Rambo - taistelija | First Blood (1982) - arvostelu



Ohjaus: Ted Kotcheff
Pääosissa: Sylvester Stallone, Brian Dennehy, Richard Crenna
Genre: Toiminta, Seikkailu
Kesto: 1 tunti 33 minuuttia
  
Ollakseni täysin rehellinen kanssanne, en ole koskaan ennen ollut kiinnostunut Sylvester Stallonen ''ramboilusta'' sen kummemmin, mutta kiitos hyvän ystäväni - joka kirjoittaa suosittelemaani ''Elokuvan taikaa''- elokuvablogia - pääsin kokemaan tämän toimintaklassikon täysin puhtaalta pöydältä vailla sen suurempia odotuksia. Ensimmäinen kerta pitkään aikaan kun lähdin elokuvaa katsomaan tietämättä siitä oikeastaan mitään ihmeellisempää. Tiesin ainoastaan elokuvan vastakkainasettelusta, joka siis oli John J. Rambo vastaan muut. Mitäs mieltä olin sitten kyseisestä teoksesta? Lähdetään avaamaan sitä kohta kohdalta...


Kyseisellä elokuvalla on siitä hyvä lähtökohta, ettei se viljele turhaan lukuisia tarpeettomia sivujuonia ja muita lisättyjä seikkoja sekoittaakseen yksinkertaista kokonaisuuttaan, vaan se pyrkii alusta asti keskittymään vain ja ainoastaan asetettuun päämääräänsä, sekä tarinan varsinaiseen kapellimestariin eli John J. Ramboon, joka joutuu hyvin yllättävistäkin syistä jatkuvien konfliktien pyörteeseen. Elokuva onnistui aikalailla heti kättelyssä herättämään kiinnostukseni, vaikka en ollutkaan ihan varma siitä, mitä tuleva pitäisi sisällään.

Tämä hieman erikoisesti kontrollista eskaloituva tilanne muuttuu käsittämättömän nopeasti hyvin rauhallisesta erittäin intensiiviseksi kokonaisuudeksi. Mikä hauskinta, tämän tilanteen eskaloitumisen varsinainen syy rupeaa naurattamaan yhä enemmän ja enemmän, mitä pidemmälle elokuvassa edetään, sillä kyseisen konfliktin seuraus alkaa yltämään aivan tajunnanräjäyttäviin korkeuksiin, ottaen huomioon tämän välienselvittelyn ensimmäisen käänteentekevän konfliktin, joka tulee John Rambon ja tyrannimaisen sheriffin Will Teaslen välille elokuvan alussa. Siitä eteenpäin takaa-ajo muuttuu pidätysyrityksestä käytännössä vainoamisen tyyliseksi metsästysretkeksi.


Mikä tekee tästä konseptista hyvin kiehtovan ja kiinnostavan on se käänne, että John Rambo on kouluttautunut erikoisjoukkojen tiedustelija ekspertti, joka omaa sotasankarin aseman Vietnamissa vuosien ajan erikoisjoukkojen kärjessä käydyn asepalveluksen tuloksena. Tuon tason konemainen saalistaja asetetaankin hyvin kiehtovasti koko kylän poliisivoimia vastaan, myös pienellä armeijan varauksella tarvittaessa.

Tässä asetelmassa on myös ajoittain hiukan hankalaa valita oma puolensa, sillä molemmat puolet tekevät useasti kyseenalaisia laista poikkeavia asioita, vaikka toki Rambon kanssa sympaattiselle tasolle lopulta päästäänkin. Sylvester Stallonen hahmo on hyvin ristiriitainen sielu, jonka traumaattinen historia kummittelee miehen mielen sisällä vuosienkin jälkeen, mikä vaikuttaa hänen psyykkeeseen, kun ruvetaan Rambon hieman ylilyövää puolustautumista analysoimaan.


Elokuvan monipuolinen kuvaustyyli on erityisen miellyttävän tasoista katseltavaa. Mikä siitä tekee entistä miellyttävämpää, on luonnon lumoavan kauneuden hyväksikäyttäminen, jonka avustuksella elokuva saa paljon enemmän mahdollisuuksia värien käyttöön ja upean näyn kehitetyksi, muuten hyvin yksinkertaiseen kokonaisuuteensa. Vuoristoilla sijaitseva metsämaasto oli mielestäni mahtava lisä elokuvaan, joka samalla toi tietyn sortin kauneutta vihamielisen välienselvittelyn vastapainoksi.

Elokuva onnistui myös yllättämään hyvin hillityllä, mutta erittäin osuvalla huumorillaan, joka toi tähän tapahtumarikkaaseen kokonaisuuteen vaadittuakin kevennystä. Se ei ollut missään vaiheessa yliampuvaa, väkinäistä tai imelää, mikä oli enemmän kuin pystyin edes toivomaan ennakkoon tämän sortin toimintaspektaakkelilta. Rambo - taistelija on päätön, yksinkertainen, mutta erittäin viihdyttävä toimintakokonaisuus, joka ehdottomasti yllätti minut positiivisesti. Sekin oli hienoa nähdä, että vaikka elokuva olikin niin lyhyt se onnistui kuitenkin osumaan tarvittaviin tarinan painopisteisiin, jotka sitten saivat kokonaisuuden näyttämään paljon kompaktimmalta paketilta.


Siihen nähden, etten ollut kovin kiinnostunut tästä elokuvasta ennakkoon, olin aivan ällikällä lyöty sen ollessa näin hyvän tasoinen kokonaisuus. Sitä en osannut kyllä missään nimessä tältä teokselta odottaa, vaikka paljon hyvää olinkin muilta tahoilta kuullut. Tämä arvostelu oli nyt ihan kuin sen käsittelemä elokuvakin: lyhyehkö pituudeltaan, mutta täyttä asiaa sisällöltään! Hienoa viihdettä kaiken kaikkiaan!



Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 8.4.2019
Lähteet: kansikuva ja elokuvan tiedot www.imdb.com, kohtaus www.youtube.com

Kommentit

  1. Mahtava elokuva, mikä todella on kestänyt huikean hyvin ajan julmaa hammasta! First Blood osoittaa hienosti, kuinka yksinkertaisilla jutuilla voi saada paljon aikaiseksi, kun ne jutut tekee oikein. Meidän täytyy pian jatkaa Rambon seikkailuja, vaikka ne lähtevätkin aikamoiseen alamäkeen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ehdottonasti samaa mieltä kanssasi! Todellakin jatketaan "ramboilua", vaikka olenkin kuullut aika pahoja juttuja niistä seuraavista osista..

      Poista
  2. Jatko-osat ovat sitten oma osansa ja vaikka itse osittain pidän kakkosesta, niin hieman harmittelen et miksi yhtäkkiä käänsivät toiminnan suuntaan. Siksi petyin itse 2 ja 3 osaan, mutta en muista kuin vaan kakkosesta palasia sieltä täältä ja kolmas on ihan kokonaan pois muistikuvista, kun olen nähnyt sen vain kerran. Tämä on eka on ehtaa viihdettä ja koko tarina on itsessään yksinkertainen kuin vaan voi olla ja suorastaan käy Ramboa sääliksi, kun juuri saapui sodan keskeltä kotiin.

    Neljäs on jo aika lähellä ekan tuomaa viihde-tasoa, tosin meininki muuttuu melkoiseksi mätöksi.

    Hyvä arvostelu ja samoilla mietteillä mennään. Itse suorastaan vihaan tuota sheriffin hahmoa ja tapaa miten se on kirjoitettu todelliseksi kusipääksi.

    VastaaPoista
  3. Täytyy jatko-osat kyllä katsastaa, sillä rupesi kieltämättä kiinnostamaan se, että mihin suuntaan tämä elokuvasarja vietiin ensimmäisen osan jälkeen. Kiitos!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti