Obi-Wan Kenobi | Kausi 1 (2022) - arvostelu

 

Luoja: Joby Harold
Pääosissa: Ewan McGregor, Vivien Lyra Blair, Hayden Christensen,
Moses Ingram, Sung Kang, Rupert Friend, Rya Kihlstedt, Indira Varma,
Joel Edgerton, Bonnie Piesse, Jimmy Smits, James Earl Jones
Genre: Toiminta, Seikkailu, Scifi
Jaksoja: 6

Tähtien sota -universumi on alkanut viime vuosien mittaan löytämään uusia mahdollisuuksia sarjojen muodossa, joita Disney on kiivaasti julkaissut toinen toisensa perään. Vaikka alkuperäinen elokuvasaaga saatettiinkin vuonna 2019 päätökseen Star Wars: The Rise of Skywalkerin myötä, lukuisia tarinoita oli vielä kertomatta episodien välissä. Hyvin menestyksekkään The Mandalorian- ja ikävänä ohilyöntinä tunnetun The Book of Boba Fett -sarjan jälkeen katseet oli käännettävä takaisin menneisyyteen esiosien aikaan. Obi-Wan Kenobi on vuonna 2022 Disney+ -striimauspalveluun julkaistu alkuperäissarja, joka sijoittuu kymmenen vuotta Sithin kosto -elokuvan tapahtumien jälkeen.
 
Alunperin elokuvaksi kaavailtu projekti muutettiin sarjaksi Solo: A Star Wars Story -spin-off -elokuvan heikon menestyksen vuoksi. Sarjan julkistuksen yhteydessä Tähtien sota -kannattajat saivat luvan innostua toden teolla, sillä rakastettujen päähahmojen alkuperäiset näyttelijät päättivät palata rooleihinsa jatkaakseen tarinaa eteenpäin. Odotukset olivat odotetustikin korkealla, mutta pienoinen pelko mahdollisesta pettymyksestä oli kuitenkin läsnä. Onnistuiko Obi-Wan Kenobi yllättämään varteenotettavuudellaan vai alkoiko kiire ja suunnitelmien suunnattomuus paistaa läpi sormien?


Oppilaansa, Anakin Skywalkerin, käännyttyä Voiman pimeälle puolelle ja tultua Darth Vaderiksi, jedimestari Obi-Wan Kenobi on kymmenen vuoden ajan piileskellyt Tatooinella ja tarkkaillut Anakinin poikaa, Lukea. Käsky kuusikymmentäkuusi on onnistuneesti vakiinnuttanut Galaktisen Imperiumin vallan vankaksi määränpääksi, jonka vastustajat joutuvat armottomasti väistymään tieltä. Jedien kuolettavan haravoinnin ulottumattomissa piileskellyt Obi-Wan joutuu kuitenkin palaamaan takaisin kiehuvaan kattilaan kohtaamaan menneisyytensä, kun Vader ja tämän inkvisiittorit houkuttelevat hänet esiin piilostaan.

Monille kannattajille Tähtien sota -elokuvasarjan esiosat kuuluvat lapsuuden todellisiin helmiin, jotka ovat pysyneet massiivisen kritiikin ja moittimisen jälkeenkin korkealla omilla suosikkilistoilla. Vaikka itse olenkin sitä mieltä, että kyseisessä trilogiassa on vain yksi hyvä elokuva, ovat ne kaikki tarjonneet minulle monia lämpimiä muistoja vuosien takaa. On siis suotuisaa sanoa, että tieto tulevasta Obi-Wan Kenobi -sarjasta oli miellyttävää kuultavaa. Uskon, että moni muukin jakaa saman tunteen kanssani, kun sanon, että odotukseni olivat korkeat. Ei välttämättä sen takia, että oletin sarjan olevan automaattisesti loistava, vaan pikemminkin sen vuoksi, että pääsisin käsiksi lapsuuden muistoihini seuraamaan tutun tarinan eskaloitumista.


Oliko Obi-Wan Kenobi lopulta odotuksen arvoinen sarja? Sanotaanko näin, että kyllä - jossain määrin. Vaikka siinä onkin paljon lupaavia piirteitä, tuntuu toteutus ajoittain ailahtelevan pahemmin kuin vene hirmumyrskyssä. Se johtuukin luultavasti siitä, että sarjan teolle ei annettu tarpeeksi aikaa muovautua rauhassa. Julkistuksen myötä huhumyllyt lähtivät odotetustikin heti käyntiin ja keskustelu sarjan sisällöstä kävi kuumana maailmalla. Myös paineet suosikkihahmojen paluusta toivat varmasti omat komplikaationsa kokonaiskuvaan, joka pitkään näytti kyllä olevan kontrollissa. Nyt sarjan katsottuani voin sanoa, että se on pienoinen pettymys siihen nähden, mitä se olisi voinut potentiaalisesti olla.

Obi-Wan Kenobi on kuin hurja vuoristorata, joka etenee tarinassaan - kuin myös laadussaankin - tahdikkaasti ylös ja alas. Seuraamme siinä, kuinka vuosikymmenen verran piileskellyt Ewan McGregorin esittämä Obi-Wan joutuu melkeinpä pakon edessä vaarallisen pelastusoperaation äärelle näyttäytymään varjoistaan. Kun paljastuminen on vain ajan kysymys, ovat panoksetkin hänen näkökulmastaan katsottuna poikkeuksellisen korkeat. Tilanne alkaa odotetustikin eskaloitumaan entistä kireämmäksi, joka aloittaa taas ajoittain väkisinkin eteenpäin pusketun ketjureaktion. Vaikka väliin mahtuukin kiehtovia ja paikoitellen jopa idioottimaisia ideoita, suuntaa tarina lopulta juuri siihen suuntaan, johon sen odotammekin suuntaavan.


Tämä valitettavasti johtuu muista asioista kuin sarjasta itsestään tai sen tekijöistä. Esiosien yleinen ongelmahan on se, että kun niitä lähtee tekemään jälkeenpäin, osaamme katsojina arvioida jo valmiiksi, että mihin suuntaan tarina on lopulta suuntaamassa. Sitä voi tietenkin aina koristella mitä hulluimmilla käänteillä ja ideoilla, mutta lopputulos on aina kuitenkin sama. Sarjan aikana tiedämme tasan tarkkaan, että tietyt hahmot tulevat selviämään hengissä, vaikka tilannetta kuinka paljon kiristäisikään, minkä vuoksi se vaadittava jännitys ja tunnelasti jää ikävällä tavalla puolityhjäksi. Nostalgia on kuitenkin vahvasti läsnä etenkin käsiteltävissä hahmoissa, joiden välienselvittelyjä tulimmekin alunperin katsomaan.

The Book of Boba Fett -sarjaa kritisoitiin vahvasti siitä, ettei se onnistunut käsittelemään nimikkohahmon tarinaa, vaan keskittyi valtaosin vain toissijaisiin seikkoihin. Obi-Wan Kenobissa samoja piirteitä esiintyy toki vähemmän, mutta osittain tarina karkailee nimikkohahmosta sivuhahmoihin, joiden olemassaolosta emme välitä ollenkaan. Sarjalla olisi ollut oiva mahdollisuus käyttää enemmän aikaa itse Obi-Waniin ja tämän patoutuneisiin tunteisiin. Saamme nimittäin vain osittain pieniä aloitteita asiaan liittyen, jotka syventävät hahmon ahdinkoa ja avartaa tämän muuttunutta maailmankuvaa. Hayden Christensen esittää sarjassa Darth Vaderiä, joka on edelleenkin raivoissaan Obi-Wanille tapahtuneesta.


Piilosta houkuttelu tepsii ja impulsiivinen takaa-ajo on valmis alkavaksi. Jos jotain sarjasta voi todella positiivista sanoa, niin päällimmäinen vastakkainasettelu Obi-Wanin ja Vaderin välillä on miellyttävän painostava. Heidän katseistaan ja sanoistaan pystyy erottelemaan oikeita tunteita, jotka ovat molempia enemmän tai vähemmän kummitelleet. Aina kun nämä kaksi hahmoa ovat näytöllä, on materiaali ehdottomasti viihdyttävää seurattavaa. On kahden palaavan päähahmon lisäksi myös nostettava hattua Alderaanin prinsessaa, Leia Organaa, esittävälle Vivien Lyra Blairille, joka varastaa huomion aina kun hän on näytöllä.
 
Ei ainoastaan, että hänestä huokuu luonnollinen lahjakkuus, mutta tyttö onnistuu tuomaan mukaan omaan näyttelysuoritukseensa hahmolle tavanomaisia piirteitä aiemmista elokuvista, mikä on kyllä vaikuttavaa. Uskon, että edesmennyt Carrie Fisher olisi antanut häikäilemättä siunauksensa Blairille. Rakenteellisesta näkökulmasta katsottuna Obi-Wan Kenobi -sarja väläyttelee lupaavia piirteitä, mutta sortuu kuitenkin turhan useasti järkyttäviin ja epäjohdonmukaisiin ratkaisuihin, joita ei pienellä ''uskon hypyllä'' kumota. Vaikka kokonaisuudessaan sarja onkin pääosin miellyttävä hyppy takaisin historiankirjoihin, kärsii se ailahtelevuudestaan suuresti.


Siteet Tähtien sota -elokuvasaagaan ovat vahvat alusta asti, joten jos elokuvat ovat hyvin muistissa, ei sarjan seuraamisesta koidu ongelmia. Monia yksityiskohtia on myös nostettavissa Star Wars Rebels -animaatiosarjasta, joka käsittelee sarjan käsittelemän aikavälin tapahtumia toisesta näkökulmasta katsottuna. Teknisesti sarja on pääosin miellyttävää seurattavaa, vaikka hiomattomia ratkaisujakin seasta muutama löytyykin. Esteettisesti se onnistuu välittämään tutun maailman vaikuttavasti näytölle, vaikka osittain efektien halpa luonne paistaakin ikävästi läpi. Obi-Wan Kenobi on asiansa ajava sarja, joka ei onneksi The Book of Boba Fettin tasolle vajoa, mutta se ei myöskään koskaan yllä The Mandalorianin laadukkuuteen, mikä on sääli.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 22.6.2022
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, sarjan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit