Luojat: Jannik Tai Mosholt, Christian Potalivo, Esben Toft Jacobsen
Pääosissa: Alba August, Lucas Lynggaard Tønnesen, Mikael Følsgaard, Lukas Løkken,
Jessica Dinnage, Sonny Lindberg, Angela Bundalovic, Johannes Bah Kuhnke,
Lars Simonsen, Jacob Luhnmann, Iben Hjejle, Bertil De Lorenzi
Genre: Scifi, Draama, Jännitys
Genre: Scifi, Draama, Jännitys
Jaksoja: 8
The Rain on tanskalainen post-apokalyptinen Netflix-alkuperäissarja, jonka laitoin taannoin katsastuslistalleni uudelleen odottamaan katsastusvuoroaan. Hetken se ehti jo kadota sieltä imuroidessani nimikkeitä läpi, sillä katsottavaa oli niin paljon, mutta nyt löytyi sopiva väli lähtemään katsomaan kyseistä sarjaa. Konsepti itsessään vaikutti hyvin mielenkiintoiselta ennakkoon, mutta sen hurjempia odotuksia minulla ei sarjaa kohtaan kuitenkaan ollut. Lähdin katsomaan sitä mahdollisimman avoimin mielin ja toivoin sen yllättävän minut positiivisesti jollain tavalla.
Sateen levittämä virus tuhoaa lähes kaiken elämän Skandinaviassa. Tanskalaiset sisarukset Simone ja Rasmus pääsevät suojaan isänsä Frederikin työnantajan, lääkeyhtiö Apollonin rakennuttamaan bunkkeriin, joita on pystytetty ympäri Pohjois-Eurooppaa luonnonkatastrofien varalle. Kuuden vuoden jälkeen sisarukset lähtevät etsimään isäänsä, joka ei lupauksestaan huolimatta koskaan palannut takaisin lastensa luokse. Matkalla Tanskan ja Ruotsin halki kohti lääkeyhtiön päämajaa, he tutustuvat muihin sateesta selviytyneisiin tahoihin. Miten tämä kaikki sai alkunsa?
Konsepti on siitä erikoinen, että vaikka se onkin fiktioperäinen, niin jotain muuta samankaltaista voisi hyvinkin tapahtua oikeassakin elämässä. Ei välttämättä ihan kuolettavan sateen, mutta jonkin luonnon voiman muodossa, joka mutatoituisi joksikin hyvin vaaralliseksi oikuksi ihmiskunnalle. Luonto ei itse välttämättä pysty moiseen mutaatioon, mutta ihminen toden teolla pystyy aiheuttamaan tai tekemään sen mahdolliseksi omilla toimillaan, mikä on monesti todistettu myös oikeassakin elämässä.
Vaikka tutkimukset ja testit ovatkin tärkeitä osia tieteessä, niissä tavallisesti epäonnistutaan useammin kuin onnistutaan, mikä taas kuuluu keskeisesti evoluutioon ja kehitykseen. Valitettavasti silloin, kun tiedepiireissä pelataan suuremmilla panoksilla ja suuremmissa mittakaavoissa, voi tilanne lähteä nopeasti käsistä. Pahimmassa tapauksessa luonto voi itse ottaa kopin avautuneesta mahdollisuudesta ja tehdä siitä jotain pysäyttämättömän kuolettavaa. Ihminen ei voi huijata luontoa, vaikka välillä onnistuisikin siinä. Se on kuitenkin varmaa, että luontoäiti maksaa kaiken aina moninkertaisena takaisin.
Sarja ei aikaile alustuksensa kanssa ollenkaan, vaan hyppää suoraan rajusti eskaloituvan tilanteen keskelle. Kuolettavan viruksen sisältävä sade on alkanut ja ulos loukkuun jääneet ihmiset joutuvat kokemaan karun kohtalon luontoäidin armoilla. Apollon lääkeyhtössä työskentelevä Frederik vie perheensä turvalliseen bunkkeriin ja lähtee itse pysäyttämään tuhoisaa luonnonkatastrofia. Ensimmäinen jakso pitää sisällään kuuden vuoden edestä tapahtumia ja muutoksia, jotka aluksi saattavat tuntua hiukan yliajavilta, mutta kun varsinainen asetelma on saatettu valmiuteen, tahdituskin tasoittuu luonnollisemmaksi.
Vaikka konsepti onkin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä, sarja itsessään on valitettavan ailahteleva ja epätasainen kokonaisuus, joka raastaa vain pintaa lupaavasta ideastaan. Tarina ajaa kyllä kokonaisuudessan asiansa, mutta monet rakenteelliset ratkaisut tuntuvat hiukan köykäisiltä, etenkin tilanteen eskaloitumisen suhteen. Matkan varrella riittää sattumia ja typeriä ratkaisuja, joita ei voi aina inhimillisyyden tekosyyllä leimata. Ne voi tietenkin katsojana antaa anteeksi sarjan edetessä, mutta epäuskottavuudelle ja riman alittamiselle on täten annettu valtuutus tehdä käytännössä mitä tahansa tarinan edesviemiseksi.
Opimme hahmoistamme yhä enemmän tarinan edetessä. Kauden aikana yksittäiset jaksot keskittyvät päävaltaisesti johonkin tiettyyn hahmoon tai hahmoihin, joiden menneisyydestä saamme tietää muutamia pieniä yksityiskohtia. Nämä yksityiskohdat jossain määrin pohjustavat heidän tarinakaariaan ja motiivejaan, mutta hahmot eivät varsinaisesti tunnu tarjoavan sen syvällisempiä kokonaisuuksia tai tiukkoja emotionaalisia siteitä, jotta heistä voisi oikeasti välittää sen enempää. Siitä huolimatta ne täydentävät tarinaa juuri sen verran, että pystyisimme investoitumaan tarinaan edes jollain alkeellisella tasolla.
Näemme matkan aikana, miten äkkinäinen muutos on vaikuttanut ihmisiin ja ympäristöön. Lähestymistavat selviytymiseen ovat erilaisia ja huomaammekin kuinka vakavasti epätavallinen tilanne otetaan vastaan. Jotkut tahot linnoittautuvat sisätiloihin odottamaan pelastuspartiota, kun taas toiset ottavat kohtalon omiin käsiinsä vaellellessaan ulkona ruoan ja turvan toivossa. Ympäristö ei varsinaisesti muutu päällepäin, mutta sateen aiheuttamat vahingot pitävät ihmisiä jatkuvasti varuillaan sen tarjoamista vaaroista. Esimerkiksi vesialueita ja pieniäkin lätäköitä vältellään pienenkin tartunnan riskin vuoksi, eikä paljailla käsillä minkään koskeminenkaan ole kovinkaan hyvä idea.
Tuotannollisesti sarja on jopa yllättävän omaperäinen. Vaikka kuvaustyyli ajoittain viestiikin halvasta budjetista, futuristiset yksityiskohdat ja näyttävät maisemakuvat kompensoivat laatua moitteettomasti ylöspäin. Toisaalta halvahko tunne saattaa johtua myös siitä, että viime aikoina on tullut seurattua kalliita tuotantoja, minkä vuoksi on vaikeampi palata takaisin niin sanotusti ''maan pinnalle'' sen suhteen. Onneksemme siihen tottuu kuitenkin yllättävän nopeasti, vaikka aluksi hiukan pistäisikin silmään. Sarjasta kuitenkin kuohuu scifimäinen tunnelma ja siitä yritetäänkin pitää kiinni mahdollisimman tiukasti alusta loppuun asti.
Jaksojen nimet muodostavat yhdistettynä tämän merkillisen post-apokalyptisen maailman selviytymisoppaan, jonka sääntöjä seuraamalla pääsisi kyllä pitkälle. Näitä ohjeita harvemmin lopulta noudatetaan inhimillisien syiden tai vain puhtaan typeryyden vuoksi ja niin syntyvätkin sarjan lukuisat eripurat ja konfliktit. Hahmot ovat luonnollisesti varuillaan kaikesta mahdollisesta, mikä voisi aiheuttaa heille hallaa, mutta ajoittain näihin seikkoihin reagoidaan aika yliampuvalla tavalla. Välillä taas niitä ei oteta tarpeeksi tosissaan, minkä vuoksi luodaan kuin tyhjästä jatkuvaa epäilystä hahmojen välille.
The Rain -sarjan ensimmäinen tuotantokausi on mielenkiintoinen ja asiansa ajava, mutta samaan aikaan valitettavan ailahteleva ja yksitoikkoinen kokonaisuus, joka ei tunnu aina keksivän tarpeeksi jouhevia ratkaisuja konseptin syventämiseksi. Tarinankerronnallisesti sarja oikoo useasti matalimman aidan yli, eikä suuria riskejä uskalleta ottaa. Ajoittain se kyllä yllättää emotionaalisilla ponnisteluillaan, mutta hahmojen jäädessä hiukan yksiuloitteisiksi, on vaikea heistä saada kaikkea potentiaalia irti. Varautuneella mielenkiinnolla jään seuraamaan toisen tuotantokauden tarjontaa, mutta toistaiseksi se ei kovin poikkeukselliselta vaikuta.
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, sarjan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti