M3GAN (2022) - arvostelu

 

Ohjaus: Gerard Johnstone
Pääosissa: Allison Williams, Violet McGraw, Jenna Davis,
Amie Donald, Jen Van Epps, Brian Jordan Alvarez, Ronny Chieng,
Stephane Garneau-Monten, Amy Usherwood, Arlo Green, Kira Josephson
Genre: Kauhu, Scifi, Jännitys
Kesto: 1 tunti 42 minuuttia

Blumhouse-tuotantoyhtiö on tuonut vuosien varrella muutamia hyvinkin vaikuttavia elokuvia monen suuren pettymyksenkin lisäksi. Tällä kertaa uppoudumme takaisin heidän filmografiaan, kun käsittelyn kohteeksi valikoituu M3GAN. M3GAN on vuonna 2022 ensi-iltansa saanut kauhupainotteinen scifielokuva, jonka ohjauksesta vastaa itselleni täysin tuntematon uusiseelantilainen Gerard Johnstone. Idea elokuvaan syntyi Atomic Monster Productions -tuotantoyhtiön suunnittelupöydällä.

Tekijät yrittivät kuumeisesti keksiä erilaisia ideoita ja konsepteja, jotka voitaisiin mahdollisesti adaptoida liikkuvan kuvan muotoon. M3GAN valikoitui joukosta kiehtovimpana ja tuotanto käynnistettiin muutamaa vuotta sen jälkeen. Odotukseni elokuvaa kohtaan olivat maltilliset. Vaikka markkinointimateriaali olikin efektiivinen ja vangitseva, pelkäsin sen tarjonnan rajoittuvan pelkästään siihen. Menestys lippuluukuilla puhui kuitenkin puolestaan.


Kun kahdeksanvuotiaan Cadyn vanhemmat menehtyvät yllättäen liikenneonnettomuudessa, lähetetään hänet asumaan tätinsä Gemman luokse, joka työskentelee seattlelaisessa Funki-nimisessä leluyhtiössä kehittyneen robotiikan pienryhmässä. Nainen käyttää salaisesti yrityksen resursseja kehittääkseen M3GAN:in, lapsen kokoisen humanoidirobottinuken, jonka tarkoituksena on toimia lapsen äärimmäisenä tukipilarina. Epäonnistuneen M3GAN-testin jälkeen, yritystä johtava David käskee Gemmaa hyllyttämään projektin sivuun.

Samaan aikaan Gemma ja Cady yrittävät löytää yhteisen sävelen välilleen tahmaisissa tunnelmissa. Eräänä päivänä Gemma päättää näyttää tytölle omaperäisiä töitään ja tämän kiinnostus kiinnittyy toimiston seinustalla sijaitsevaan itseohjattavaan Bruce-robottiin. Huomatessaan robotin vaikutuksen Cadyyn, päättää Gemma herättää M3GAN-projektinsa takaisin eloon viimeistelläkseen sen toimintakuntoon. Tämä avaa mahdollisuuden maailmanlaajuiselle lanseeraukselle, mutta Gemma pian huomaa, että robottinukke pitää sisällään astetta vakavampia riskejä.


M3GAN on elokuva, jota tunnuin koko ajan väistelevän julkaisunsa alla. En tiedä, johtuiko se siitä, että markkinointi oli vain niin päällekäyvää vai oliko kyse vain siitä, ettei kiinnostus tuntunut nousevan tarpeeksi korkealle sen suhteen. Joka tapauksessa jätin elokuvan katsomisen myöhemmäksi. Nyt kun vihdoin näin sen, niin oliko se mistään kotoisin? Sanotaanko vaikka näin alkuun, että odotin siltä paljon vähemmän. Elokuva onnistui kyllä vakuuttamaan minut, vaikka kaukana täydellisestä se lopulta olikin. Se menestyi hyvin lippuluukuilla ja suosiokin oli etenkin tavallisten katsojien keskuudessa korkea.

Seuraamme elokuvassa Violet McGraw'n esittämää Cadyä, joka on kokenut hiljattain järkyttävän kohtalon menettäessään perhematkalla molemmat vanhempansa kuolettavassa kolarissa. Orvoksi jäänyt tyttö sijoitetaan lopulta hyvin varakkaan ja menestyneen Allison Williamsin esittämän Gemma-tädin luokse, joka ottaa tämän kyselemättä hoivaansa. Nainen ei työnkuvansa tai sen luoman kiireisen ilmapiirin keskellä koskaan suunnitellut hankkivansa lapsia, minkä vuoksi tilanne on täysin uusi myös hänelle. Nyt kun hänellä on mahdollisuus mullistaa leluteollisuutta, on ajoitus näinkin suurelle muutokselle kieltämättä huono.


Elämme maailmassa, jossa teknologiaa pusketaan ja kehitetään jatkuvasti teollisuuden, sekä arjen kiireiden helpottamiseksi. Laitteet ovat vallanneet kaiken huomiomme ja energiamme, mistä on nostettavissa luonnollisesti sekä hyviä, että huonoja puolia. Ihmiset ovat kieltämättä tässäkin asiayhteydessä varsin kiehtovia olentoja. Tavoittelemme täydellisyyttä ja kontrollia, mutta usein miten kompastumme siltikin omaan ylimielisyyteemme. Kehitämme ja parannamme asioita, mutta emme aina mieti kolikon kääntöpuolia - riskejä, jotka voisivat turmella meidät täysin.

Mitä jos tämä järjen raja ylitettäisiin ja annettaisiin ihmisten suurimpien muuttujien, eli tunteiden, viedä mennessään? Elokuva alustaa asetelmansa poikkeuksellisen nopeasti, mutta yllättävän mukaansatempaavasti. Vaikka monesti katsojasta tuntuukin siltä, että hypimme tapahtumien läpi aika hurjalla tempolla, löytää ohjaaja onneksi jonkin sortin kontrollin tarinan edetessä. Tappajanuken ja kehittyneen robotiikan konseptit eivät ole uutta liikkuvien kuvien saralla. Itseasiassa olemme saaneet aika monen sortin edustajaa todistella viime aikoina valkokankailla.


Tämä ei ole välttämättä huono asia. On hienoa nähdä, että vanhoja ideoita ja konsepteja sekoitellaan keskenään, jotta saataisiin kehitettyä jotain omaperäistä ja epätavanomaista. M3GAN on toki hyvin tuttu konsepti perusteiltaan, mutta se yrittää parhaansa mukaan antamaan syyn omalle olemassaololleen. Se kertoo mielenkiintoisen tarinan erilaisella lähestymistavallaan ja pyrkii sen kautta monipuolistamaan materiaaliaan entisestään. Valitettavasti asiansa ajavan sisällön keskellä lymyilevät muutamat kriittiset ongelmat, jotka vesittävät muuten vakuuttavaa kokonaisuutta.

Elokuvan vastakkainasettelut tuntuvat nimittäin ajoittain väkisin väännetyiltä ja jopa luonnottoman idioottimaisilta. Ongelmat luodaan maalaisjärjen ja logiikan rajojen ulkopuolella, minkä vuoksi kovin uskottavaa lopputulosta ei ymmärrettävästi synny. Kysytte varmaan, että miten tällaiselta elokuvalta voi edes odottaa uskottavuutta? Sanoisin, että jos maailma vastaa omaamme ja pyrkii peilata uskottavuuteen lähestymistapansa verukkeella, täytyy joitain perinteisiä sääntöjä noudattaa. Hahmot nimittäin tekevät jatkuvasti epäinhimillisiä virheitä, jotka kostautuvat pahemman kerran.


Siinä vaiheessa varmasti kyseenalaistaisi ja tiedostaisi epäkohdat. Valitettavasti tässä elokuvassa tehdään se vasta silloin, kun on jo myöhäistä - vaikka merkit ovat olleet selkeitä jo tovin aikaa. Jos jotain yllättävää voisin nostaa esille elokuvasta positiivisessa valossa, niin sanoisin, että se tarjoaa hyvin ajankohtaista yhteiskuntakritiikkiä pohdiskeltavaksi. Se nimittäin kommentoi väkevästi ihmisen turvautumista teknologiaan arkiaskareidensa puolesta, jossa myös lapset joutuvat delegoimisen uhreiksi. Käytämme paljon arvokasta aikaamme ja energiaamme tekniikkaan, jota ilman olemme joskus pärjänneet vallan mainiosti.

M3GAN on asiansa ajava kauhuelokuva, joka yllättää monipuolisuudellaan. Vaikka sisältö onkin tuttua muista vastaavanlaisista tuotoksista, pystyy tämä lajinsa edustaja pysymään omilla jaloillaan nojaamatta liikaa jo entuudestaan tuttuihin yksityiskohtiin. Materiaali osaa olla miellyttävän kevyttä, painostavan kuumottavaa ja räikeän vauhdikasta parhaimmillaan. Näiden elementtien välinen tasapainokin pysyttelee myös kontrollissa, minkä vuoksi kokemus tuntuu helpolta sulateltavalta. Elokuva on ottanut selkeästi inspiraationsa Terminator-, Annabelle- ja Chucky-elokuvista, joiden viittauksiakin pystyy rivien välistä löytämään, ellei ihan visuaalisestikin.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 4.6.2023
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit