Ohjaus: Steven Quale
Pääosissa: Nicholas D'Agosto, Emma Bell, Miles Fisher,
Ellen Wroe, Jacqueline MacInnes Wood, P. J. Byrne, Arlen Escarpeta,
David Koechner, Courtney B. Vance, Tony Todd
Genre: Kauhu, Jännitys
Kesto: 1 tunti 32 minuuttia
''A lucky few survive a disaster. And then one by one... death comes for them all. You changed things on that bridge. There's a wrinkle in reality. And that wrinkle is you.''
Final Destination -elokuvasarja on yksi niistä tapauksista, jotka oli omassa nuoruudessani poikkeuksellisen kova sana. Silloin kokemusta ja tietämystä elokuvamaailmasta ei vielä paljoakaan ollut, joten käsitys elävistä kuvista oli tyystin toinen nykyiseen verrattuna. Vaikka nostalgia onkin vahva huume, olen uusintakatselujen myötä joutunut huomaamaan kyseisen sarjan köykäisyyden. Siitä huolimatta elokuvat ovat olleet nautittavia kaikessa huonoudessaan.
Final Destination 5 on vuonna 2011 ensi-iltansa saanut kauhuelokuva, jonka ohjauksesta vastaa yhdysvaltalainen Steven Quale. Herran oma filmografia ei juuri selkäkarvoja nostata, mutta hän on toiminut apulaisohjaajana monessa menestyselokuvassa. Tämä ei tietenkään vielä paljoa kerro, koska kyseessä on kuitenkin Final Destination -elokuva. Edellisen osan tapaan myös viides osa hyödynsi 3D-tekniikkaa kuolemakohtausten korostamisessa.
Työpaikan virkistyspäivän aikana Sam saa ennusnäyn, jossa hän itse, hänen työkaverinsa, pomonsa ja useat muut ihmiset kuolevat kauheassa sillanromahduksessa. Näyn päätyttyä hän yrittää saada kaikki poistumaan linja-autosta. Vain osa työkavereista sekä pomo noudattavat kehotusta ja lähtevät. Pian sen jälkeen silta romahtaa. Kaikki luulevat olevansa jo turvassa, kunnes selviytyjät alkavat kuolla. Nyt Samin on löydettävä keino estää muita kuolemasta ennen kuin on liian myöhäistä.
Final Destination -elokuvasarjan neljäs osa osoitti, että rahastusprojektin tuloksena on useimmiten täydellinen mahalasku. Sitä se olikin. Vaikka elokuva oli aivan järkyttävä, se tuotti sen verran hyvin, että jatko-osa oli käytännössä selviö. Odotukset olivat todella matalalla, sillä laadultaan elokuvasarja ei ole aiemminkaan väläytellyt kuin paikoitellen ja vain yksittäisissä tapauksissa. Final Destination 5 ottaa kuitenkin opikseen edeltäjästään ja yrittää parhaansa mukaan palata juurilleen lähestymällä konseptia hahmojen kautta.
Ei se kovinkaan kummoiseen lopputulokseen johda, mutta edelliseen osaan verrattuna parannus on huomattava. Hahmot ovat todella karikatyyrimäisiä, mutta omalla köykäisellä tavallaan ne palvelevat konseptia juuri sen verran, että materiaali herää suhteellisen uskottavasti eloon. Katsoja pääsee hahmoihin käsiksi nopeasti ja helposti, eivätkä niiden väliset suhteetkaan jää täysin mysteereiksi. Vaikka työnjälki on aiempaa parempaa, se ei kuitenkaan tarkoita, että tekijät olisivat onnistuneet erityisen hyvin.
Teos kärsii edelleen sarjalle tavanomaisista seikoista, jotka tuntuvat seuraavan sitä kuin Kuolema käsikirjoitettuja hahmoja. Tarinallisesti se on todella ohuesti kyhätty kokonaisuus, joka toki antaa tilanteille ajoittain tilaa ja aikaa hengittää, vaikka vaikutus ei aina olisikaan häävi. Dialogi on edelleen todella alkeellisen oloista, mikä tekee katselusta jokseenkin humoristista. Siitä huolimatta tekijät ovat ymmärtäneet tehdä muutoksia, jotka vaikuttavat lopputulokseen positiivisesti.
Tunnelmallisesti elokuva on onnistunut vihdoin nostamaan kaivatun pahaenteisyyden takaisin etualalle. Vaikka tilanteet huipentuvatkin jokseenkin ennalta-arvattavasti, rakentaminen niihin on huomattavasti paremmalla tasolla. Jännitystä siis tarjotaan tilanteen vaatimalla tavalla, vaikka vaikuttavuus sakkaakin paikoitellen. Valitettavasti monet kuolemakohtaukset jäävät jokseenkin mitäänsanomattomiksi, vaikka itse tilanteet hirvittävätkin ajatuksen tasolla.
Kuolema on jälleen kerran läsnä valtaosassa kohtauksista. Vaikka samat tuulenvireet ovatkin kohtalon fyysisimpiä ja suurimpia aseita, tuntuu konsepti heräävän eloon tarkoitetulla tavalla. Nyt asioita ei pakoteta tapahtumaan, vaan lähes jokainen ketjureaktio seuraa fysiikan lakeja ja loogista ajattelua. Elokuva kuitenkin painottaa vaaratekijöitä ennalta, mikä lisää kohtausten painoarvoa kuin itsestään. Myös musiikki tukee tunnelmaa erinomaisesti.
Teknisesti elokuva nojaa jokseenkin videopelimäisiin ratkaisuihin, vaikka pari yksittäistä tilannetta yllätti positiivisesti uskottavuudellaan. 3D-tekniikkaa käytetään edelleen kuolemakohtauksissa, mutta ei onneksi enää samanlaisella painotuksella – siitä ei niin sanotusti tehdä enää numeroa. Nostaisin vielä esiin elokuvan lopetuksen, joka yllättää positiivisesti meta-tasolla. Koko elokuvasarja kulminoituu upeasti tähän kohtaukseen ja sulkee ensimmäisen elokuvan aloittaman ympyrän.
Final Destination 5 on paluu elokuvasarjan huipulle, vaikka se jääkin hiuksenhienosti jälkeen alkuperäisestä osasta. Tämän sarjan puitteissa kyseessä on jopa rohkaiseva suoritus, joka tarjoaa alkuperäistä visiota kunnioittavaa materiaalia kaikkine köykäisine yksityiskohtineen. Tarinallisesti laatu on paranemaan päin, vaikka tukkoisuutta ja karikatyyrimäisyyttä on yhä havaittavissa. Lopetus säväyttää todella kekseliäisyydellään ja antaa koko tarinalle huomattavasti lisää painoarvoa.
Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 5.10.2026
Lähteet: kansikuva www.themoviedb.org, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti