Dahmer - Hirviö: Jeffrey Dahmerin tarina | Dahmer - Monster: The Jeffrey Dahmer Story (2022) - arvostelu

 

Luojat: Ian Brennan, Ryan Murphy
Pääosissa: Evan Peters, Richard Jenkins, Molly Ringwald,
Niecy Nash, Michael Learned, Michael Beach, Colby French,
Dia Nash, Karen Malina White, Dyllon Burnside
Genre: Elämäkerta, Rikos, Draama
Jaksoja: 10

''For what I did, I should be dead.''
 
Vaikka Netflix-striimauspalvelun taso onkin vuosien mittaan heikentynyt jatkuvasti kasvaneen alkuperäismateriaalikatalogin myötä, osaa yhtiö edelleenkin tehdä hiteistään massiivisia universaalisia ilmiöitä. Dahmer - Hirviö: Jeffrey Dahmerin tarina -sarja kuuluukin tällaisiin nimikkeisiin. Kuumaksi puheenaiheeksi raketin lailla noussut sarja on pääosin saanut maailmalla ylistyksiä osakseen vaikuttavan toteutuksensa puolesta, mutta kolikon kääntöpuolella oli odotetustikin myös paljon krittiikkiä. Ottaen huomioon, että sisältö pohjautuu todellisiin tapahtumiin, on sen tulenarka aihealue ja järkyttävä luonne vaikeaa vastaanotettavaa monille tahoille.

Sarja herätti kiinnostukseni heti, kun siitä ensimmäistä kertaa ilmoitettiin Netflixin toimesta. Tapauksen ainoastaan pinnallisesti tuntevana, oli kiehtovaa nähdä, mitä se pitikään todellisuudessa sisällään. Jeffrey Dahmerin nimi on kyllä tullut monesti vastaan ajan saatossa, sillä hän on aktiivisesti pyörinyt kaikkien aikojen pahamaineisten sarjamurhaajien kärkilistoilla jo iät ja ajat. En päässyt sarjaan kuitenkaan käsiksi heti julkaisun alla tiukan aikataulun vuoksi, vaan odotin sopivaa ajankohtaa kärsivällisesti. Onko Dahmer - Hirviö: Jeffrey Dahmerin tarina -sarja huomionsa ansainnut vai oliko tässä kyse pelkästä ylihypetyksestä?


Kuten aiemmin mainitsinkin jo, Dahmer - Hirviö: Jeffrey Dahmerin tarina -sarja käsittelee pahamaineisen Jeffrey Dahmerin perimmäisiä motiiveja ja sitä, kuinka hänestä tuli yksi tunnetuimmista sarjamurhaajista Amerikassa. Hän murhasi vuosien 1978 ja 1991 välillä yhteensä seitsemäntoista miestä, sekä nuorta poikaa häiritsevin tavoin ja jäi kiinni itse teosta vasta viimeisen murhayrityksen myötä. Seuraamme sarjassa yksityiskohtaisesti piinaavien tapahtumien kulkua ja miehen vaikeahkoa elämää, joka mahdollisti tilanteen eskaloitumisen alkujaankin. Miten Dahmer pystyi tekemään näin hirvittäviä asioita toisille osapuolille ja miksi hänen annettiin jatkaa näinkin kauan sen äärellä?

Dahmer - Hirviö: Jeffrey Dahmerin tarina -sarja on saanut paljon kritiikkiä osakseen pelkästä olemassaolostaankin. Uhrien perheet ovat ymmärrettävistä syistä nostaneet sarjan myötä painavan sanansa jalustalle mielenosoituksen merkkinä. Heidän mukaansa sarja romantisoi liikaa Jeffrey Dahmeria ja tämän häiritseviä tekoja epäkunnioittaen samalla uhreja ja heidän läheisiään. Vaikka toki ymmärrän täysin sen, miksi sarja on herättänyt heissä räjähtävän negatiivisia tuntemuksia, eivät tekijät pidä Dahmeria todellakaan hyvänä ihmisenä - ei sitten alkuunkaan. Jo konseptin lähestymistavasta voi itsestään sanoa, että tekijät pyrkivät nimenomaan välttää tällaisen viestin lähettämisessä.


Sarja on siitä kiehtova tapaus, että vaikka Jeffrey Dahmer toimiikin niin sanotusti päähahmona tarinan keskiössä, seuraamme tapahtumia pääosin vain uhrien ja ympäröivien ihmisten näkökulmasta katsottuna. Toki, pääsemme hyvin keskeisesti kiinni Jeffreyn elämään ja tämän riekaleiseen lapsuuteen, mutta emme tunne kuitenkaan koskaan sympatiaa murhaajaa kohtaan, emmekä pysty samaistumaan hänen häiritseviin pakkomielteisiinsä. Pystymme vain pinnallisesti ymmärtämään sen, että mitkä asiat ja käänteet elämässä ovat mahdollistaneet näinkin järkyttävän luonnon voiman toimimaan haluamallaan tavalla. Monen yhtälön summa onkin lopulta niin radikaali koostumukseltaan, että sen korjaaminen jälkikäteen tuntuukin suoraan sanottuna mahdottomalta ajatukselta.

Mitä tahansa tarinaa on vaikeaa rakentaa epämiellyttävän päähahmon ympärille. Yleisimmin näissä tapauksissa katsojan pitää pystyä tarttumaan edes johonkin käsiteltävän hahmon piirteeseen, itse olemukseen tai samaistuttavaan luonteeseen vähintäänkin henkisellä tasolla, jotta tarinankerronnallinen osuus sujuisi kivuttoman moitteettomasti. Tässä sarjassa se ei ole kuitenkaan vaihtoehtona, minkä vuoksi sidommekin itsemme pikemminkin käsiteltävään aihealueeseen ja vastaanottavien osapuolten näkökulmiin. Sarjan aikana katsoja joutuu syvälle mieltä kurittavaan pyörteeseen, joka riepottelee tätä minkä kerkeää. On järkyttävää seurata tapahtumien eskaloitumista, kun tietää jo ennakkoon, mihin tietyt asiat lopulta johtavat.


Tekijät eivät pidättele ollenkaan yksityiskohtiensa suhteen, vaan he pitävät huolen siitä, että muistamme Dahmerin hirviönä, jona hänet tunnetaankin tätä nykyä. Varmaan on sanomattakin selvää, että hän on tarinan suurin antagonisti, vaikka keskittyminen kohdistuukin pääosin hänen elämäänsä ja sen käänteentekevimpiin yksityiskohtiin. Saamme selkeän kuvan siitä, minkälaisesta ihmisestä on ollut tapauksessa kyse ja on monella tapaa iljettävää seurata, kuinka tilanne alkaa saamaan nopeasti tuulta alleen häiritsevien seikkojen valossa. Ei ainoastaan, että sarjan jälkeen on pakko päästä suihkuun liuottamaan liat viemäriin, mutta se jättää myös jonkin tason emotionaaliset arvet mielen perukoille kummittelemaan.
 
Tämä tosin johtuu siitä, että sarja perustuu todellisiin tapahtumiin, minkä vuoksi sen vaikutus onkin niin painava perimmiltään. Tekijät eivät välttämättä mässäile synkän materiaalinsa suhteen, mutta kyllä he käyttävät tarpeen tullen rajujakin otteita tapahtumien visualisoimiseksi. Viiltävää jännitystä onnistutaan pitämään yllä pitkiäkin aikoja, eikä tunteiden herätteleminen aiheuta sarjalle juuri minkäänlaisia ongelmia. Tunnemmekin katsojina silmitöntä vihaa, vatsaa kääntävää inhoa ja traagista epätoivoa käsiteltävää aihetta kohtaan, mikä onkin selkeästi tekijöiden päämääränä. Sarja vakuuttaakin katsojan monipuolisuudellaan ja intensiivisyydellään, joka ikään kuin imaisee tämän kokonaisena sisäänsä.
 

On musertavaa nähdä näiden kauheuksien vaikutus muissa ihmisissä. Ei ainoastaan, että uhrien läheiset joutuvat elämään asian kanssa tietämättä kaikkia vastauksia palaviin kysymyksiinsä, mutta sarjassa heitä esittävät tahot välittävät vaikuttavasti näytölle häiritsevän todentuntuisia tunteita ja reaktioita eteen tupsahtaneisiin paljastuksiin. Vaikka sarja perustuukin todellisiin tapahtumiin, ovat tekijät ymmärrettävästi ottaneet pienoisia vapauksia sen rakentamiseksi. Tarina hyppelehtii aikajanalla vuodesta toiseen alustaakseen ja käsitelläkseen läpikäytäviä yhteiskunnallisia teemoja, sekä tapauksia. Temaattisesti sarja kritisoikin kovalla kädellä virkavallan aikaansaamattomuutta ja systemaattista laiminlyöntiä Dahmerin tekoja kohtaan.
 
Jeffreyn olisi kuulunut jäädä kiinni jo paljon aikaisemmin, mutta naapureiden valituksista ja epäilyksistä huolimatta ei asialle tehty mitään, eikä herran taustoja tarkistettu edes tiukan paikan tullen. Teemat nojaavat myös vahvasti yksinäisyyden leimaavaan vaikutukseen, seksuaalisuuteen ja sen tabumaiseen luonteeseen, sekä sosiaalisen elämän rajallisuteen ja sen kohtalokkaisiin seurauksiin. Evan Peters esittää pahamaineista sarjamurhaajaa mielettömän paneutuneella otteella alusta loppuun asti. Ei ainoastaan, että mies onnistuu välittämään tämän syvästi häiriintyneen mielen katsojien vastaanotettavaksi, mutta elekielestä käyttäytymiseen Dahmer herää ikään kuin takaisin eloon.


Dahmer - Hirviö: Jeffrey Dahmerin tarina on loistava sarja, joka onnistuu herättämään paljon vastenmielisiä tuntemuksia katsojassaan. Ei ainoastaan, että materiaali itsessään vakuuttaa varteenotettavuudellaan, mutta sen uskottavuus korostuu lukuisten tarkkojen yksityiskohtien avustuksella. Vaikka tarina pomppiikin aiheesta ja vuodesta toiseen aika kovalla tahdilla, sen hitaasti palava tarinankerrontatyyli pitää huolen siitä, että ihomme alkaa kihmelöimään iljettävästä inhosta ja piinaavasta jännityksestä, jota se luo erinomaisesti pitkin kestoaan. Sarjaa on vaikeaa suositella kenellekään aran aihealueen vuoksi, mutta jos todelliset rikostapaukset kiinnostavat, onnistuu sarja varmasti ''miellyttämään'' uskottavuudellaan ja laadukkuudellaan.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 27.10.2022
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, sarjan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit