Spawn (1997) - arvostelu

 

Ohjaus: Mark A. Z. Dippé

Pääosissa: Michael Jai White, John Leguizamo, Martin Sheen,

Theresa Randle, Nicol Williamson, D. B. Sweeney, Melinda Clarke,

Miko Hughes, Sydni Beaudoin, Michael Papajohn, Frank Welker
Genre: Toiminta, Kauhu

Kesto: 1 tunti 36 minuuttia

Tällä kertaa on aika siirtyä sarjakuvien maailmaan, kun vuoroon asettuu vuonna 1997 ensi-iltansa saanut Mark A. Z. Dippén ohjaama Spawn-elokuva. 1990-luvun alussa Columbia Pictures kiinnostui tekemään elokuvasovituksen Todd McFarlanen luomasta hahmosta, mutta kreatiivisten erimielisyyksien takia tämä yritys kaatui alkutekijöihinsä. Luvat myytiin lopulta New Line Cinema -tuotantoyhtiölle. Yhtiön entinen puheenjohtaja Michael DeLuca oli sarjakuvien kerääjä, joka innostui tuomaan Spawnin valkokankaille muiden kannattajien vastaanotettavaksi.

Studiolla oli omat huolensa tuotantonsa puolesta, sillä elokuva vaatisi ymmärrettävästikin suurta summaa Todd McFarlanen mielikuvituksellisen alkuperäismateriaalin adaptoimiseksi. Alunperin noin kaksikymmentämiljoonaa dollaria maksanut tuotanto kuitenkin kaksinkertaistui kuvauksien aikana hankalan materiaalinsa vuoksi. Ennakkoon elokuva näytti suuntaavan kohti turmiotaan, mutta lopulta tekijät saivat teoksensa vihdoin valmiiksi ja teattereihin pyörimään. Onnistuiko nopean tuotantohelvetin kokenut elokuva tuomaan rakastetun hahmon varteenotettavasti näytölle?

Spawn on synkkä, peloton ja armoton olento suoraan helvetistä. Hän on raskas yhden miehen taistelukone, jolla on palkkatappajan taidot, tähtiarmeijan aseistus ja kyky muuntautua mitä erikoislaatuisimpiin muotoihin tehtäviensä läpiviemiseksi. Miehen kollegat murhasivat hänet viisi vuotta sitten ja tämä päättää vihansa turmelemana tehdä liiton Malebolgia-nimisen paholaisen kanssa palatakseen takaisin elävien kirjoihin - ainakin osittain. Spawn lupaa johtaa helvetin joukkoja ja tuhota kaikki ihmiset maan päältä saadakseen mahdollisuutensa verenhimoiseen kostoon.

Taistelu pimeyden ja valon välillä on riehunut jo ikuisuuden. Pimeyden herra Malebolgia on lähettänyt laikeijansa Maahan värvätäkseen ihmisiä, jotka auttaisivat tätä tuhoamaan maailman vastineeksi vallasta ja pohjattomista rikkauksista. Maassa on tarpeeksi kirottuja sieluja armeijan kokoamiseen ja maailmanlopun aloittamiseen. Malebolgia tarvitsee kuitenkin enää suuren soturin, joka voisi johtaa joukot taivaan porteille polttaakseen sen tuusan nuuskaksi. Nyt hän on löytänyt oman helvetillisen messiaansa - CIA-agentin Al Simmonsin.

Spawn on perusteiltaan hyvin erikoislaatuinen tapaus kaiken kaikkaan. Alkuperäismateriaalin mytologia on perusteiltaan hyvin syvä ja moniulotteinen. Sen maailma on täynnä fantastisia ja raakoja asioita, jotka muovailevat sen vaikuttavasti omaperäiseksi kokonaisuudekseen. Valitettavasti kyseinen elokuvasovitus ei tee sille oikeutta juuri ollenkaan. Voin sanoa heti kättelyssä, että elokuva on huono ja se on vielä kevyesti ilmaistu. Vaikka siinä onkin yksi osittain miellyttävä aspekti näin alkuperäismateriaalin näkökulmasta sanottuna, on kokonaisuus poikkeuksellisen kehno toteutukseltaan.

