Birds of Prey: And The Fantabulous Emancipation of One Harley Quinn (2020) - arvostelu



Ohjaus: Cathy Yan
Pääosissa: Margot Robbie, Mary Elizabeth Winstead,
Ewan McGregor, Jurnee Smollet-Bell, Rosie Perez,
Chris Messina, Ella Jay Basco, Bojana Novakovic
Genre: Toiminta, Seikkailu, Rikos
Kesto: 1 tunti 49 minuuttia

Erittäin heikon Suicide Squad -elokuvan jälkeen oli vaikea kuvitella tulevilta tuotoksilta yhtä huonoa toteutusta Worlds of DC -elokuvauniversumissa. Sen pohjalta oli kuitenkin jatkettava ja nyt luvassa olisikin sarjan ensimmäinen spin-off -elokuva Birds of Prey: And The Fantabulous Emancipation of One Harley Quinn. Itse nimi jo kertookin, ettei elokuva tulisi ottamaan itseään ihan liian vakavasti, mikä rehellisesti sekä pelottaa, että helpottaa samanaikaisesti. Odotukseni elokuvaa kohtaan olivat hyvin matalat surkean edeltäjän vuoksi, mutta salaa toivoin uuden tuotoksen kuitenkin yllätävän minut edes jossain määrin positiivisesti.


Jos jotain täytyy sanoa itsestäni tähän liittyen, niin se on ainakin varmaa, että Worlds of DC -elokuvat herättivät palavan intohimoni elokuvia kohtaan ja varmasti monen tahon mielestä kaikessa kummallisuudessaankin Batman v Superman: Dawn of Justice oli se elokuva, joka sen liekin onnistui alunperin sytyttämään. On varmaan sanomattakin selvää, että olen aina ollut DC Comics -sarjakuvien kannattaja, joten ei varmasti tule yllätyksenä, että innostukseni alkoikin samaisesta aihealueesta liikkuvien kuvienkin puolella. Kovin monet eivät kyllä pysty samaa sanomaan omista aloituksistaan. Joten on varmasti sanomattakin selvää, että näillä elokuvilla on aina oma kolonsa sydämessäni, vaikka kuinka hyviä tai heikkoja ne ovatkaan.

Kun Gothamin narsistisuudestaan kuuluisa roisto Roman Sionis ja hänen kiihkomielinen kätyrinsä Victor Zsasz ottavat tähtäimeensä nuoren Cassandra Cainin tämän mutkistaessaan vaikutusvaltaisen miehen suunnitelmia, tämän etsintäoperaatio pistää koko kaupungin monimutkaisen kaaoksen partaalle. Samaan aikaan Jokerista eronnut Harley Quinn kamppailee oman identiteettinsä ja elämäntarkoituksensa puolesta. Yllättäen hänen, Huntressin, Black Canaryn ja Renee Montoyan polut kohtaavat, kun Roman Sionisin ote alkaa lipsumaan pikkuhiljaa kontrollistaan. Tuo yllättävä nelikko yhdistävät voimansa peitotakseen Romanin lopullisesti.


Margot Robbien esittämä Harley Quinn on tämän elokuvan ehdoton kapellimestari, eikä ainoastaan senkään vuoksi, että hän toimii tarinankertojana ja päähenkilönä, vaan pikemminkin ilman häntä tämä elokuva ei välttämättä pysyisi jaloillaan ollenkaan. Hän yrittää päästä tuoreesta erostaan yli ja joutuu etsimään omaa itsenäisyyttään Jokerin jälkeen. Kun hän on tottunut toimimaan jonkun alaisuudessa, on ihan ymmärrettävää, että oman äänen löytäminen vaatii enemmän aikaa ja ponnisteluja.

Komplikaatioita syntyy myös, kun eron mukana lähti myös hänen koskemattomuutensa ja turvansa, jotka pitivät huolen siitä, ettei hänelle tapahtuisi mitään normaalista poikkeavaa. Kuten tiedämmekin, Harley oli ollut hyvin riehakas persoona ollessaan Jokerin kanssa yhdessä ja tuon suhteen aikana hän oli tehnyt paljon asioita, jotka keräsivät puoleensa vihaajia ja kostonhaluisia tahoja kummittelemaan. Nyt kun suhde on päättynyt, nämä lukuisat ongelmat alkavat nousta takaisin pinnalle, eikä pakeneminen olekaan enää mahdollista.


Ewan McGregorin esittämä Roman Sionis pyörittää omaa osaansa Gothamista rikollispäällikkönä ja haluaa kaupungin luonnollisesti kaikessa itsekeskeisyydessään kokonaan itselleen. Hänellä on näppinsä pelissä lähes jokaisessa kaupungin kolkassa ja tämän vuoksi hän on vahvasti yhteydessä osaan Birds of Prey -ryhmän jäseniin, joihin palaamme kohta uudestaan. Cassandra Cain on nuori taskuvaras, joka onnistuu yllättäen viemään jotain hyvin arvokasta Roman Sionisille kuuluvaa. Tämä esine on erittäin tärkeä osanen miehen Gothamin valloitussuunnitelmaa, joten hän luonnollisesti pistää kaikki kätyrinsä asialle.

Black Mask, oikealta nimeltään Roman Sionis, on toimiva antagonisti elokuvassa, vaikka ajoittain hänen ylilyövä kevytmielisyytensä ei oikein sovi hahmon luontoon. Tähän elokuvaan se tietenkin sopii, mutta itse hahmoon ei ollenkaan. Vaikka Black Mask onkin uhkaava rikollispäällikkö, kuten hänen kuuluisikin olla, mielestäni astetta vakavamielisempi toteutustapa olisi ollut hänen tapauksessaan paikallaan. Hahmolla on kiehtova taustatarina, johon vain viitataan ohimennen kerran tai kaksi, vaikka hän pystyisi tarjoamaan niin paljon enemmän elokuvalle vakavaluontoisuutensa avulla.


Birds of Prey -ryhmään kuuluvat Harley Quinn, Jurnee Smollet-Bellin esittämä Black Canary, Mary Elizabeth Winsteadin esittämä Huntress, sekä Rosie Perezin esittämä Renee Montoya. Vaikka saammekin hiukan pohjustusta hahmojen menneisyyteen ja tämänhetkisiin tilanteisiin, olisin kaivannut hiukan enemmän syventymistä ja hahmokeskeisyyttä. Harley Quinnin tapauksessa pohjustaminen ja rakentaminen oli oikein toimivaa, mutta uudet tulokkaat jäävät elokuvan jälkeenkin meille hiukan tuntemattomiksi.

Tavallaan ymmärrän sen, että Harley Quinn kertojana ei tiedä heistä mitään tiettyinä hetkinä, joten ei voi tarjota katsojille enempää historiaa heistä, mutta elokuvan ei pitäisi turvautua niin sokeasti vain omaan näkökulmaansa, jos se haittaa kokonaisvaltaista rakennetta vajaavuutensa vuoksi. En pystynyt myöskään uskomaan Birds of Prey -ryhmän ideaa lähes ollenkaan, sillä ryhmän jäsenet eivät tuntuneet elokuvan lopussa vielä alkuunkaan yhtenäiseltä tiimiltä. He yllätyksekseen kirjaimellisesti törmäsivät toisiinsa sattumalta ja päättivät tehdä yhteistyötä, minkä vuoksi paljon ryhmän keskeistä aikaa ei elokuvassa valitettavasti vietetä.


Elokuvan tarinankerronta on erittäin epätavanomaista etenkin supersankarielokuvalle, mikä on mielestäni hienoa, sillä se tuntuu hyvin tuoreelta lähestymistavalta alkuperäismateriaaliin Worlds of DC -elokuvauniversumin kannalta. Sen aikana rikotaan neljättä seinää jatkuvasti ja elokuva tekee sen myös hyvin kiehtovilla sekä hienovaraisilla tavoilla. Tuotos on kokonaisuudessaan asiansa ajava tarinansa, tahdituksensa ja tyylinsä puolesta, vaikka muutamista ratkaisuista en välittänytkään kovin paljon.

Elokuva alkaa hyvin vahvasti ja heti kun uniikki tarinankerronta loppuu viimeisen kolmannesta ennen, niin silloin elokuva kadottaa pohjansa. Vahva alku ei pidä loppuun asti, vaan antiklimaattinen lopetus jättää kieltämättä hiukan imelän maun suuhun, vaikka teos muuten itsessään onkin kiehtovalla tavalla voimaannuttava ja uniikki tapaus kaiken kaikkiaan. Tarvittavaa syvyyttä siitä kuitenkin ikävästi puuttuu ja viimeinen efektiivisempi silaus viimeisen kolmanneksen suhteen.


Birds of Prey: And The Fantabulous Emancipation of One Harley Quinn tiedostaa olevansa kevytmielistä viihdettä ja tekeekin sen suurimmaksi osaksi kyllä tyyllikkäästi. Puhtaana viihteenä elokuva toimii ja ajaa asiansa vallan mainiosti, muuta olisin kyllä siltikin ehdottomasti toivonut lisää hahmojen pohjustamista ja rakentamista, sillä esimerkiksi niinkin kiehtovat hahmot kuin Black Canary ja Black Mask jäävät ikävästi hyvin yksiuloitteisiksi kokonaisuuksiksi. He viitaavat kyllä menneisyyteensä ohimennen, mutta kovin vähän saamme heistä kuitenkaan tietää lopulta.

Vaikka tämä elokuva pohjautuukin vahvasti Harley Quinnin puolelta Suicide Squadiin, kaikkia ennakkoluuloja ja pelkoja vastaan Birds of Prey ei ole ollenkaan samaa maata edeltäjänsä kanssa. Se on aivan oma juttunsa ja tarinansa, joka onnistuu juuri sopivasti hienovaraisella tavalla yhdistämään kaksi elokuvaa toisiinsa. Tämä elokuva on ehdottomasti paljon parempi ja selkeämpi kokonaisuus kuin Suicide Squad, vaikka se pitääkin sisällään yhtälailla lukuisia hahmoja ja tarinakaaria.


Se onnistuu kuitenkin yhdistelemään niitä sulavasti toisiinsa luoden ihan toimivan kokonaisuuden. Potentiaalia olisi tietenkin ollut enempäänkin, mutta odotuksiin nähden tämä yllätti positiivisesti. Pakko vielä mainita, että musiikkiraidat ovat jälleen kerran upeasti valittu elokuvaan sopiviksi ja ne tuovat lisää maustetta jo räiskyvään kokonaisuuteen. Odotan nyt kyllä innolla, mitä ohjaaja James Gunnin kevyt uudelleenkäynnistys The Suicide Squad saa aikaiseksi tämän jälkeen. Sitä odotellessa...


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 5.2.2020
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit