Thanksgiving (2023) - arvostelu

 

Ohjaus: Eli Roth

Pääosissa: Nell Verlaque, Addison Rae, Jalen Thomas Brooks,

Milo Manheim, Patrick Dempsey, Rick Hoffman, Gina Gershon,

Tomaso Sanelli, Gabriel Davenport, Jenna Warren

Genre: Kauhu, Mysteeri, Jännitys

Kesto: 1 tunti 46 minuuttia

Thanksgiving on elokuva, joka on ollut jo pidemmän aikaa suunnittelupöydällä odottelemassa vuoroaan. Idea lähti liikkeelle Robert Rodriguezin ja Quentin Tarantinon vuonna 2007 ohjaamasta Grindhouse-elokuvasta, johon yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja Eli Roth kyhäsi valetrailerin keksimästä konseptistaan. Huhut kokopitkästä elokuvasta kävivät kuumina ja Roth varmistikin asian oikeellisuuden pian tämän jälkeen.

Eli Roth on ohjaaja, joka jakaa rajusti mielipiteitä puoleen, jos toiseenkin. Vaikka kaikkien makuun ei herran filmografia sopisikaan, voi siitä löytää monia kiehtovia ideoita ja miellyttäviäkin tuttavuuksia myöhäisillan katseluhetkiin. Odotukseni elokuvaa kohtaan olivat kuitenkin toiveikkaat, sillä ohjaajan ideat ovat olleet paperilla enemmän kiehtovia kuin mitään muuta. Thanksgiving-elokuvan vastaanotto onkin ollut pääosin positiivista, joten toivo elää...

Kiitospäivän aikaan pienessä Plymouth-kaupungissa ihmiset kokoontuvat paikallisen RightMart-myymälän Black Friday -aiheisiin alennusmyyjäisiin. Jessica Wright, jonka isä Thomas omistaa liikkeen, päästää ystäväporukkansa kauppaan sisään aikaisemmin sivuoven kautta ennen varsinaisia avajaisia. Valitettavasti ulkona odotteleva ihmisjoukko huomaa tämän ja turhautuessaan tunkeutuu väkisin sisälle myymälään aiheuttaen ohimennen lukuisia tapaturmia rikkoutuneista raajoista raakoihin kuolemantuottamuksiin asti.

Vuosi on ehtinyt kulua traagisesta tapahtumasta ja RightMartin omistaja Thomas on valmistautumassa jälleen kerran uuteen myyjäisyritykseen paikallisten tahojen vastalauseista huolimatta. Jessica on kokenut monia muutoksia vuoden aikana, eikä ystäväporukkakaan ole onnistunut vielä pääsemään tapahtuneesta yli. Yllättäen päivän lähestyessä tuntematon taho julkaisee sosiaaliseen mediaan kuvan kiitospäiväpöydästä, johon Jessica ja hänen ystävänsä on merkattuina. Tästä alkaakin vaarallinen kissa-hiiri -leikki, joka muuttuu tilanteen eskaloituessa yhä verisemmäksi ja verisemmäksi.

Tämä on yksi niistä elokuvista, joista en halunnut tietää liikaa asioita ennakkoon. Tämän vuoksi jätin markkinointimateriaalit vähemmälle huomiolle päästäkseni kunnolla kokemukseen käsiksi ja puolueettomasti. Poikiko tietämättömyys niin sanotusti poikaa? Sanotaanko näin, että Thanksgiving ajaa asiansa vallan mainiosti, vaikka pilvenpiirtäjiä ei rikotakaan itse toteutuksen puolesta. Elokuva alustaa asetelmansa kiehtovalla tavalla pohjustaen plymouthilaisten kokemia traumaattisen kiitospäivän tapahtumia ja niistä johtuvia seuraamuksia.

Pääsemme siis alusta asti kärryille konseptin käsittelemästä dilemmasta ja pelinappuloista, joita lähdettäisiin seuraamaan tarinan edetessä. Kuusipäiseen ystäväporukkaan kuuluvat: Nell Verlaquen esittämä Jessica, Jalen Thomas Brooksin esittämä Bobby, Tomaso Sanellin esittämä Evan, Addison Raen esittämä Gabby, Gabriel Davenportin esittämä Scuba, sekä Jenna Warrenin esittämä Yulia. Ystävykset parantelevat haavojaan menneisyyden haamujen seuratessa perässä, eivätkä muistot ole valmiina kaikkoamaan kuvasta, kun uusi kiitospäivä on kulman takana.

Elokuva herättää mielenkiinnon vaivattoman helposti, vaikka käsiteltävät hahmot itsessään jäävätkin ehkä hiukan ohkaisiksi perusteiltaan. Ohjaaja ei lähde koettelemaan liikaa rajojaan rakenteellisesta näkökulmasta katsottuna, vaan pitäytyy mieluummin mukavuusalueellaan yksiulotteisten hahmojensa harteilla. Vaikka mahdollisuuksia onkin astetta syvällisempään pohdiskeluun ja hahmovetoisempaan tarinaan, keskittyy tuotos enemmänkin viihteellisemmän puolen ylläpitämiseen, eikä se ole välttämättä edes huono asia.

Elokuva onnistuu nimittäin pitämään mielenkiinnon vaikuttavasti yllä pitkin kestoaan, mutta mitään merkityksellistä tai poikkeuksellisen muistettavaa se ei juurikaan onnistu tarjoamaan yksittäisiä hetkiä lukuun ottamatta. Eli Roth on aiemminkin tuonut esille rakkauttaan kauhun genreä kohtaan tuotoksillaan, eikä tämäkään elokuva poikkea siitä kaavasta. Mies lähtee tekemään kunniaa monelle ikoniselle slasher-elokuvalle viittauksiensa muodossa, jotka ovat enemmän tai vähemmän vaikuttaneet lajityypin kehitykseen.

Tämä rakkaudesta kumpuava into välittyy näytön toiselle puolelle selkeästi, eikä sitä voi kuin seurata hymyissä suin vastaanottavana osapuolena. Käsikirjoitus väläyttelee paikoitellen lupaavia piirteitä maalaisjärjellisesti järkeenkäyvillä ratkaisuillaan ja tietynlaisella itsetietoisuudellaan, joka pitää antagonistin ympärillä vellovan mysteerin pitkään elossa. Valitettavasti loppusuoralla ilmaantuvat yksityiskohdat saattavat ehkä paljastaa käänteet turhankin selkeästi, minkä vuoksi se mysteeri antagonistin ympärillä avartuu liiankin itsestään selväksi.

Thanksgiving on hyvä kauhuelokuva, joka luo kiitospäivällekin oman miellyttävän Scream-elokuvia pääpiirteittäin muistuttavan murhaajamysteerin. Vaikka hahmot jäävätkin geneerisemmiksi ja loppua kohden tarina paljastaakin aikeensa turhan selkeästi, osaa elokuva tarjota varsin mukiinmenevää viihdettä monessa asiayhteydessä. John Carverin maskia ja kiitospäivälle tavanomaista puvustusta yllään pitävä murhaaja osoittautuu myös hyvin miellyttäväksi ilmestykseksi, eivätkä tappokohtauksetkaan jätä tilaa epäröiville mutinoille. Elokuva tulee varmasti saamaan jatkoa ja hyvä niin.

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 3.12.2023
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, www.youtube.com