Ohjaus: George Miller, George Ogilvie
Pääosissa: Mel Gibson, Tina Turner, Frank Thring,
Angelo Rossitto, Paul Larsson, Angry Andersson, Robert Grubb,
George Spartels, Edwin Hodgeman, Bruce Spence
Genre: Toiminta, Seikkailu, Scifi
Kesto: 1 tunti 47 minuuttia
Mad Max on elokuvasarja, jonka sisälle en ole koskaan päässyt kiinni kunnolla. Toki, sen olemassaolo on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa, mutta kiinnostukseni sitä kohtaan ei ollut kovinkaan kummoinen juuri missään vaiheessa. Ristiriitainen, mutta lupauksia herättävä ensimmäinen elokuva käynnisti elokuvasarjan kiehtovalla tavalla, kun taas ensimmäinen jatko-osa jatkoi uurastusta entistä sulavammalla otteella nostaen samalla tasoa ja skaalaa entistä ylemmäs.
Mad Max - ukkosmyrsky on vuonna 1985 ensi-iltansa saanut elokuva, jonka ohjauksesta vastaa jälleen kerran australialainen George Miller. Vierelleen mies oli pyytänyt avuksi australialaisen ystävänsä George Ogilvien, joka on tullut joillekin ehkä tutuksi teatteriurastaan. Elokuva ei ollut alkuun edes harkinnassa aiempien osien tuottajan, Byron Kennedyn, menehdyttyä helikopterionnettomuudessa, mutta Miller päätti siitä huolimatta jatkaa elokuvasarjaansa päästäkseen yli surustaan ja sen myötä myös urallaan eteenpäin.
Maailma on muuttunut post-apokalyptiseksi joutomaaksi, laajan öljypulan ja ympäristötuhon seurauksena. Max Rockatansky elää yksinäistä selviytymistarinaansa vaellellen pitkin Australian aavikkojen. Yllättäen hän ajautuu epäonnekkaan sattuman kautta syrjäiseen Vaihtokaupunkiin, jossa ihmiset käyvät kauppaa lähes kaikesta mahdollisesta. Aluksi mieheltä evätään pääsy kaupunkiin, koska hänellä ei ole mitään vaihdettavaa, mutta tehdessään vaikutuksen itse hallitsijaan Aunty Entityyn, hänelle avautuu uudenlainen mahdollisuus.
Mad Max - ukkosmyrsky on elokuva, josta olen kuullut paljon ristiriitaisia mielipiteitä ennakkoon. Jotkut pitävät sitä harmittomana hauskanpitona, kun taas toiset ihmettelevät sen aiemmista osista eriävää luonnetta. Odotukseni elokuvaa kohtaan olivat kieltämättä alhaiset, mutta optimistisen toiveikkaat. Onnistuiko Mad Max -trilogian päättävä osa yllättämään varteenotettavuudellaan vai alkoiko moottoripyörä niin sanotusti karkaamaan pikkuhiljaa käsistä? Sanotaanko näin alkuun, että lupaavan aloituksen jälkeen elokuva kieltämättä tekee hyvin erikoisia valintoja suuntauksensa puolesta.
Ei siinä mitään, jos ohjaajat ottaisivat erilaisen lähestymistavan konseptiinsa ja pysyttelisivät siinä loppuun asti. Se on kuitenkin poikkeuksellisen erikoista huomata, että tunnelman sementoiduttua paikoilleen, tulee eteen selkeä hetki, jolloin koko elokuvan olemus muuttuu kertaheitolla joksikin aivan muuksi kuin mihin olimme aluksi asennoituneet. Ensimmäinen kolmannes lupailee paljon omaperäisyyttä ja eeppisiä mahdollisuuksia, mutta kun varsinainen vastakkainasettelu saadaan vihdoin lukittua, tuntuu koko tilanne kääntyvän kuin itseään vastaan.
Ensimmäiset kaksi osaa erottuvat puolekseen suhteellisen vaativista luonteistaan ja teemoistaan, joiden ympärille Mel Gibsonin esittämän Max Rockatanskyn tarinakaarta lähdetään nitomaan. Ne toimivat todella hyvin yhtenäisenä jatkumona, johon tämäkin elokuva aluksi tuntuu yhtyvän suhteellisen moitteettomasti. Valitettavasti pian sen jälkeen tämä rakeinen post-apokalyptinen selviytymistarina muuttuu hetkessä kokoperheen kevytmieliseksi seikkailutarinaksi, joka repäisee katsojan kyllä efektiivisesti pois ankaran maailman luomasta illuusiosta.
Vaikka paperilla idea kuulostaakin ihan järkeenkäyvältä kontekstinsa puolesta, tuntuu se välittyvän näytölle poikkeuksellisen nihkeästi. Elokuva saa yllättäen yhä enemmän ja enemmän koomisempia piirteitä, jotka vain vesittävät lupaavan asetelman luomaa vaaraa ja armottomuutta lähes olemattomiin. Toki, onhan trilogian päättävä osa selkeästi kaikista näistä tähänastisista osista se kevytmielisin ja niin sanotusti eniten kieli poskessa toteutettu, mutta samaa voi sanoa kyllä niistä aiemmistakin osista - jossain määrin. Etenkin antagonistit ovat tuntuneet aina karikatyyrimäisiltä ja paperinohuilta tapauksilta.
Siitä huolimatta nuo elokuvat ovat kuitenkin onnistuneet pitämään tunnelmansa tarpeeksi vakavana pitääkseen panokset korkealla ja takaisinmaksun näppärän osuvana. Mad Max - ukkosmyrsky yrittää viimeiseen kolmannekseen mennessä palata ikään kuin ''vanhoille raiteille'' pitkän takaa-ajokohtauksen muodossa, joka suuresta skaalastaan huolimatta jää hieman mitäänsanomattomaksi ilmestykseksi. Se voi johtua toki siitä, että edellinen osa teki sen huomattavasti eeppisemmin ja luontevammin, mutta kokemuksena se ei vain ihan yllä sille vaaditulle tasolle.
Mad Max - ukkosmyrsky on ristiriitainen elokuva, joka lupailee kyllä paljon ensimetreillä. Ensimmäinen kolmannes vaikuttaa ihan moitteettomalta jatkumolta edelliselle osalle ja pääsemme nopeasti kiinni uuteen asetelmaan. Valitettavasti toisen kolmanneksen alussa tapahtuvan rajun tunnelmallisen käänteen seurauksena immersio tuntuu murtuvan täysin silmien edessä, jonka jälkeen odotamme vain kärsivällisesti sitä hetkeä, jolloin elokuva palaisi takaisin raiteilleen.
Kun näin lopulta tapahtuu, ei kliimaksista tunnu saavan enää mitään intoa irti. On ymmärrettävää, miksi Mad Max -trilogian päättävää osaa pidetään elokuvasarjan huonoimpana osana. Ei se siitä huolimatta ole kuitenkaan huono elokuva sellaisenaan. Se vain tuntuu poikkeuksellisen epätavanomaiselta yhdistelmältä, jonka elementit eivät sulaudu niin hyvin yhteen kuin tekijät olisivat mahdollisesti toivoneet. Tämän osan jälkeen elokuvasarja otti kolmenkymmenen vuoden sapattivapaata, mutta sai kuin saikin vielä uuden mahdollisuutensa kukoistaa.
Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 15.5.2024
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti