Ohjaus: Eiichirō Hasumi
Pääosissa: Nicole Thompkins, Kevin Dorman, Matthew Mercer,
Stephanie Panisello, Erin Cahill, Salli Saffioti, Cristina Vee,
Daman Mills, Frank Todaro, Lucien Dodge
Genre: Animaatio, Toiminta, Kauhu
Kesto: 1 tunti 27 minuuttia
Capcomin luoma Resident Evil -videopelisarja kuuluu ehdottomasti selviytymiskauhupelien aatelistoon, joten sen suosiota on turha edes kyseenalaistaa. Vaikka itselleni kyseiset nimikkeet tulivatkin enemmän tutuksi vasta 2010-loppupään julkaisujen myötä, on kokemusta alkuperäisistä peleistä kertynyt lapsuudenkin mittaan jossain määrin. Resident Evil -videopelit ovat olleet itselleni sellaisia tapauksia, joita olen salaa koulukavereiden luona kokeillut. Valitettavasti kovin pitävää sidettä en saanut niihin tuolloin vielä aikaiseksi eriävien kiinnostusten kohteiden vuoksi.
Vasta videopelisarjan seitsemäs osa, Resident Evil 7: Biohazard, onnistui herättämään kiinnostukseni alkuperäismateriaaliin ja lähdin avoimin mielin tutkimaan sen omaperäistä ja moniulotteista historiaa. Vaikka näyteltyjen sovitusten laadusta voikin olla montaa mieltä, on tarjolla myös onneksi animaation puolelta omia lisäyksiä. Toki, nekään eivät kovinkaan suuria aikaansaannoksia välttämättä ole tarinankerronnallisesta näkökulmasta katsottuna, mutta tuovat ne ainakin lisää lihaa luiden päälle videopelien ympärille, josta ei voi videopelisarjan kannattajana todellakaan kieltäytyä.
Tällä kertaa uppoudummekin vuonna 2023 julkaistuun Resident Evil: Death Island -elokuvaan, joka tuli itselleni kieltämättä vähän puskista. Huomasin yllättäen kyseisen julkaisun tuijottavan minua hyllyltä, enkä miettinyt sen hankkimista kahdesti. Odotukseni olivat hyvin toiveikkaat, sillä Resident Evil: Vendetta -elokuva ja Netflixin tarjoama Resident Evil: Infinite Darkness -sarja toivat jo hyvin lupaavia piirteitä jatkuvasti kasvavaan tarinakokonaisuuteen. Jatkaako Resident Evil: Death Island animaatioelokuvasarjan pitkäjänteistä nousua entisestään vai alkaako illuusio paremmasta tulevaisuudesta valumaan jo sormien läpi?
Elokuvan tarina sijoittuu Resident Evil 6- ja Resident Evil 7: Biohazard -videopelien tapahtumien väliin. Vuonna 2015 DSO-agentti Leon S. Kennedy saa tehtäväkseen jäljittää DARPA-tutkija ja robotiikkainsinööri Antonio Taylorin, joka on myynyt salaa luottamuksellisia tietoja vieraille ostajille. Samaan aikaan BSAA-agentit Chris Redfield ja Jill Valentine saavat tietää neuvonantajaltaan, tutkija Rebecca Chambersilta, kahdestatoista uudesta T-viruksen aiheuttamasta kuolin tapauksesta, joiden alkuperät ovat epätavanomaisia. TerraSave-yhtiön kirjoissa toimiva Claire Redfield päättää myös ilmoittaa omista havainnoistaan BSAA-kaksikolle ja lähtee auttamaan operaation kanssa. Lopulta kolmikko lähtee Alcatrazin saarelle ja lyöttäytyy Leonin kanssa yhteen selvittääkseen mysteerin.
Resident Evil: Death Island lähtee alustamaan asetelmaansa hyppäämällä ajassa taaksepäin vuoteen 1998, jolloin Raccoon City oli T-viruksen armoilla ensimmäistä kertaa. Pääsemme jo tuolloin tutustumaan elokuvan antagonistiin, Daman Millsin esittämään Dylan Blakeen, joka joutui Umbrella Corporationin alaisuudessa tappamaan koko ryhmänsä pakon edessä. Tämä tapahtuma muunsi miehen ja vei hänet kyseenalaiselle kiertotielle, joka onkin alkanut kantamaan hedelmää viidentoista vuoden jälkeen. Elokuva ei välttämättä ihan mukaansatempaavimmista aloituksista tarjoile, vaikka taustaa pohjustaakin vallan mainiosti.
Tarina etenee ensimmäisen kolmanneksen aikana hyvin maltillisesti, mutta määrätietoisesti. ''Tutustumme'' vaihe vaiheelta kirjavaan ja odotuksia nostattavaan hahmokaartiin, joiden määränpäänä on lopulta lyöttäytyä yhteen. Ottaen huomioon, että käsittelyssä ovat koko videopelisarjan legendaarisimmat protagonistit, on tekijöillä varsin suuret paineet saada kokonaiskuva väritettyä mahdollisimman luontevaksi ja jouhevaksi, jotta materiaali tuntuisi kontrolloidulta ja järkeenkäyvältä. Rakenteellisesti elokuva yrittää parhaansa mukaan keskittyä olennaisiin aspekteihinsa liittämättä liikaa ylimääräisiä yksityiskohtia oman päänsä menoksi.
Käsikirjoituksessa on muutamia ongelmia, jotka johtuvat pikemminkin suuresta hahmokaartista ja heidän tasapainottamisesta kokonaiskuvaan. Dialogi vastaa ajoittain elokuvasarjan aiempia nimikkeitä alkukantaisuutensa puolesta, mutta näitä hetkiä on onneksemme vain vähän havaittavissa, minkä vuoksi ne jäävät vain taka-alalle kummittelemaan. Elokuvan toteutustapa on tuttavallinen ja konsepti yllättävän pienimuotoinen luonteeltaan. Sitä odottaisi, että tällaisen hahmokaartin tunkeminen pieneen tarinakokonaisuuteen voisi koitua kohtaloksi, mutta mitäpä vielä. Vaikka ongelmilta ei säästytäkään, saavat hahmot tasapainotetusti ruutuaikaa ja pääsemme viettämään sitä kaikkien kanssa ihan riittämiin.
Resident Evil -animaatioelokuvasarjan viehätys on nojannut vahvasti alkuperäismateriaalinsa konseptuaalisiin yksityiskohtiin ja visuaaliseen esillepanoon, joita tässäkin elokuvassa yritetään parhaansa mukaan korostaa. Tehtävässä onnistutaan pääosin arvostettavasti, vaikka korkeimpaan potentiaaliin onkin vielä matkaa. Videopelejä mukaileva animaatiotyyli imaisee katsojan loistavasti mukaansa ja tarjoilee paljon silmäkarkkia osakseen. Ei ainoastaan, että animaatio muistuttaa parhaimmillaan PlayStation 5 -videopelikonsolin grafiikoita, mutta yksittäisistä ohilaukauksista huolimatta myös hahmojen liikehdintä ja taistelukoreografiat yllättävät varteenotettavuudellaan.
Resident Evil: Death Island on toimiva animaatioelokuva, joka saa varmasti kannattajansa hyväksynnän. Vaikka odotettuja kaavamaisia ratkaisuja ja rakenteellisia ongelmia onkin vaikea välttää jatkuvasti kasvavassa tarinakokonaisuudessa, onnistuvat tekijät siitä huolimatta tarjoamaan viihdyttävän ja miellyttävän tarinakokonaisuuden katsojan vastaanotettavaksi. Elokuva nojaa myös yllättävän paljon vastakkainasettelunsa nostamiin moraalisiin kysymyksiin, joiden avulla hahmoja lähdetään riuhtomaan puolelta toiselle. Trauman vaikutusta käsitellään tarinan aikana monessa asiayhteydessä, minkä vuoksi hahmoista saa myös yllättäen tavallista enemmän tunnetta irti.
Draama löytää ajan kanssa tukevan jalansijan, komedia vähäisyydestään huolimatta tuntuu vetävän oikeista naruista ja toiminta on pääpiirteittäin varsin eeppistä seurattavaa. Elokuvan vetonaulana toimivat tietenkin legendaariset protagonistit, jotka yhdistävät voimansa ensimmäistä kertaa koskaan missään mediassa. Sen näkeminen itsessäänkin on jo miellyttävä ilmestys. Resident Evil: Death Island vie animaatioelokuvasarjaa edelleen oikeaan suuntaan, vaikka kaikkiin ongelmiin ei ollakaan vielä onnistuttu vastaamaan toteutuksen puolesta. On kuitenkin helpottavaa nähdä, että tekijät ottavat pikkuhiljaa yhä suurempia riskejä konseptinsa avartamiseksi. Toivottavasti tulevaisuus tuo lisää innovaatiota tullessaan. Aika sen näyttää...
Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 18.8.2023
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti