Ohjaus: Matt Shakman
Pääosissa: Pedro Pascal, Vanessa Kirby,
Ebon Moss-Bachrach, Joseph Quinn, Ralph Ineson, Julia Garner,
Paul Walter Hauser, Natasha Lyonne, Sarah Niles
Genre: Toiminta, Seikkailu, Scifi
Kesto: 1 tunti 54 minuuttia
''Your planet is now marked for death. Your world will be consumed by The Devourer. There is nothing you can do to stop him, for he is a universal force, as essential as the stars. Hold your loved ones close and speak the words you've been afraid to speak. Use this time to rejoice and celebrate. For your time is short. I herald his beginning. I herald your end. I herald... Galactus.''
Tuotteliaisuudestaan huolimatta 20th Century Fox -tuotantoyhtiön kolme ensimmäistä heilautusta Ihmenelosten suuntaan epäonnistuivat ikävällä tavalla. Vaikka ensimmäisessä kahdessa elokuvassa onkin vielä sitä teatraalista nostalgiaa, eivät ne koskaan yltäneet toivotulle tasolle laadullisesti - puhumattakaan 2010-luvun Fant4stic-sekasikiöstä. Pitkään uudelle suuntaukselle etsittiin tekijää, joka voisi vihdoin antaa rakastetulle supersankariryhmälle heidän ansaitsemansa elokuvasovituksen.
Alkuun studio toivoi täysin uudenlaista suuntausta tarinalle ja konseptille. He harkitsivat jopa Reedin ja Susanin lapsista kertovaa elokuvaa, mutta pitkän pohdinnan ja suunnitteluprosessin jälkeen kaikki kuihtui lopulta kasaan. Marvel Cinematic Universe -elokuvasarjasta vastaava yhdysvaltalainen Kevin Feige paljasti ottaneensa Ihmeneloset aikajanalleen, mistä kannattajat olivat todella mielissään - itse mukaan lukien. Onnistuuko ohjaaja Matt Shakman, Feige ja muut kumppanit täyttämään toiveet?
Vuonna 1964 Maa 828:ssa maailma juhlii neljättä vuosipäivää siitä, kun Reed Richardsista, Susan Stormista, Ben Grimmistä, sekä Johnny Stormista tuli supersankariryhmä nimeltään Ihmeneloset. He saivat yliluonnollisia kykyjä altistuttuaan kosmisille säteille ensimmäisen avaruuslentonsa aikana. Sittemmin tiimin jäsenistä on tullut rakastettuja kansallissankareita, jotka pitävät kadut puhtaina vaativammista ongelmista.
Reedin keksinnöt ovat edistäneet aikakautensa teknologiaa kovalla tahdilla ja Susanin diplomatia Future Foundation -yhtiön nimissä on johtanut rauhaan suuressa osassa maailmaa. Eräänä päivänä Susan huomaa tulleensa raskaaksi ja nelikko ei voisi olla yhtään innostuneempia asiasta. Valitettavasti kuukausia myöhemmin tästä Hopeasurffari saapuu maapallolle ja julistaa, että planeettoja nielevä kosminen olento Galactus on merkinnyt sen tuhottavaksi.
Tässähän alkaa tuntemaan olonsa vanhaksi. Elämme nyt nimittäin ajassa, jossa Marvel Cinematic Universe lähestyy kovaa tahtia kaksikymmenvuotissyntymäpäiväänsä ja osa katsojista alkavat hieman vieroksumaan supersankareita. Tämä johtuu tietenkin siitä, että julkaisutahtia on kiristetty entisestään ja elokuvien lisäksi myös sarjat kuuluvat niin ikään tähän kyseiseen jaettuun mediauniversumiin. Itse olen rehellisesti sanoen alkanut hieman väsyä Marvel Cinematic Universeen.
Se johtuu toki siitä, että taso on materiaalin määrän myötä alkanut heilumaan rajusti puolelta toiselle. Myös suuremman kokonaiskuvan suunnattomuus on kieltämättä alkanut turhauttamaan pidemmässä juoksussa. Nyt kun Kevin Feige ja kumppanit ovat ottaneet takapakkia ja arvioineet mahdollisuudet uudelleen, on aika edetä kohti seuraavaa lukua. Odotukseni olivat toiveikkaat, vaikka edelliset ohilyönnit kieltämättä kummittelivatkin mielen perukoilla.
The Fantastic Four: First Steps lähestyy konseptia hieman eri kantilta aiempiin yrityksiin verrattaessa. Vaikka saammekin taas nopean alustuksen Ihmenelosten syntytarinaan, kerrotaan se ikään kuin dokumentaarisesta näkökulmasta katsottuna - kuin uutisjuttu konsanaan. Esimerkiksi uusille katsojille tämä on ihan paikallaan, sillä suoraan asiaan hyppääminen saattaisi olla muuten aika hämmentävää seurattavaa. Ensimmäinen kolmannes keskittyykin pääosin Ihmenelosten asemaan maailmassa.
He ovat pelastaneet maailmaa jo muutaman vuoden ajan yhdessä parantaen myös kansojen syvempiä haavoja siinä ohessa. Tämän myötä Ihmeneloset ovat saaneet ansaitustikin ihmisten luottamuksen vastaten suoraan heille tapahtumien kulusta. Siinä sivussa odotettu vauvakuume aiheuttaa spekulaatiota mediassa, mikä pitää ryhmän jatkuvasti ihmiskunnan valvovan silmän alla. Valitettavasti se paine joudutaan sysäämään sivuun, koska maapalloa uhkaa uudenlainen vaara.
Viestinviejänä toimiva Julia Garnerin esittämä Hopeasurffari ilmestyy paikan päälle ja kertoo Ralph Inesonin esittämän planeettoja nielevän kosmisen olennon - Galactuksen olevan jo matkalla. Tämä nostaa paineet odotetustikin uusiin sfääreihin painostaen ryhmän vaikeisiin valintoihin. Vaikka ensimmäinen kolmannes tuntuukin hieman nopeatempoiselta alustukselta, ajaa se asiansa kokonaiskuvassa. Toisesta kolmanneksesta eteenpäin elokuva saa aivan uudenlaisen vaihteen silmään. etenkin puolessa välissä tapahtuva avaruusjahti hipoo toteutuksellaan täydellisyyttä.
Ohjaaja Matt Shakman onnistuu pätevästi repimään hahmoistaan paljon hyvää irti. Ei ainoastaan, että tarina tempaa emotionaalisella tasolla vakuuttavasti mukaansa, mutta pääsemme jokaisen hahmon persoonallisuuteen hyvin käsiksi. Pedro Pascalin esittämä Reed on tieteeseen koko painolla nojaava mies, joka viisaudestaan huolimatta pitää sisällään huonoja yliajattelevia puolia. Vanessa Kirbyn esittämä Susan on diplomaattinen, mutta julkisivun ulkopuolella täydellä tunteella elävä nainen, joka painottaa usein perheen merkitystä elokuvassa.
Ebon Moss-Bachrachin esittämä Ben on ihan sinut rajusti muuttuneen ulkonäkönsä kanssa ja mies ottaakin siitä kaiken irti viihdyttäessään paikallisia lapsia. Lämminhenkisyys ja empatia paistaa hahmosta poikkeuksellisen hyvin. Joseph Quinnin esittämä Johnny taas on astetta rauhallisempi versio hahmostaan. Vaikka kaveri onkin villi ajatuksissaan, yrittää hän pääosin vain olla hyödyksi ryhmälle jopa väkisin etsien pulmia hoidettavaksi. Myös apulaisrobotti H.E.R.B.I.E. tekee ensiesiintymisensä valkokankaalla ja hurmaa omilla koomisilla hetkillään.
Ryhmädynamiikka toimii alusta asti varsin mallikkaasti ja se itseasiassa edesauttaa katsojan investoitumista elokuvaan entistä enemmän. Dialogi ajoittain jopa yllättää viekkaalla ja nerokkaalla luonteellaan. Hopeasurffari tekee paluun valkokankaalle ja ai että millä tavalla. Julia Garner säkenöi roolissaan, vaikka monilla tuntuikin olevan paljon mätää hampaankolossa roolien julkistuksen aikana. Ralph Ineson sopii täydellisesti Galactuksen rooliin ja vihdoin tekijät uskalsivat tuoda hahmon niin kuin oli ensimmäisestä elokuvasta lähtien ollut tarkoituskin.
Toiminnallisesti elokuvalla on erinomaiset hetkensä, jolloin vahvuudet vain korostuvat entisestään. Vaikka asia onkin niin, tuntui itsestä myös hieman siltä, että joitain hahmoja ei välttämättä aina käytetty ideaalisin tavoin tietyissä kohtauksissa. Visuaalisesta näkökulmasta katsottuna elokuva on pätevä monin puolin, vaikka täydellisiä papereita ei välttämättä ansaitsekaan. Kuvaus on paikoitellen jopa todella vaikuttavaa, mutta efektityöskentelyssä hyppäsi silmille muutamankin kerran studion säästeliäisyys.
Michael Giacchinon sävellykset ansaitsevat pitkät ja railakkaat aplodit. Kohtauksessa kuin kohtauksessa tunnelma pysyy säestyksien avulla katossa tilanteesta riippumatta. Kappaleista huokuu tarvittaessa optimistinen toivo, sekä eeppinen vaaran tunne. Loppuun on mainittava, että elokuvan kliimaksi kärsii hieman tavanomaisista kliseistä, joita yritetään alkuun parhaan mukaan peitellä. Siitä huolimatta viimeinen kolmannes pitää panokset sen verran korkealla, että sen seuraaminen on viihdyttävää katsottavaa.
The Fantastic Four: First Steps ottaa isoja askelia kohti lupaavampaa Marvel Cinematic Universe -elokuvauniversumin kehitystä. Ei ainoastaan, että elokuvasta huokuu intoa ja halua näyttää, mutta myös pätevää asiaa rivien välistä ja miksei myös tarjottimella tarjoiltunakin. Vaikka perhe onkin kuuleman mukaan pahin, on sen merkitys valtava tilanteesta riippumatta. Kaikki eivät voi välttämättä samaistua ajatukseen, mutta ainakin kaikista läheisten eteen tekisi mitä tahansa, vaikka ihmiskuntakin olisi vaakalaudalla. Lopputekstikohtaus viritteleekin jo tulevaa ja nostattaa odotuksia tutun hahmon turvin.
Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 22.8.2025
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti