Lightyear (2022) - arvostelu

 

Ohjaus: Angus MacLane

Pääosissa: Chris Evans, James Brolin, Keke Palmer,

Peter Sohn, Taika Waititi, Dale Soules, Uzo Aduba, Efren Ramirez,

Mary McDonald-Lewis, Isiah Whitlock Jr, Tim Peake, Bill Hader
Genre: Animaatio, Toiminta, Seikkailu

Kesto: 1 tunti 40 minuuttia

''To infinity... and beyond.''

Toy Story -elokuvasarja toimii monelle elokuvien suurkuluttajalle lämpimänä muistona lapsuudesta, johon mielellään palataan silloin tällöin takaisin herättelemään sisäistä lasta eloon. Itsellenikin elokuvasarja on ollut suuressa osassa lapsuuttani, vaikka Disneyn piirretyt olivatkin tuolloin enemmän kulutuksessa. Nyt onkin aika palata takaisin lelujen maailmaan uuden spin-off -elokuvan muodossa, joka on herättänyt paljon keskustelua maailmalla julkaisunsa yhteydessä. Lightyear on vuonna 2022 ensi-iltansa saanut animaatioelokuva, jonka ohjauksesta vastaa itselleni täysin tuntematon yhdysvaltalainen Angus MacLane.

 

Mies onkin enemmän tunnettu animaattorina Pixar-tuotannoissa, mutta nyt hän saa kuin saakin mahdollisuuden toimia ensimmäistä kertaa kapellimestarina. Lightyear on studion ensimmäinen tuotos sitten Eteenpäin-elokuvan, joka saa oman teatterikierroksensa ennen Disney+ -striimauspalvelujulkaisua. Angus MacLanen debyyttielokuva joutui myös sensuurin kohteeksi neljässätoista muslimivoittoisessa maassa, jossa kaksi samaa sukupuolta edustavan hahmon muiskautusta ei katsottu hyvällä. Onko Lightyear elokuvana kuitenkin onnistunut lisä Toy Story -elokuvasarjan maailmaan vai jäikö se vain tarpeettomaksi rahastusyritykseksi?

Avaruusrangeri Buzz Lightyear ja hänen parhaana ystävänä toimiva komentaja Alisha Hawthorne päättävät tarkastaa matkan varrella ilmenneen T'Kani Prime -planeetan, joka voisi mahdollisesti toimia ihmisten uutena kotina tulevaisuudessa. Lupaavan tiedusteluretken jälkeen parivaljakko joutuu vetäytymään takaisin alukseensa huomatessaan planeetalla riehuvan vihamielisen elämänmuodon. Pakeneminen ottaa todellisen osuman, kun alus tekee pakkolaskun kriittisen törmäyksen myötä. Itseään tapahtuneesta syyttävä avaruusrangeri päättää tehdä kaikkensa viedäkseen miehistönsä takaisin kotiin. Edessä lymyilevät kuitenkin monenlaiset uhat.

Lightyear-elokuva on siitä kiehtova tapaus, ettei se suoranaisesti liity Toy Story -elokuvasarjan tarinajatkumoon, vaan pikemminkin sen pienen pieneen yksityiskohtaan, joka tulee tutuksi ensimmäisen osan alkupuoliskolla. Andy sai tuolloin nimittäin lahjaksi Buzz Lightyear -avaruusrangerilelun, joka oli pojan lempielokuvasta peräisin. Tämä on se samainen elokuva. Vaikka hahmo onkin täten erilainen perusteiltaan, ovat monet tutut yksityiskohdat ja seikat jossain määrin aina läsnä. Kiehtovaksi elokuvan tekee se, että se avartaa Toy Story -maailmaa täysin uuteen suuntaan ja tekee sen jopa yllättävän viihdyttävällä tavalla.

Chris Evansin esittämä Buzz Lightyear on hyvin omistautunut ja tunnollinen avaruusrangeri, jota miehistö pitää korkeassa arvossa. Paineet ajavatkin miehen aina tähtäämään äärettömään ja sen yli, vaikka lopputulos ei tällä kertaa mieluisin olisikaan. Omasta mielestä virheen tehnyt Buzz antaa nyt kaikkensa selvittääkseen pakomatkaan vaaditut materiaalit ja kaavat, mutta jatkuva epäonnistuminen alkaa maksamaan kallista hintaa ajan hyppiessä pidemmälle eteenpäin jokaisen testilennon aikana. Kun aika on kortilla ja toivo hälvenee, muuttuu operaatio vaikeasta lähes mahdottomaksi.

Buzzin ennennäkemättömään seikkailuun liittyvät mukaan myös ylempänä mainittu Uzo Aduban esittämä komentaja Alisha Hawthorne, edellämainitun lapsenlapsi Keke Palmerin esittämä Izzy Hawthorne, Taika Waititin esittämä naiivinen keltanokka Mo Morrison, Dale Soulesin esittämä kokenut ehdonalaisvanki Darby Steel, sekä Peter Sohnin esittämä robottikissa Sox. Listan viimeinen nimi kannattaa nostaa esille, sillä Buzzin tukieläimeksi määrätty robottikissa Sox varastaa show'n täysin näytöllä ollessaan. Vaikka Buzz onkin loistavasti rakennettu hahmo omassa elokuvassaan, tuntuu Sox osuvan aina nappiinsa napakoilla vastauksillaan ja karismaattisen koomisella luonteellaan.

Odotukseni elokuvaa kohtaan olivat suhteellisen alhaiset. Ei välttämättä sen takia, että uskoin sen olevan huono, vaan pikemminkin en tiennyt mitä siltä kannattaisi odottaa ennakkoon. Onneksi elokuva onnistui vakuuttamaan toimivalla tarinallaan, monimuotoisilla käänteillään ja mielenkiintoisilla teemoillaan. Pixar-studion tavanomaiseen normiin kuuluva emotionaalinen lataus on tälläkin kertaa hyvin pohjustettu ja eskaloitu tarinan aikana. Pystymme täten katsojina investoitumaan tapahtumiin ja hahmojen koettelemuksiin tavallista paremmin. Käänteet osaavat herättää jossain määrin tunteita, vaikka eivät niin sanotusti vesiputousta loisikaan kokemuksen aikana.

Useinmiten yksin kriittisiä ratkaisuja tekevä Buzz ei apua pyydä tiukan paikan tullen, mikä aiheuttaakin useasti ongelmia, mitä pidemmälle elokuvassa etenemme. Omaa virhettään puntaroiva mies haluaa saada miehistönsä luottamuksen takaisin tekemällä vaarallisia stuntteja tieteen nimissä. Huomatessaan vaikeuksien suurenevan ja komplikaatioiden vaikeutuvan, päättää avaruusrangeri lyöttäytyä yhteen kokemattomien yksilöiden kanssa jatkamaan vaikeaa operaatiota. Edessä ilmenevien vaikeuksien ja omien psykologisten huolien kautta oppii Buzz arvostamaan saamaansa apua ja toimia tiimissä johtavana osapuolena.

Tunnelmallisesti elokuva tarjoaa monipuolista materiaalia. Vaikka panokset ovatkin suuret, tuntuu se vain ajoittain tarjoavan sitä todellista draamaa, joka saa katsojan tunteet heräämään. Muuten elokuva onkin hyvin seikkailuhenkinen ja kevyt toimintarymistely, joka viihdyttää pääosin hulvattomien hahmojen muodossa. Antagonistina toimivan James Brolinin esittämä keisari Zurg on ensimmäisellä puoliskolla poikkeuksellisen vähän aikaa ruudulla, mikä tuo elokuvaan miellyttävää jännitettä. Hahmo toimii omien käänteidensä kanssa hyvin kiehtovana tapauksena ja vie konseptin omalle mysteeriselle tasolleen.

 

Osa kysymyksistä jäävät kuitenkin roikkumaan jälkeenpäin, minkä vuoksi katsojan on tehtävä niin sanottuja ''uskon hyppyjä'', jotta materiaali kävisi kokonaiskuvassa järkeen. Teknisestä näkökulmasta katsottuna elokuva ei petä odotuksia. Erikoiselta näyttävään animaatiotyyliin tottuu yllättävän nopeasti, eikä sen omaperäinen luonne haittaa elokuvaelämystä. Lightyear on kokonaisuudessaan oikein toimiva elokuva, joka tarjoaa paljon miellyttäviä hetkiä vastaanotettavaksi. Vaikka se ei Pixarin parhaimmistoon missään nimessä kuulukaan, onnistuu se tarjoamaan tarpeeksi kiehtovan konseptin näytölle katsojien ihmeteltäväksi.

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 20.6.2022

Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com