Fantastic Four (2015) - arvostelu

 

Ohjaus: Josh Trank
Pääosissa: Miles Teller, Michael B. Jordan, Kate Mara,
Jamie Bell, Toby Kebbell, Reg E. Cathey, Tim Blake Nelson,
Tim Heidecker, Dan Castellaneta, Wayne Pere
Genre: Toiminta, Scifi, Seikkailu
Kesto: 1 tunti 40 minuuttia

Vaikka mielet kahtia jakanut Fantastic Four: Hopeasurffari -elokuva tienasikin teatterikierroksellaan edeltäjänsä tapaan sopivasti, kuopattiin jatkosuunnitelmat lopulta historiaan suunnitteluvaiheen paikallaanpolkemisen vuoksi. Ihmeneloset olivat kuitenkin tulleet jäädäkseen, sillä oikeudet omistanut 20th Century Fox -studio päätti hieman yllättäenkin käynnistää elokuvasarjan uudelleen vain kaksi vuotta myöhemmin. Elokuvan suunnitteluvaihe alkoi lupaavalla tavalla, kunnes kattila alkoi kuohumaan yli.

Projekti eteni jouhevasti käsikirjoitusvaiheeseen, jossa erimielisyydet alkoivat jakamaan tekijöitä kahtia. Ohjaaja Josh Trank ja käsikirjoittaja Jeremy Slater näkivät projektin nimittäin täysin eriävistä näkökulmista. Trank halusi tehdä elokuvasta inhorealistisemman ja vakavamman, kun taas Slater nojasi lapsuutensa kevytmieliseen nostalgiaan. Lopulta jälkimmäinen osapuoli otti hatkat ja Trankillä oli mahdollisuus toteuttaa visionsa.


Vaikka tilanne näyttikin lupaavalta ohjaajan näkökulmasta katsottuna, tulikin vastaan astetta suurempi seinä kiivettäväksi. Studio ei nimittäin pitänyt Trankin alkuperäisestä leikkauksesta, vaan kumosi sen omilla perusteellisilla muutoksillaan. Siitähän se sota sitten puhkesikin. Jätän kyseisen vastakkainasettelun loput yksityiskohdat teidän selvitettäväksi, sillä tuo tarina esiripun takana on kiehtova itsessäänkin.

Lapsuudenystävät Reed Richards ja Ben Grimm ovat työskennelleet yhdessä monen vuoden ajan teleportaation mahdollistavan laitteen prototyypin parissa ja onnistuneet herättämään sillä Baxter-säätiön johtaja Franklin Stormin huomion. Baxter-säätiö on Yhdysvaltain hallituksen rahoittama nuorten ihmelasten tutkimuslaitos. Reed värvätään ryhmään mukaan auttamaan professori Stormin adoptoituja lapsia viimeistelemään kvanttiportin toimintakuntoon.


2010-luvun puolivälissä elettiin aikaa, jolloin vakavammat supersankarielokuvat alkoivat nostamaan osakkeitaan julkisessa sivussa. Ohjaaja Trank näytti osaamistaan todella menestyksekkään Chronicle-elokuvan muodossa ja selkeästi ymmärsi trendaavan tyylin päälle, joten valinta ei olisi voinut mennä yhtään enempään nappiin sen osalta. Valitettavasti studion päättämä projektin kaappaus ajoi elokuvan turmioon ja hyvästä syystä.

Fantastic Four on elokuva, jolla on selkeästi kaikki ainekset toimivaan yhtälöön. Valitettavasti kärsivällisen ensimmäisen kolmanneksen jälkeen tilanne alkaa kuitenkin revetä liitoksistaan. Tarinaa lähestytään pidemmän kaavan kautta sukeltaen Miles Tellerin esittämän Reedin ja Jamie Bellin esittämän Benin menneisyyteen. Pojat ovat työstäneet laitettaan monen opiskeluvuoden ajan toivoen läpimurtoa. Kun sellainen mahdollisuus ilmaantuu vihdoin eteen, kuvaan ilmestyy Reg E. Catheyn esittämä professori Storm.


Rehellisesti sanoen, ensimmäinen kolmannes ei ole vielä kovinkaan huono. Uudella katselukerralla siitä on nostettavissa monia hyviäkin pointteja. Vaikka ratkaisut ovatkin tyypillisiä, tuntuvat ne nivoutuvan varsin luonnollisella tavalla yhteen. Elokuvan isoin synti nojaa tasapainoon ja sen puutteeseen. Ensimmäinen puolisko etenee nimittäin todella kärsivällisellä ja huolellisella tahdilla, kun taas jälkimmäinen juostaan kusten läpi.

Juonenkäänteet tuntuvat todella hätiköidyiltä ja reaktiopainotteisilta perimmiltään. Elokuvasta puuttuu myös selkeästi monia niin sanottuja ''sitovia kohtauksia'', jotka voisivat mahdollisesti auttaa tasapainon puutteen kanssa. Miljöissä sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta pidemmän päälle laitosmaiset rakennukset ja huoneet alkavat kieltämättä tylsistyttää näin katsojan näkökulmasta katsottuna. Koska värimaailma on niin aliravittu, niin tuntuu ympäristökin hieman itseään toistavalta.


Elokuva on poikkeuksellisen väritön ja inhorealistinen luonteeltaan. Kontrastipainotteisuus pitää huolen siitä, että vakavaluonteinen olemus välittyy näytön toiselle puolelle efektiivisellä tavalla, vaikka sen uskotteleminen kaipaakin jonkin sortin uskonhyppyä katsojalta. Visuaalisesti elokuva on pääosin vakuuttavaa seurattavaa, vaikka synkkä värimaailma alkaakin turruttamaan pidemmän päälle. Kuvakulmat ja visuaaliset ratkaisut miellyttävät silmää. Efektit taas ovat jo parhaat päivänsä nähneet.

Fantastic Four on varsin kehno yritys herättää Ihmenelosia takaisin henkiin valkokankaille. Suurin syypää tähän on tietenkin 20th Century Fox, joka toimillaan päätti saksia todennäköisesti toimivankin kokonaisuuden tunnistamattomaksi sekasikiöksi. Hahmokaarti jää varsin vaisuksi vastaanotettavaksi. Ei näyttelijöiden työpanoksen vuoksi, vaan enemmänkin heille kirjoitetun sisällön, joka vain loistaa poissaolollaan. Lupaavasta alusta huolimatta, elokuva vaipuu varsin järkyttäväksi räpellykseksi, jonka olemassaolon mielellään unohtaisi.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 31.7.2025
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, www.youtube.com


Kommentit