lajityyppinsä merkkiteoksena, mutta yllättävää kyllä se edelleenkin pitää pintansa mainiosti kaikkien näiden vuosikymmenten jälkeenkin. Itse tutustuin Indiana Jones -elokuvasarjaan vasta vanhemmalla iällä. Tämä johtui siitä, etten ollut aiemmin kovinkaan kiinnostunut kyseisen lajityypin elokuvista.

Monet muut elokuvarakastajat tulevat kuitenkin päinvastaisesta taustasta, jossa tämä teos tuntui olevan lapsuuden perinteikkäimpiä kohteita jatkuvalle sarjakulutukselle. Tämä oli se elokuva, jota katsottiin kerta toisensa jälkeen uudestaan ja uudestaan tylsistymättä - ihan ymmärrettävistä syistä kylläkin. Seuraamme elokuvassa Harrison Fordin esittämää Indiana Jonesia, joka toimii historioitsijana ja tutkimusmatkailijana. Mies syöttää egoistista omatuntoaan vaarallisilla seikkailuilla ja haastavilla operaatioilla, joiden avustuksella hän voisi löytää maailman arvokkaimpia aarteita.

Näitä löydöksiä hän myykin sitten haluaville museoille ja tarkoin valituille keräilijöille, jotka ovat valmiita maksamaan aidosta historiallisesta materiaalista. Hahmo on poikkeuksellisen mukaansatempaava ja valloittava tapaus, joka omalla viettelevän karismaattisella ja osuvan sarkastisella olemuksellaan saa katsojan kuin katsojan puolelleen. Vahva protagonisti tarvitsee kuitenkin myös lupaavia sivuhahmoja ja niitähän elokuvasta löytyykin. Karen Allenin esittämä Marion Ravenwood on innokas ja itsepäinen baarinomistaja, jolla on jonkin sortin skismaa Indianan kanssa.

Nainen kantaa kaunaa miehelle siitä, että heidän rakkautensa kariutui yllättäen unholaan. Nyt kun on taas tosi kyseessä, joutuu kaksikko lyöttäytymään yhteen löytääkseen liitonarkin ennen natsi-Saksan joukkoja. Kolmanneksi pyöräksi liittyy mukaan myös John Rhys-Daviesin esittämä Sallah Mohammed Faisel el-Kahir, Indianan entinen työkumppani, joka toimii soluttautujana kaivuumaille. Vastapuolella taas häärii Paul Freemanin esittämä arkeologi René Belloq, joka työskentelee natsi-Saksan joukkojen apuna asiantuntijan tehtävissä. Itse ryhmästä vastaa taas Ronald Laceyn esittämä Arnold Toht.

Nuorena poikana olin kiinnostunut historiasta ja etenkin antiikin ajan tapahtumista. En vain koskaan osunut elokuvan kohdalle, mikä näin jälkikäteen katsottuna on kyllä sääli. Elokuva nimittäin herättää tämän kiehtovan konseptin eloon ja kertoo omannäköisen versionsa tuntemastamme historiasta. Yksityiskohtia yhdistellään jopa yllättävän luontevalla tavalla yhteen ja hyvin alustetulla vastakkainasettelulla vielä varmistetaan se, että kaikki elementit nivoutuvat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi mahdollisimman uskottavalla tavalla.

Vaikka elokuva käsitteleekin ''uskottavia'' tapahtumia uskottavassa ympäristössä, on siitä havaittavissa pientä taikauskolla varustettua fantasiaa, joka antaa viimeisen arvokkaan sinettinsä monimuotoiselle elokuvalle. Tunnelmallisesti Kadonneen aarteen metsästäjät on poikkeuksellisen helppoa vastaanotettavaa. Seuraamme tapahtumien etenemistä ja eskaloitumista kevyemmän jännityksen, valloittavan seikkailun ja huvittavan komedian yhdistelmän kautta, joka toden teolla yllättää viihdyttävällä ja luontevalla otteellaan. Vaikka elokuva onkin ''hyvätahtoinen'' perimmiltään, on paikoitellen siitä havaittavissa rivien välissä vellovia vaativampia moraalilla leikitteleviä teemoja, jotka herättävät kysymyksiä puoleen, jos toiseenkin.

Onko Indiana Jones oikeasti hyvä ihminen anastaessaan natsien lailla aarteita ja keräilykappaleita muiden temppeleistä ja piiloista? Vaikka sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi, on pinnan alla monia kiehtovia kysymyksiä nostettavana ja vastauksia tulkittavana. Visuaalisesti elokuva täyttää kaikki vaaditut tarpeet etenkin verrattuna aikansa muihin teoksiin. Tätä nykyä elävänä legendana tunnettu John Williams vastaa tuotoksen sävellyksistä, eikä lopputulos yllätä ketään korkealaatuisuudellaan. Tunnusmusiikkina toimiva sävellys toimii yhtenä kaikkien aikojen muistettavimpana raitana elokuvahistoriassa ja syystäkin.

Ei ainoastaan, että kuvaus on erinomaista perusteiltaan, mutta monesta yksittäisestä kuvastakin voi pystyttää näyttävän taulun seinälle roikkumaan. Legendaarisen statuksen omaava John Williams vastaa elokuvan sävellyksistä ja sen kuuleekin katsojana selkeästi. Kohtaukset heräävät vaikuttavasti eloon ja teos saa kyseiseltä herralta sen kaivatun lisäpotkunsa. Kadonneen aarteen metsästäjät -elokuva on lähes täydellinen yhdistelmä seikkailua, toimintaa ja komediaa, jotka tuntuvat niin saumattoman upeasti yhdistyvän yhdeksi hengittäväksi kokonaisuudeksi. Toki, teos on hyvin yksinkertainen luonteeltaan, mutta mitä enempää siltä voisi rehellisesti edes pyytää enää.

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 8.6.2023

Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com