Seuraamme tarinassa Michael Jai Whiten esittämää CIA-agenttia Al Simmonsia, joka elää onnellisesti vaimonsa kanssa rauhallisessa naapurustossa. Mies on kuitenkin joutunut työkuvansa vuoksi median haaviin aiheuttaessaan jatkuvasti ongelmatilanteita operaatioidensa ohessa. Eteväksi agentiksi mies vaikuttaa poikkeuksellisen huolettomalta ja rennolta tapaukselta, joka tekee työtä käskettyään, mutta omaperäisellä lähestymistavallaan. Hänen partnerinaan toimii D. B Sweeneyn esittämä Terry Fitzgerald, joka manaa kolleegansa toimintatapoja jatkuvasti.

 

Terry kuitenkin pitää partnerinsa puolia ja pitää huolen siitä, että tämä pysyy ruodussa. Eräänä päivänä Al joutuu huijatuksi ansaan, joka vie tältä hengen mennessään. Huijauksen kapellimestarina toimiva Martin Sheenin esittämä Jason Wynn hamuilee maailmanvalloitusta, minkä vuoksi pimeyden herra Malebolgia päättääkin lähestyä tätä omien suunnitelmiensa kanssa. Hän lähettää oikean kätensä - lyhytkasvuisen ja helvetillisen pellen, John Leguizamon esittämän Violatorin houkutellakseen Jasonin mukaan omaan maailmanvalloitukseensa. Tilanne lähtee kuitenkin nopeasti käsistä, kun Spawniksi uudelleensyntynyt Al päättää käyttää tilaisuuttaan hyväkseen kostaakseen kuolemansa.

Spawn on hyvin tyypillinen toimintaraina, joka nojaa vahvasti kriittisesti alisuorittaviin efekteihinsä. Palaamme vielä elokuvan efektityöskentelyyn tuota pikaa takaisin, mutta ensin keskitymme olennaisiin aspektetihin. Elokuvasovitus on tragikoominen perusteiltaan. Se tuntuu siltä kuin ohjaaja Mark A. Z. Dippé olisi lukenut Spawn-sarjakuvan viidessä minuutissa tauollaan ja yrittänyt sen jälkeen kuvata elokuvan sen pohjalta. Tarinan punainen lanka tuntuu kyllä pysyvän taustalla mukana jopa yllättävän sitkeästi, vaikka kaikki ympärillä hääräävä materiaali onkin luokatonta parhaimmillaan.

Elokuvan materiaali on kivuliasta katseltavaa. Ottaen huomioon, kuinka kiehtova ja traaginen Spawnin tarina on sarjakuvissa, tästä elokuvasovituksesta ei sellaista kuvaa saa tekemälläkään. Kaikki tarinasta hahmoihin tuntuu niin pinnalliselta ja inspiroimattoman laiskalta kaiken kaikkiaan. Emme välitä juuri mistään näytöllä tapahtuvasta ja se johtuukin luokattomasta käsikirjoituksesta, joka tuntuu taistelevan melkeinpä itseään vastaan. Elokuva etenee tarinassaan kuin nuoralla kävelisi konsanaan, eikä sen ailahteleva luonne auta asiaa ollenkaan.

Mitä visuaaliseen esillepanoon tulee, elokuva on hirvittävä sotku. Vaikka osittain maailmaa onnistutaankin välittämään uskottavasti näytön toiselle puolelle, ei se pitkälle juuriaan kanna, kun päällä tasapainottelee räjähdysherkkä ja luokaton rakenteellinen puoli. Spawnin hahmo onnistutaan visualisoimaan suht vaikuttavalla tavalla, vaikka efektityöskentely onkin surkuhupaisaa seurattavaa. Jos luulitte Mortal Kombat 2 -hävitys -elokuvan pitävän sisällään elokuvahistorian hirveimpiä visuaalisia efektejä, niin väistykää tieltä, sillä Spawn on tullut räjäyttämään mielenne!

Spawn-elokuva on traaginen elokuva - ei nimikkohahmon alkuperätarinan vuoksi, vaan sen surkuhupaisan toteutuksen. Se ei ainoastaan ole inspiroimaton ja luokaton, mutta se repii Spawnin upean maailman palasiksi sovittaessaan omaperäistä konseptia näytölle. Tunsin elokuvan aikana nimikkohahmon tapaan puhdasta vihaa ja pettymystä. On ihan ymmärrettävää, ettei Spawnista ole enää yritetty tehdä uutta näyteltyä versiota tällaisen pyhäinhäväistyksen jälkeen, mutta uskoisin nykypäivänä sen onnistuvan paljon paremmin. Ottaen huomioon, että tällaisia rainoja ei vapaaehtoisesti enää tehdä suuren lippukassatappion pelossa, jää Spawnin hahmo vielä hetkeksi odottamaan arvoista elokuvasovitustaan.

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 24.10.2021

Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com