Musta kuningatar | The Queen's Gambit | Minisarja (2020) - arvostelu



Luojat: Scott Frank, Allan Scott
Pääosissa: Anya Taylor-Joy, Bill Camp, Christiane Seidel, Rebecca Root,
Chloe Pirrie, Akemnji Ndifornyen, Marielle Heller, Harry Melling, Patrick Kennedy,
Jacob Fortune-Lloyd, Thomas Brodie-Sangster, Marcin Dorociński
Genre: Draama
Jaksoja: 7

Seuraavaksi vuorossa olisikin Netflix-alkuperäissarja Musta kuningatar, jonka olemassaolosta en edes tiennyt ennakkoon. Selatessani Netflixin laajaa valikoimaa, huomasin kyseisen sarjan ja kinnostuin siitä heti. Scott Frankin ja Allan Scottin luoma sarja perustuu Walter Tevisin samannimiseen romaaniin vuodelta 1983. Shakki on ollut itsellänikin suht suurehkossa osassa lapsuutta, sillä tapasin pelata sitä perheeni kanssa lähes päivittäin ennen vanhaan.


Vaikka nykyään onkin vaikeaa löytää vastustajia lähipiiristä, jotka osaisivat pelata kyseistä peliä, uppoudun vangitsevan painostavan lautapelin parin aina silloin tällöin. Nyt on aika kuitenkin uppoutua Musta kuningatar -sarjan pariin ja katsoa, että miksi shakki on niin suuressa osassa sen tarinaa. Onnistuiko tämä Netflixin alkuperäissarja vakuuttamaan minut varteenotettavuudestaan vai oliko kyseessä taas vaihteeksi tavanomainen kokonaisuus?

1950-luvulla orpokodissa asuva nuori tyttö Beth Harmon huomaa olevansa poikkeuksellisen lahjakas shakissa ja hän päättää käydä epätodennäköselle tielle tähtiin taistellen samalla perättömiä ennakko-odotuksia ja ikävää riippuvuutta vastaan. Matkan varrella tyttö saa menestyksensä keskellä ikäviä kolhuja, jotka alkavat vaikuttamaan tähän painavalla tavalla henkisellä tasolla. Pystyykö Beth pitämään pintansa ja yltämään shakkimaailman huipulle vai maksaako menestys naisen terveyden verran?


Nyt täytyy kyllä sanoa, että olemme hyvin mielenkiinoisen sarjan äärellä. Seuraamme sen aikana Bethin nousua tyhjästä kuuluisuuteen, joka on täynnä esteitä ja haasteita. Sarja alustaa asetelmansa hyvin mukaansatempaavalla otteella sekä huolellisesti, käsitellen menestyksekkään naisen traagista ja erittäin ongelmallista menneisyyttä. Nuori neiti lähetetään orpokotiin tämän menetettyään äitinsä kuolettavassa autokolarissa. Siellä hän oppii tavoille ja vastoin kaikkia odotuksia löytää rakkautensa shakkia kohtaan.

Sarjassa shakkia pidetään yleisesti miesten pelinä, jossa nerokkaat ongelmanratkaisijat ottavat toisistaan mittaa älyllisesti. Kun nuorena tyttönä Beth huomaakin olevansa hämmästytävän lostava shakkipelaaja, lähtee hän rohkeasti soutamaan aaltoja ja muita oletuksia vastaan muuttaessaan samalla maailmaa. Häntä aliarvostetaan ja epäillään kovasti, koska on nainen, mutta pelikellon käynistyessä Beth näyttää kaikille, miksi sillä ei ole mitään merkitystä.


Seuraamme jakso jaksolta, kuinka tyttö kasvaa ja muodostuu yllättäväks medasensaatioksi. Elämä ei kuitenkaan aina ole ruusuilla tanssimista hänellekään, sillä hyvin vaativat koettelemukset ympärövät häntä yhä tiukemmin, mitä pidemmälle sarjassa etenemmekin. Sarja käsittelee hyvin vaativia teemoja etenkin riippuvuuksista. Beth ei ole ainoastaan lääkeriippuvainen orpokodissa saatujen pillereiden vuoksi, mutta hänellä on hyvin vakava peliriippuvuus ja pakkomielle, joka ajaa hänet melkein hulluuden porteille.

On yllättävää huomata, kuinka paljon näen itseäni Bethin hahmossa. Ei tietenkään aina ihan kirjaimellisessa merkityksessä, mutta monet piirteet osuvat muottiinsa moitteettomasti. Kunnollisena tyttönä kasvatettu Beth alkaa saamaan itsevarmuutta sen verran lisää, että hänestä tulee jollain tasolla jopa ylimielinen tapaus kaiken kaikkiaan. Hän ei kestä häviämistä, vaan pyrkii aina puristamaan itsestään kaikki mehut ulos päästäkseen tilanteessa kuin tilanteessa voitolle.


Anya Taylor-Joyn esittämä Beth Harmon on eriyinen hahmo vastaanotettavaksi. On jopa yllättävää, kuinkka helposti tähän hahmoon pysyy investoitumaan ja kuinka paljon häneen voi henkisellä tasolla samaistua. Nuori naisen alkuei ole ikinä ollut kovinkaan kummoinen sosiaalisissa tilanteissa tai ylipäätäänkään sosialisoitumisessa, mutta hän on aina kuitenkin yrittänyt kehittää itseään monin tavoin pärjätäkseen aikuisten vaativassa maailmassa.

Vain shakkia elänyt tyttö alkaa pikkuhiljaa kuitenkin ajautumaan uusien kokemusten viettelemäksi ja koettelemusten riepottelemaksi, kunnes hän huomaa, ettei elämä olekaan niin yksinkertaista ja mustavalkoista kuin peli itsessään. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa täytyy löytää täydellinen tasapaino toimintatapojen välille, jotta sekä peli, että elämä pysyisi raiteillaan ja aina valmiina vastaanottamassa iskuja. Päättäväinen Beth pyrkii shakkimaailman huipulle ja tekee mitä tahansa päästäkseen sinne.


Musta kuningatar -sarja on tarinankerronnallisesta ja teknisestä näkökulmasta katsottuna aivan mieletöntä seurattavaa. Sarja on loistava kokonaisuus, joka yllättää hyvin mukaansatempaavalla otteella ja vangitsevalla luonteellaan. Sarja on hyvin tasapainoinen ja vakuuttavasti rakennettu kokonaisuus, joka ei pelkää kokeilla uusia asioita ja tekniikoita tarinansa välittämiseksi näytön toiselle puolelle. Sarja onnistuu upottamaan katsojan kuin katsojan syvälle tarinan ytimeen vaativan draaman ja mukaansatempaavan jännityksen äärelle, joka upeasti kuvastaa pelin luonnetta itsessäänkin.

Täytyy myös mainita erinomaisesta näyttelijäkaartista, joka ei ainoastaan herätä hahmoja eloon, mutta itse maailma tuntuu hyvin autenttiselta ja varteenotettavalta vastaanotettavalta. Jos joku ansaitsee sarjasta tunnustusta, niin Anya Taylor-Joy. Hänen roolisuorituksensa Bethinä on kutakuinkin virheetön. Naisella on suuret ja ilmaisevat silmät, jotka lumoavat kenet vain mukaansa. Uskaltaisin myös sanoa, että tämä kyseinen rooli on hänen parhaimpansa tähän mennessä. Toki, nainen on ollut monessa hyvässä elokuvassa mukana, mutta yhtä syvällistä ja vaativaa hahmoa hän ei ollut tähän mennessä vielä tarjonnut.


Musta kuningatar -sarja on jopa yllättävän säkenöivä valonpilkahdus tunnelin päässä, joka ei ainoastaan onnistu näyttämään, että Netflix pystyy halutessaan tekemään jotain erityistä, mutta myös onnistuu valitsemaan näyttelijänsä täydellisesti rooliin kuin rooliin. Sarjan aikana tunnelma hyppelehtii jatkuvasti huipussaan ja tekee katselukokemuksesta erittäin kannattavan koettavan. Uskaltaisin jopa väittää, että Musta kuningatar -sarja on The Haunting of Hill Housen ohessa yksi Netflxin parhaimmista alkuperäissarjoista, joita on koskaan tehty. Sarja ei välttämättä jokaiselle tarjoa yhtä nasevaa kokemusta, mutta laadukas se siitä huolimatta kuitenkin joka tapauksessa on.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 8.11.2020
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, sarjan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit

  1. Mitä tarkoitat, että "hahmoon pys[t]yy investoitumaan"?

    Investoitua-sanaa ei löydy googlellakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitan, että hahmon matkaan pystyy heittäytymään ongelmitta ja vastoinkäymiset välittyvät efektiivisesti näytön toiselle puolelle! Ikään kuin investoimme katsojina palan itseämme hahmon matkaan toiveissamme jonkin sortin emotionaalinen "takaisinmaksu". Tässä sarjassa saamme sen ja olemme myös tyytyväisiä lopputulokseen!

      Poista

Lähetä kommentti