Paranormal Activity (2007) - arvostelu



Ohjaus: Oren Peli
Pääosissa: Katie Featherston, Micah Sloat, Mark Fredrichs,
Amber Armstrong, Ashley Palmer
Genre: Kauhu, Mysteeri
Kesto: 1 tunti 26 minuuttia

Seuraavaksi uppoudummekin yliluonnollisen kauhun pariin ja luvassa onkin hyvin mielenkiintoinen tapaus kaiken kaikkiaan. Blumhousen tuottama Paranormal Activity on vuonna 2007 julkaistu näennäisdokumentaarinen kauhuelokuva, jonka Oren Peli on käsikirjoittanut ja ohjannut. Kuuleman mukaan yksi kaikkien aikojen pelottavimmista teattereissa näytetyistä elokuvista on kylvänyt pelkoa maailmanlaajuisesti ja menestynyt mielettömän hienosti silloisen teatterikierroksensa aikana.
 

Toki, elokuvan julkaisusta on jo jokunen vuosi mennyt, joten olemme nähneet lukuisia vastaavia tuotoksia sen jälkeenkin. Siitä huolimatta edellenkin tuntuu siltä, että Paranormal Activity kuuluu elokuvahistorian kirjoihin jo pelkästään markkinoinnin näkökulmasta katsottuna. Sitä markkinoitiin totuuteen perustuvana found footage -elokuvana, joka on niputettu löydetyn kameran otoksista ja materiaali kieltämättä hirvitti alkuun.
 
Muistan ensimmäisen kerran, kun katsoin elokuvan. Se oli aikamoinen kokemus, sillä mitään vastaavaa ei oltu aiemmin tehty tässä muodossa. Toki, olihan vuonna 1999 julkaistu The Blair Witch Project -elokuva jo ollut pidemmän aikaa saatavilla, mutta vastaavanlaisia tähdenlentoja emme olleet vuosiin saaneet. Nyt oli kuitenkin aika selvittää, onko Paranormal Activity maineensa veroinen. Odotukseni elokuvaa kohtaan olivat pidättäytyväiset, mutta toivoin sen osaavan yllättää minut jollain tavalla. Onnistuiko se siinä?
 

Nuori pari Katie ja Micah muuttavat uuteen kotiin. Micah on siitä hetkestä lähtien alkanut aktiivisesti kuvaamaan heidän uutta elämäänsä hankittuaan uuden kameran. Ensimmäisten öiden aikana tapahtuneiden tapahtumien jälkeen Katie paljastaa tunteneensa aaveen läsnäolon pienempänä tyttönä ja nainen alkaa epäilemään, että hän on saattanut tuoda sen heidän uuteen kotiinsa. Micah on kuitenkin skeptinen asian suhteen, joten hän asettelee kameran yöksi kuvaamaan talossa tapahtuvia erikoisia tapahtumia. Pian he saavat tietää, että jokin vaanii heitä pimeydessä, eikä se ole mistään mukavimmasta päästä.
 
Seuraamme elokuvan aikana nuorta pariskuntaa, jotka alkavat kokemaan yliluonnollisia tapahtumia uudessa talossaan. Päivä päivältä etenemme yhä syvemmälle ja syvemmälle kanin koloon, joka tuo esille hyvin painostavia ja efektiivisiä sattumia pariskunnan elämässä. Paranormal Activity on yksi niistä elokuvista, jotka eivät paperilla näytä kovinkaan ihmeellisiltä - eikä se olekaan. Tarina itsessään on hyvin yksinkertainen, mutta ontto kokonaisuus kaiken kaikkiaan, joka ei nojaa rakenteellisiin seikkoihin kovinkaan paljoa.
 

Opimme hahmoistamme enemmän, kun etenemme tarinassa eteenpäin, mutta vain oleellisimpia yksityiskohtia, jotka palvelesivat elokuvan etenemistä. Mihin elokuva kuitenkin nojaa paljon, on reaktiopainoitteinen materiaali ja painostava tunnelma, jotka etenkin ensimmäisellä katselukerralla saattavat yllättää efektiivisyydellään. Ohjaajan lähestymistapa konseptiin on suorastaan nerokas ratkaisu, joka tuo siihen oman tarvittavan lisänsä tehdäkseen kokemuksesta entistä jännittävämmän. Elokuva nimittäin esitetään päähenkilöiden kameran kautta kuvaillen juuri sen verran, mitä he itse kokevat ja näkevät.
 
Elokuvan efektiivisyyttä edistää myös sen valitsema miljöö, joka keskittyy ainoastaan uuteen taloon ja sen takapihaan. Kun tapahtumat alkavat eskaloitumaan, epätietoisuuden aiheuttama piina alkaa pikkuhiljaa luikertelemaan näytön toiselle puolelle katsojan vastaanotettavaksi. Toki, elokuvassa on paljon erikoisia yksityiskohtia, jotka ihmetyttävät epärealistisuudellaan, mutta ei yliluonnollisuutensa takia, vaan pikemminkin loogisesta näkökulmasta katsottuna. Talo on aika massiivinen kahdelle ihmiselle - jopa kolmelle, jos he päättäisivät lapsen hankkia, eikä sen koon tarpeellisuutta pysty oikein käsittämään.
 

Paranormal Activityn yksinkertainen konsepti on jopa yllättävän miellyttävää seurattavaa, sillä tekijät tuntuvat saavan niin paljon siitä irti. Elokuva on hyvin pinnallinen ja ajoittain teennäinen, mutta se ei kuitenkaan ota pois sen painostavasta tunnelmasta, joka valtaa etenkin öisin katsojan kuin katsojan mukaansa. Se ei lähde turhaan keulimaan yliluonnollisilla yksityiskohdilla, mikä tekeekin siitä astetta realistisemman koettavan.
 
Sekin tekee elokuvasta realistisemman, että se on kuvattu kokonaisuudeessaan halvalla kädessä pidettävällä kameralla. Elokuvan budjetti on todellakin minimaalinen, joten sen menestys teattereissa on yllätys itsessäänkin. Paranormal Activity taitaa olla tälläkin hetkellä yksi parhaiten tienanneista elokuvista kautta historian, kun verrataan budjettia tuottoon ja sen kyllä ymmärtää. Elokuvaa mainostettiin sen verran onnistuneesti, että se painui heti julkaisunsa jälkeen historian kirjoihin.
 

Paranormal Activity on lopulta vain keskitasoinen elokuva, vaikka maailmanlaajuisesti menestynyt onkin. Vaikka elokuvan rakenteelliset ansiot ovatkin ontot, sen tunnelmallisuus on ajoittain edelleenkin hyvin miellyttävää seurattavaa. Se sopii erinomaisesti nuoremmille katsojille, jotka haluavat aloittaa kauhuelokuvien katsastamisen, sillä ensimmäisellä katsastuskerralla se todellakin osuu maaliinsa reaktiopainoitteisella materiaalillaan. Näin kokeneempana katsojana elokuva vaipuu kuitenkin vain kevyen viihteen puolelle. Sen uudelleenkatsastamisen arvo on siedettävä, mutta kun ajan kanssa on tämän sortin elokuvia jo enemmän kokenut, alkaa se olemaan jo menneen talven lumia.
 

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 25.10.2020
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit